maanantai 10. marraskuuta 2014

Marraskuun maanantai



Nyt voi jo täälläkin todeta, että sinne meni lumen rippeet. Päivä ei ole tuntunut valkenevan tänään lainkaan, vaikka mies väitti, että aurinko olisi päivällä pilkahtanut. Hän tekee usein etätöitä kotoa käsin, ja istuu ikkunan ääressä niitä tekemässä, joten kai se on uskottava. Jos olisin moisen ilmiön töissä huomannut, niin olisimme lasten kanssa laittaneet oitis ulkovaatteet päälle, ja lähteneet katsomaan ihmettä.;) Kaipa marraskuun vaan kuuluu olla just tätä?




Jos ei ole vielä tullut selväksi, niin parasta pakoa pimeydestä minulle tarjoavat kynttilät ja valosarjat. Jälkimmäiset palavatkin käytännössä aamusta nukkumaanmenoon saakka. Varmaan mun mies osaa arvostaa noiden valojen tuomaa tunnelmaa töitä tehdessään...






Kaivoin kaapista viime vuonna Tigerista ostamani peurat ja yritin keksiä niille kaveriksi jotain talvista. Mietin mm. merisuolan levittämistä tarjottimen pohjalle...Onneksi siellä yhdessä p-alkuisessa marketissa oli tähänkin edullinen ratkaisu: keinoluminen, aito, sypressi (ja sopivan pienikin vielä), jolla oli hintaa vain 2,5 euroa. Johan tuli talvista tunnelmaa kerrassaan. Sypressin mustan ja muovisen ruukun vaihdoin kaapista löytyneeseen valkoiseen, lasiseen.  Sitten on tietenkin ne iänikuiset Blossa-pullot.:P

Viime viikolla kävin ahkerasti lekillä, ja tällä viikolla aion jatkaa samalla linjalla. Se piristää todella paljon! Ei tässä auta jäädä surkuttelemaan marraskuun maanantain ankeutta, vaikka ainekset siihen surkutteluun olisivatkin kasassa.

Nokka pystyssä uuteen viikkoon!

Taina

4 kommenttia:

  1. Söpöt nuo peurat ja koko asetelma myös! Ja vitSIT, että olen ylpeä susta kun olet lähtenyt taistoon pimeyttä vastaan. Ahkeran lenkkeilyn piristävä vaikutus on varmasti tupla tähän aikaan vuodesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu!:) Kävin muuten tänäänkin lenkillä. Pimeäähän siellä on, mutta kieltämättä siitä saa aikamoisen piristysruiskeen. Ei nukuta ennen yhtätoista ollenkaan.;)))

      Poista
  2. Hehhee. Arvaa vaan kellä on sama pikku sypressi sieltä P-alkuisesta kaupasta :D
    Tarttui mukaan, kun mietin käteviä somistuksia sisustuskutsujen rekvisiitaksi.
    Mutta ukkopahalainen oli vienyt pullonkeräykseen sen mun ainoan valkoisen Blossani, joka oli tarkoitus säästää oksille maljakoksi. Ei kuulemma älynnyt, että kaikkien niiden muiden tyhjien pullojen (kuka lie nekin tyhjentänyt..) seasta olis täytynyt justiin se yksi ja ainut laittaa talteen. Hö. Ihme homma. Olihan se sentään ainut valkoinen. (Se uusi Blossa muuten oli rumassa pullossa ja harvinaisen pahaa. Taitaa lentää roskikseen jo ennenkuin ehtii edes tyhjentyä).

    Mulle oli iloinen ylläri, kun laitoin eilen lenkille matkamittarin ranteeseen (sellanen GPS. joka mittaa todellista matkaa, eikä askelia) ja mun jokailtainen lenkki olikin pari kilometriä pidempi kuin oli arvellut. Olin mielessäni aatellut, että on 5 kilsaa, mutta olikin seitsemän. Jess :). Olin heti vähän niinkuin parempi ihminen, kun tuli kertalaakista paaaaljon lisää kilsoja mittariin. Vaikken ne mulle siis oikeasti mikään mittari olekaan, vaan se hyvä olo, joka siitä happilenkistä tulee. Oon niin ulkoilmaihminen ja puolen vuotta kun golfkentällä talsii 12 kilsan kierroksia, niin ei osaa olla kävelemättä muutenkaan. Ihan sama mikä keli. Se ei ole edes asenne-, vaan asustekysymys. Oikeanlaiset vaatteet vaan päälle ja se on siinä :)

    Oho. Kappas vaan kun tulikin taas tätä tekstiä... Sori :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Annukka!:) Kyllä meidän pitäis ehdottomasti saada jonkunlainen sponsorisopimus sen p-alkuisen kanssa.;) Mä muuten ajattelin kuitenkin pitkän harkinnan jälkeen, että ostaisin sen uuden Blossan, vaikka juoma toisiaan on arvatenkin pahaa ja pullon väri...no, meinasin, että ehkä se voisikin olla ok, tässä meidän uudelleen sisustetussa olohuoneessa. No, katsotaan nyt. On tätä arponut jo monta viikkoa. Miksi ihmeessä pullon väriksi on valittu sellainen lila?! Olkoon laventelia, ihan sama!;D

      Mulla muuten käy välillä niin, että kännykässä oleva Sport Tracker-ohjelma ei olekaan käynnistynyt lenkille lähtiessä, etkä usko, kuinka paljon voi harmittaa, kun lenkistä ei jää faktaa muistiin!! Tänään viimeksi kävi niin, ja ihan tuntuu, että hukkaan meni koko lenkki. Olen mittarin orja. Olen käyttänyt myös sykemittareita vuosien saatossa, ja niiden kanssa oli sama ongelma. Olin ihan riippuvainen siitä, että mittari on mukana ja päällä liikuntasuoritusten aikana. Sitten päätin tehdä eron moiseen riippuvuuteen ja tässä sitä taas ollaan...:D

      Poista