Kannustalo Pohjanmaa - Sisustuksen tyylitaituruutta

Kannustalosta kirjoittaessa täytyy heti tunnustaa, että Kannustalot kuuluvat omiin kestosuosikkeihini Asuntomessuilla. Rauhala, Aurora ja Vihervaara ovat messutaloja, jotka olen nähnyt aiemmilla Asuntomessuilla livenä, ja tykännyt joka kerta eniten kaikista messukohteista. Rauhala oli mielessäni, kun suunnittelimme tätä nykyistä kotiamme, ja pitkään meillä oli vaihtoehtona tilata paketti Kannustaloilta. Harmikseni mies taulukkoineen päätyi laskuissaan toiseen talotoimittajaan, mikä harmittaa edelleen minua pikkaisen!

Eikä tarvinnut pettyä tälläkään kertaa, luottosisustussuunnittelija Helena Karihtala on jälleen taituroinut sellaisen kokonaisuuden, että unohdin ihan kokonaan miettiä talossa (messukohde no 24, Kannustalo Pohjanmaa) liikkuessani pohjaratkaisuja tai toiminnallisuutta.:) Luultavasti nekin ovat ihan kohdillaan, mutta mulle tosiaan tapahtui se sokaistuminen, josta jossain aiemmassa messupostauksessa jo kirjoittelin...

Sisälle taloon astuessa aukeaa avaran eteisen jälkeen näkymä olohuoneeseen ja keittiö-ruokailutilaan. Piti tarkistaa kysymällä, että eihän tämä ole hirsitalo, sillä olohuoneessa tuli jälleen tunne pohjalaistuvasta. Toisaalta nuo isot ikkunat kahdessa kerroksessa tuovat mieleeni amerikkaisen Long Island-tyylin (Muistan nähneeni jutun Long Island -Kannustalosta, jossa oli minusta juuri tuollaiset ikkunat). Samoin tuo olohuoneen keinutuoli voisi kuvitella keinahtelevan amerikkalaisen kodin kuistilla, eteisen tyylikin henkii kepeää huvilatunnelmaa.

Pohjanmaan henkeä tuovat puolestaan räsymatot, kaappikello, parrut keittiö-ruokailutilan katossa, salusiiniverhot ikkunoissa ja ihana musta pönttöuuni. Myös Wegnerin tuoliklassikot ja astiavitriinin yksinkertaisuus ja toisaalta rouheat ja huolettomat yksityiskohdat sopivat hengeltään täydellisesti pohjalaistaloon!

Alakerrasta on käynti ulos eteisen lisäksi olohuoneesta terassille, (jossa muuten ihastuin puolapuihin) sekä pukuhuoneen kautta takapihalle. Pukuhuoneen lattialaatta on sellainen, että voisin mielelläni ottaa tuota omaankin kotiin.

Yläkerta on mielestäni aavistuksen romanttisempi kuin alakerta, mm. kodinhoitotilan laisoviset yläkaapit, vanhanajan tyyliset valokatkaisijat ja pistokerasiat, kukkatapetti makuuhuoneessa ja paneeli sängynpäätynä sekä välitilassa, tuovat ripauksen romantiikkaa pelkistetyn, modernin tyylin rinnalle. Betoniset tasot ja jakkara ovat ihanat!

 

Vanhempien makuuhuoneessa minusta yllättää se, että näinkin paljon mustaa voi tuntua valoisalta. Itse olisin ehkä silti jättänyt tylsästi osan makuuhuoneesta maalipinnalle...Mustat kiintokalusteet ja ikkunanpuitteet varmaankin jakavat mielipiteitä, koska olemme niin tottuneet, että ne ovat valkoiset. Toisaalta valkoinen rajaisi ikkunoita kauniisti tummapohjaisen tapetin parina. Mustia jalkalistoja en kyllä omaan kotiini haluaisi, sillä niissä näkyy pöly vähän turhan hyvin.

 

Sekä ylä- että alakerrassa kiinnitin huomiota taiteeseen seinillä, joka toi mielestäni mielenkiintoista kontrastia. Taulut ovat Kuutti Lavosen ja Juhani Melenderin teoksia.

Karihtalan tyylissä minua viehättää todella paljon sellainen harkittu huolettomuus. Sitä kuvaa vaikkapa nuo lelueläimet säilytyslaatikon päällä, keittiönpöydälle jätetty sanomalehti tai asetelman kynttilä, joka on puoliksi poltettu! Jos nuo pienet huolettomat yksityiskohdat riisuttaisiin pois, tulisi lopputuloksesta ehkä kylmä. Viherkasvit toivat tässäkin messukohteessa lämpöä eri tilohin. Jos selaat kuvat uudelleen, huomaat, että lähes joka tilassa on ripaus vihreää.

Pakko vielä mainita, että Kannustalojen, Topi-Keittiöiden väki sekä Helena Karihtala olivat todella mukavantuntuisia. Minulle jäi tunne, että meidän bloggareiden mielipiteitämme halutaan kuulla ja niitä arvostetaan.

Tämä tyylikäs messukohde kannattaa ehdottomasti kokea itse paikan päällä!

Taina

p.s: Vielä ehdit osallistua tämän viikon Kukkailotteluun!