Pientareelta maljakkoon - Kukkailottelua

Tämän viikon Kukkailottelukukkaset tarjoaa luontoäiti! Kiitos siitä, sillä kukkaronnyörejä auotaan tiuhaan näin kaksien isojen juhlien kesänä.:/ Toivon pihallakin kukkivan pian sellaisten lajien, joita voin leikata melko surutta maljakkoon, kuten pionien, tähtiputken ja malvan. Viilennyt sää on selvästi hidastanut kukintaa. Ehkä se on ihan hyvä, että meillä riittää kukkia sinne elokuullekin!

Luin tällä viikolla artikkelin, jossa kerrottiin lupiinien keräämisen olevan ympäristöteko, kunhan hävittää lupiinit sekajätteen seassa. Juhlien koristuksena Kesähuoneessa ja terassilla olleet lupiinit (jäivät molemmat paikat kuvaamatta kokonaan juhlakiireessä) kyllä heitin ihan ohjeen mukaan roskikseen, mutta tunnustan, että olen yrittänyt saada valkoiset tai vaaleanpunaiset lupiinit kasvamaan aiemmin tuolla Kesähuoneen takana, paikassa, joka kasvaa nyt pelkästään vuohenputkea. Tiedän kyllä, että lupiini on vieraslaji, joka uhkaa hävittää alkuperäisen piennarkasvillisuuden. Toistaiseksi yritykseni eivät ole johtaneet mihinkään, vuohenputki voi erittäin hyvin, eikä lupiineita ole näkynyt. 

Lupiinin lisäksi keräsin kimppuuni lähes kaikkea, mitä pintareelta löysin. Pari syreeninoksaa ovat peräisin ikivanhoista pensaista, jotka kasvavat paikassa, jossa joskus on varmaan ollut talo. Ilmeisesti jonkinlaista pajua (?) poimin muutaman oksan pientareelta, jonne ne ovat levinneet läheisen autiotalon pihasta. Oksassa on hopeanharmaa lehti ja kukinnot ovat pieniä ja keltaisia. Mielestäni tämä ei ole hopeapajua...Osaisikohan joku kertoa, mistä kasvista on kyse? 

Kimpussa on myös pientareelta poimittua kukkaa, joka voisi mielestäni olla leimu. Kyseistä kukkaa kasvaa työmatkani varrella ojassa ja samaa on muuten ilmaantunut kukkapenkkiinkin, muistaakseni viime vuonna kukki ensimmäistä kertaa Kesähuoneen rinnepenkissä. Näiden edellämainittujen lisäksi kimppuun valikoin mäkitervakkoa, niittyleinikkiä ja metsänätkelmää.

Kimpun asettelussa käytin muuten Katinkanssa -blogin Katilta saamaani vinkkiä! Hän kertoi, että Kreeta Järvenpää, jonka kukkataitelua olisin halunnut taannoin päästä seuraamaan, oli rakentanut Mustialan puutarhajuhlapäivillä kukkakimpun siten, että muotoili ensin kukkalangasta/rautalangasta palleron, jonka asetteli maljakon pohjalle. Niin tein minäkin, tosin en edes yrittänyt tehdä langasta palloa, ennemmin sykkyrän, joka mukaili maljakon muotoa. Sykkyrän väleihin asettelin kukkalajin kerrallaan, jotta kimpusta tulisi tasapainoinen. Olipa muuten helppo saada oksat pysymään ilmavasti kukkalangan mutkiin paikoillaan! Vihreä lanka ei myöskään hyppää pahasti silmille vihreästä Aalto-vaasista. Jotenkin tyylillisesti kimppuni tuo mieleen Sadun runsaat kimput.<3 Jotain hyvää muuten tässä viileässä tai suorastaan kylmässä säässä, nimittäin kukat ovat pysyneet Kesähuoneessa aivan moitteettomassa kunnossa monta päivää. Kukat keräsin tiistai-iltana, ja kuvat on muuten otettu tuolloin tuoreeltaan, kymmenen aikaan illalla. 

Kiitos kaikille viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja kauneutta ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki tuttuun tapaan tästä hetkestä sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille<3 Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia!  Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.<3

Aurinkoista ja lämpenevää viikonloppua!

Taina

An InLinkz Link-up