Juhannuksen kotitunnelmia

Tänä juhannuksena on todellakin nautittu kotona olemisesta! Ei ole haitannut, vaikka välillä on suorastaan myrskynnyt ja sisällä on tarvinnut laittaa valot päälle, vaikka onkin vuoden valoisin aika. Sadekuurot ovat tulleet ainakin nurmikolle ja kukille enemmän kuin tarpeeseen. Tällaista mutkatonta, aikataulutonta, eloa tarvitaan silloin tällöin.

Veljeni perheineen oli perjantaina meillä syömässä ja istumassa iltaa. Ruoaksi valmistin hampurilaisia kahdella eri täytteellä. Yhteishyvän nyhtökana on ollut meillä vakkariruokien joukossa useamman vuoden, samoin itsetehdyt jauhelihapihvit, joiden reseptin postasin jokunen vuosi sitten täällä. Paistoin pitkästä aikaa myös lettuja pikkupannulla. Se on hidasta puuhaa, mutta mielestäni vaivan arvoista. Kermaa ja tuoreita marjoja päälle, makuelämykset eivät aina vaadi monimutkaista reseptiä.:) Pelailtiin  isolla porukalla Unoa ja laulettiin karaokea, oli kyllä kivaa! Kameraan ei tullut perjantaina tartuttua ollenkaan.

Eilen oltiin ihan oman perheen kesken. Juhlapyhinä (ainakin tällä iällä) korustuu ruoan merkitys. Olin varannut meille kunnon pihvit. Moneen vuoteen en ole tehnyt valkosipuliperunoita keitetyistä perunoista, kuten ne minusta parhammillaan ovat, mutta eilen oli tuohon puuhaan aikaa ja tahtoa. Parikymmentä vuotta sitten päiväkodissa työskennellessäni talon emännällä oli toisinaan tapana hemmotella meitä aikuisia ylijääneistä perunoista paistetuilla valkosipuliperunoilla. Sieltä vuosien takaa on tuo resepti, joka vaatii perunoiden pitkää hautumista uunissa, niin että kerma imeytyy perunoihin kunnolla. Ei mitään laihdutusruokaa...Jälkkäriksi oli jäätelöä, jotka unohtuivat perjantaina pakkaseen. Nuo Tigerista vuosia sitten ostamani sinikukalliset jälkiruokakupit on varmasti yksi parhaita ostoksiani kyseisestä kaupasta.

Tuossa ruokaa laitellessa ehdin hyvin kattamaan pöydän hieman nätimmin. Kattauksen halusin olevan kepeän kesäinen, ja mielestäni siinä hyvin onnistuinkin. Valkoiset astiat ja lautasliinat ja kirkas lasi tuovat juhlavuutta. Lautasliinarenkaaksi kieputin pätkät ulkoruukun muratista. Murattirenkaaseen kieputin vielä päivänkakkarat. Mummon kannussa olevat kesäkukat ovat pysyneet ihmeen hyvinä, edes vuohenputki ei vielä ole alkanut varistaa.

Leppoisaan oleiluun kuuluvat tietenkin myös hitaat aamupalat Kesähuoneessa. Pojat vetelee sikeitä melkein puolille päivin, mutta me miehen kanssa on sitten syöty aamupalaa kaikessa rauhassa Kesähuoneessa. Mies lukee lehtiä yms. tabletilta, itse olen vielä paperiversioiden kuluttaja. Nyt kun lehteä ei ole tullut pariin päivään, otin aamupalalle kirjan mukaani, ja luin sen sitten eilen kannesta kanteen. Jossain vaiheessa muistin, että olin kirjan jo kertaalleen lukenut, mutta kun en muistanut loppuratkaisua, oli kirja luettava uudelleen loppuun saakka. Reissussa tulee yleensä luettua, ja nyt toivon, että saisin uudelleen kiinni lukukipinästä, joka on hävinnyt ensin jonnekin pikkulapsivuosiin ja sitten some-maailmaan.

Tälle päivälle olen suunnitellut rikkaruohojen kitkemistä ja muita pihahommia. Voisin myös tutkia kirjahyllyä, sillä olen varma, että siellä on lukemattomaksi jääneitä kirjoja, jotka odottavat aukaisua. Eikähön noissa ruokailussakin palata arkisemmille linjoille, makaronilaatikkoon ja jämien syöntiin.;)

Toivottavasti muillakin on ollut yhtä iloisen rentoa juhannus! 

Taina

Kukkailotteluun voi osallistua vielä tänään ja huomenna!.:)