Tänä syksynä mulla on ihan uusi lempipäivä, nimittäin tiistai! Pääsen jo kahdeltatoista töistä, ja yleensä yritän päästä heti tuntien jälkeen lähtemään, muuten aikainen töiden loppuminen valuu vähän kuin hukkaan. Toisinaan olen käynyt kaupungilla kahvilla tai jopa syömässä, kukkakauppassakin on mukava poiketa hakemassa tuoreet kukkaset tiistaina. Toisinaan taas tulen kotiin kuvaamaan tai kirjoittelemaan blogijuttuja tai sitten yritän ennättää ulkoilemaan valoisan aikana, mikä tuntuu muuten talviaikaan olevan melkein mahdotonta...
Marraskuun hyvänmielen listassani asetin itselleni tavoitteeksi käydä lenkillä ihan jokaisena marraskuun päivänä. Olen varsin tyytyväinen, sillä ihan paria päivää lukuunottamatta olen tosiaan ottanut itseäni niskasta kiinni, ja lenkkeillyt pimeässä, sateessa, tuulessa ja tuiskussa, jopa ihanassa auringonpaisteessa! Puhelimessani olevaan Google Fit -sovellukseen olen asettanut tavoitteeksi päivittäin 75 minuuttia liikkumista, ja tuo tavoite on useimpina päivinä tullut täyteen.
Meillä on aivan mielettömän upeat ulkoilumaastot tässä lähistöllä, riittää, kun astuu ulos ovesta. On järvenrantaa, puronvartta, lehtometsää, kelopuita, naavaa, suuria katajia... Luonnossa rauhoitun ja toisaalta luonto ispiroidessaan saa ajatukset laukkaamaan, ongelmat löytävät ratkaisunsa ja ajatukset asettuvat paikoilleen, vähän kuin itsestään.
Luonnonkauniita hetkiä, niitä voi olla marraskuussakin!
Taina
Se on totta, että luonnossa liikkuminen tyhjentää pääkopan ja kaupan päälle saa raitista ulkoilmaa;) Päivän kun on sisällä töissä, on mahtavaa lähteä kävelylle ulos ja huomaa piristyvänsä ja työasiatkin unohtuu. Tietysti on myös niitä päiviä, kun ei millään jaksaisi lähteä ulos, mutta tuo karvainen personal taineri pitää huolen, että ulos lähdetään.
VastaaPoistaKivaa viikkoa:)
Koira on kyllä varmasti mahtava personal trainer!;D Hyvä ystäväkin käy tsemppariksi, mutta viime aikoina olen tykännyt lenkkeillä ihan yksin. Voi tehdä juuri sellaisen lenkin, kuin huvittaa ja lähteä sillä hetkellä, kun tuntuu oikealta.:)
PoistaLuonnossa liikkuminen on kyllä ehdottomasti yksi parhaista rentoutumiskeinoista, mitä tiedän.<3 Mukavaa viikkoa!<3
Tiistaikin voi tosiaan olla viikon paras päivä :). Se on jotenkin niin luksusta, että on muutama tunti ylimääräistä vapaata sellaiseen aikaan, kun muina päivinä olisi töissä. Ihan eri kuin viikonloppuvapaa, joka sekin on tietty kiva, mutta jo niin "tavanomainen". Plus että viikonloppuisin on kaikki muutkin kotona. Mikä sekin on tietty mukavaa tottakai, mutta ei sama asia kuin ihan totaalinen yksi hörhöily. Luotan siihen, että ymmärrät mun aivoitukset :)
VastaaPoistaVaikka taivaalta tulis pieniä kiviä, ulos on päästävä. Olen niin raitisilmariippuvainen ihminen, että ahdistun heti, jos jonain päivänä en pääse ulos. Pää jää tukkoon.
...yksin hörhöily piti kirjoittamani, eikä yksi..
PoistaOlen ollut ihan äimänä tästä uudesta lempparistani, sillä monena vuonna tiistai on ollut pahempi kuin maanantai!:) Jos lukkari on alkuviikkopainotteinen, ja tiistain jälkeen on pitänyt melkein puolet viikon tunneista, odottaa perjantaita kuin kuuta nousevaa. Nyt mun pisin päivä on keskiviikko, ja se tulee tuon "huilipäivän" jälkeen, niin viikot menee ihan käsittämättömän nopeasti. Huomenna on TAAS torstai! Ymmärrän niin täysin tuon, mitä kirjoitit noista vapaatunneista keskellä viikkoa, erityisesti, kun muut ovat töissä/koulussa. SE on luksusta.:D
PoistaKyllä kuule just nyt tuntuu, että puristaa päätä taas kaikenlainen huuhaa, enkä puhu nyt oppilaistani, vaan ihan kaikesta ekstrasta, johon pitäisi taipua vähäisten resurssien, tai ties minkä markkinamiesten aivoitusten vuoksi. Huh huh! Vaan just nyt en ehdi ulos, kun pitää tehdä paperihommia, ehkä vielä ennätän, kun saan ne alta!
Ihanaa, kun ymmärrät ja kommentoit!<3
Hienoa jos olet pystynyt tuon ulkoilutavoitteen pitämään! 😊 Täällä ulkoilut jäänyt kyllä vähälle, pitäisi itseä ottaa niskasta kii! Ja otan asiakseni kunhan joulusta ja koulusta päästään. 😄
VastaaPoistaSe on ollut yllättävän helppoa pitää, sillä olo on jokaikinen kerta lenkiltä tullessa niin paljon parempi kuin sinne lähtiessä! Ei kannata lykätä aloitusta, vaan aloittaa vaikka pienestä lenkistä aluksi.<3 20 minuuttiakin happihyppelyä on parempi kuin ei mitään.:)
PoistaVau, miten tunnelmallisia kuvia. Ihania. <3
VastaaPoistaKiitos!<3 Sinun sanomanasi sillä on erityistä painoa!<3
PoistaHihi, kiitos! <3
PoistaLuonto onneksi rauhoittaa ja inspiroi samalla!
VastaaPoistaHappirikas kävely on ihana asia!
Ymmärrän hyvin tuon pimeyden ja kuvaamisen haasteet.
Mutta tuo sininen hetki on niin lumoava, sitä kaipaan!
Kiitos näistä kauniista tunnelmista.
Luonto on kyllä parasta, mitä tällä maalla on tarjota, mikäli minulta kysytään! Mulla on sellainen kutina, että aika moni luovan työn tekijä ammentaa juurikin Suomen luonnosta inspiraatiota.:)
PoistaKiitos Susanna ihanasta kommentista! Sinisen hetken tilalle sulla on nyt turkoosi meri ja pimeät, lämpimät illat.<3
Luonto tosiaan yllättää kauneudellaan marraskuussakin:)
VastaaPoistaOnneksi tuli lunta ja vähän pakkastakin!:) Eilen tuolla lenkillä muistin sellaisen ekan lenkkini nykyisen kamerani kanssa: Oli tammikuu ja pakkasta yli 20 astetta, aurinko paistoi.<3 Eilen oli hyvin samankaltainen ilma, vaikka pakkasmittari näytti yli 10 astetta vähemmän. Jotkut hetket jäävät mieleen.:D
PoistaLuksusta! Viikko varmasti tuntuu lyhyemmältä kun pieni hengähdystauko on heti alkuviikosta. Ja positiivisesti ajateltuna viikko on jo lähes mennyt, kun keskiviikon työpäivä on takana :)
VastaaPoistaIhania kuvia olet jälleen kerran lenkeilläsi ottanut!
Jouluradion säestämänä toivotan ihanaa marraskuun viimeistä iltaa!
No, niinpä! Keskiviikon tuntien jälkeen alkaa kummasti tuntua, että viikko on menossa ihan just loppuun. Meillä on tietenkin vähennetty opetustunteja viime vuosina aika tavalla, joten eipä siitä sitten kauheasti tule päiville pituutta, laittoi ne miten tahansa sinne lukkariin. No, palkka on sen mukaan, mutta sitä nyt maksetaan sentään vielä!;))
PoistaKiitos Pia!<3 NYT mun on pakko mennä tuonne Wilman puolelle töihin! Mahdatkos tietää, mikä se on...:D
Hih - tiedän - tai olen kuullut :)
PoistaNo, se on just noin!:) Kun on päivät populaa enemmän tai vähemmän ympärillä, yleensä enemmän, niin jo pelkästään hiljaisuudessa oleminen on iso asia. Olen alkanut harkita metsään muuttamista!;D Kunhan tää pimeys alkaa väistyä, niin voitais pitkästä aikaa käydä yhdessä jollain kameralenkillä..vaikka jossain ihan uudessa paikassa!<3
VastaaPoistaKiitos Satu!<3