keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Jos häitämme juhlittaisiin nyt...



Oletko leikkinyt ajatuksella, mitä tekisit toisin, jos olisit tekemässä nyt jotain sellaista, minkä olet tehnyt oikeasti kauan sitten? Jokin aika sitten yksin lenkkeillessäni tuo ajatus juolahti päähäni varmaan siksi, että lenkkini menee toisinaan Nuorisoseurantalon ohi, jossa vietetään häitä lähes joka viikonloppu. Millaiset olisivat meidän häät, jos menisimme naimisiin nyt, eikä vuonna -97. Miten paljon juhlakulttuuri, kuten kaikki muukin maailmassa, on muuttunut reilussa 20 vuodessa! Edellisistä häistä, joissa olen ollut vieraana, on jo aikaa lähes 10 vuotta niistäkin. 


Kun me menimme naimisiin, olin minä vielä opiskelija, eikä armaan puolisoni palkka ollut kovinkaan suuri. Häät toteutettiin todella pienellä budjetilla, itsetehden ja hintoja tarkkaan syynäten. Muuhun ei olisi ollut varaa. Olen aivan varma, että rahaa palaisi kaikkeen ihan toisenlainen summa kuin 90-luvun lopulla.


Hääpukuni ompelin itse osana käsityönopintojani. Jos nyt suunnittelisin häitä tai muitakaan juhlia, tuskin mieleeni edes tulisi, että alanpa ompelemaan! Lopputulos mekkoni suhteen oli ihan ok, mutta se tuntimäärä, jonka mekkoon käytin, ei olisi enää mahdollinen. Olisinpa hoksannut käyttää häämekkoani esikoisen kastemekkoa ommellessani, mutta se vaihtoehto ei tullut tuolloin mieleeni. Mekko on roikkunut vaatehuoneessa pölyttymässä vuodesta -97...Jos nyt menisimme naimisiin, joko vuokraisin mekon tai hankkisin valmiina sellaisen vaatteen, jota voisi käyttää toistekin juhlissa. Kertakäyttövaatetus on mennyt kauan sitten muodista.



Ennen häitämme muistan lukeneeni häälehtiä ja käyneeni pienillä häämessuillakin Lahdessa. Neuvojen mukaan valitsin häillemme teemavärit, joita olen jälkeenpäin kovasti ihmetellyt. Ne olivat nimittäin vihreä ja keltainen. Jälkimmäinen ei ole muistikuvani mukaan ollut koskaan lempivärini. Niinpä sitten kimppuni oli ajanmukaisesti pieni ja tiivis, keltaisista ruusuista tehty. Juhlapaikan pöydät puolestaan koristelimme auringonkukilla, koska niitä sai poimia ilmaiseksi läheiseltä pellolta.:P



Jos nyt olisin järjestämässä häitä, satsaisin varmasti kukkiin! Niitä olisi juhlapöydissä, ehkä katosta roikkumassa ryhminä, joku ihana kukkakaari tms. juhlapaikalla kuvauspaikkana. Vaikka keltaisesta juuri tällä hetkellä pidänkin, olisi kimppuni luultavasti valkoisen, nuden ja harmaanvihreän yhdistelmä. Ei suinkaan pieni ja tiukka kimppu, vaan rönsyilevän niittykukkamainen, epäsymmetrinenkin.<3 



Häätarjoilut olivat juhlissamme seisovassa pöydässä, eikä edes juhlapöytiä ollut 90-luvun häissä tapana kattaa, vaan jokainen otti omat välineensä pitopöydästä.  Eipä ollut vielä Pinterstiä! Vaikka meillä ei oikeasti ole tiedossa häiden järjestämistä vuosiin, niin olen minäkin kerännyt mm. kattaukset- ja  juhlakoristelu -kansioihin toinen toistaan kauniimpia kuvia lähinnä hääkattauksista ja juhlakoristeluista rapakon takaa. Noita kansioita katselen esim. joulun alla, kun haluan kattaa pöydän erityisen kauniisti. Jos siis olisin nyt järjestämässä häitä, olisi hääpaikka varmasti koristeltu runsain tunnelmavaloin, kukkasin, myös kynttilöitä ja ilmapalloja voisin koristelussa käyttää...


Vaalokuvaukseen ja juhlien tallentamiseen satsaisimme varmaan toisella tapaa kuin tuolloin teimme. Viralliset kuvat toki otettiin, mutta kirkossa ja juhlissa kameran takana hääri veljeni oman kinnostuksensa mukaan. Videokamera seisoi jalustallaan, ja kamera kuvasi muistaakseni bestmanin puvun nappeja isäni pitäessä puhetta.;)))


Jos häitämme juhlittaisiin nyt, olisin surullinen, koska mieheni vanhemmat eivät enää ole elossa, eivätkä voisi osallistua juhlaan. Meillä oli ihanat, pienet ja lämminhenkiset häät, sitä en tietenkään haluaisi muuttaa! Olen kiitollinen, että meillä on yli 20 yhteistä vuotta avioliittoa takana. Toivottavasti saamme ainakin toisen mokoman lisää.<3

Taina


p.s: Osa postauksen kuvista on omia hääkuviamme, osan olen ottanut toissa syksynä Liike- ja Yrityskeskus Korin juhlamessuilla, joita vietetään muuten jälleen tulevana lauantaina.





12 kommenttia:

  1. Onnea teille♥♥.
    Ei häät vaan morsiuspari ja parin onni ovat ne tärkeimmät asiat♥ Mikä ihanampaa voi olla, kuin itseommeltu hääpuku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannele!<3
      Olet täysin oikessa!<3 Oikeasti en tietenkään muuttaisi mitään häissämme, sillä ne olivat aivan ihanat!<3

      Poista
  2. Huh. Olen onnellinen, että häät tuli vietettyä 27 vuotta sitten, eikä nyt, koska enää en taatusti uskaltaisi jättää kokolailla kaikkea miehen järjesteltäväksi :). Oma osuuteni oli lähinnä se, että etsin pukuani varten mieluisan kankaan ja kaavat. Ompelun hoiti miehen sisko. Ja toki yhdessä valittiin juhlapaikka ja pienen budjetin tarjoilut, mutta muutamaa omaa sukulaistani ja paria ystävää lukuunottamatta kaikki vieraatkin oli miehen puolelta (lähinnä kokonainen jääkiekkojoukkue tyttöystävineen tai vaimoineen..). Samoin hän hommasi bändin soittelemaan ruokapalkalla ja auton ja kuskin viemään kirkosta kuvaamoon ja sieltä edelleen juhlapaikalle. Itse vaan keskityin olemaan onnellinen. Nyt tuskin moinen onnistuisi, vaan stressaisin vähän kaikesta ja miettisin kaikkea ihan liikaa ihan turhaan. Ja usein surenkin sitä, kuinka överiksi on monellakin nykyhäiden järjestely mennyt, kun pitää järjestää jo kenraaliharjoituksetkin, jossa kaikki liikkeet ja kuviot on tarkkaan määritelty. Että mitä jos tositilanteessa ei kaikki menekään ennakkokäsikirjoituksen mukaan? Onko koko juhla pilalla.. Vai olenko vaan katsonut liikaa jotain Bridezillas tai Hirviömorsiamet-tyyppisiä ohjelmia :).

    Ihana nuoripari ja vaikkei keltainen ole munkaan kukkaväri, niin kimppu on silti kaunis. Ehkä just siksi, että on poikkeuksellinen. (Mun oma kimppu poimittiin hääaamuna anopin kuusamapensaasta ja pihan kieloista).

    Ja ihana toi bestmanin nappien videointi :D. Sen ajan kameroita ei noin vaan kanniskeltu mukana :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täysin samaa mieltä, että ONNEKSI mentiin naimisiin silloin aikanaan, kun ihan kaiken ei vielä tarvinnut olla viimeisen päälle, vaan sellainen lämpöinen ja kodikas hääjuhla oli myös sallittua. Luultavasti sortusin tänä päivänä ainakin budjetin järkyttävään ylittämiseen, koska tietenkin haluaisin kaiken olevan täydellistä ja mulla on aavistus siitä, mikä nykyään on täydellistä.:P Toisaalta tuo Susannan ajatus kahden kesken karkaamisesta voisi lopulta olla se tämän päivän juttu!:D

      Sun kimppusi kuulostaa aivan ihanalle!<3 Silloin aikoinaan halusin ehdottomasti mennä elokuussa naimisiin, koska sehän on myös mun synttärikuukausi. Nyt voisin ajatella juhlien järjestämistä esim. keväällä, kun ympärillä on se hento vihreys ja kaikkein ihanimmat luonnonkukat kukassa!<3

      Hih, nyt tuo video jo naurattaa, mutta silloin aikanaan kyllä vähän harmitti. Oma vika, sillä veljeni olisi kyllä pyytänyt jonkun videoimaan, mutta minä itse en halunnut!
      Kiitos Annukka ihanasta kommentista ja anteeksi, kun kesti taas näin kauan vastata!<3

      Poista
  3. Teilläkin on ollut pienet ja tunnelmalliset häät. Just kuule mietin tätä hommaa kun meidän 24v hääpäivä lähestyy kovaa vauhtia. Ajankohdan olisin valinnut nyt toisin, koska tuolloin osui paastokuukauteen eli Ramadaniin...joten ei paastoa kiitos :) Meillä hääjuhla oli kotikotona ja kotihäät tai jotkut ulkohäät pitäisin nytkin. Itse kuule minäkin pukuni tein, taisi olla suosittua tuohon aikaan, että jos jotain osasit ommella niin ompelit itse :)
    Nyt puku olisi todellakin erilainen, ei enää niin prinsessamaista kuin silloin vuonna 1996.
    Olipa kiva postaus muuten, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi!<3 On ihana kuulla toistenkin "aikalaisten" häistä!<3
      Kyllähän tuo häiden järjestely on muuttunut aika tavalla vakavaksi hommaksi monien kohdalla. Luulen silti, että vielä on niitäkin, jotka pitävät pieniä häitä ja ompelevat itse mekkonsa!:)

      Poista
  4. Onpa mukavia muistoja ja herkkää tunnelmaa kuvissasi vuosien takaa! Näytätte niin suloisilta!
    Joskus olen nähnyt unta, että olimme menossa naimisiin ja äitini olikin yllättäin muuntanut pukuani aika erikoiseksi minimalliksi. Huh, mikä helpotus, kun heräsin. Teetin oman morsiuspukuni ompelijalla edullisesti ja nyt näin jälkikäteen katsottuna puvusta sen myös huomaa. Tuolla se minullakin on ollut paketissa vuosikymmeniä. Kerran lainasin sitä ja se ei ollut viisasta, mutta en silloin raaskinut sitä myydäkään. Se on siis asia, jonka muuttaisin. Olisin myynyt vaan! Tytär kokeili sitä huvikseen ennen oman pukunsa etsintää ja nauroimme katketaksemme.
    Joskus olen pohtinut, että olisiko kivaa viettää 'hääjuhlaa', kun seuraava tasaluku tulee täyteen. Tuo toinen osapuoli tuskin asiasta innostuu, mutta olisihan se hauskaa laittautua nätiksi ja leikkiä vielä päivä prinsessana. Tosin häähumu saattaa olla ajankohtaista ennemmin tai myöhemmin, jos ja kun nuoremmatkin asettuvat aloilleen. Hupsis, tulipas vanhanaikainen ilmaus. ;)
    Nyt tiedän, mitä tekisin toisin... Mietimmekin aikanaan karkaamista kahdestaan vihille niin sellaisen voisimme toteuttaa näin jälkikäteen Samoksen jossakin pienessä kappelissa. Huomaatko, miten romantikko minussa alkoi heti punomaan juonia?
    Toiveikkain torstai-illan terveisin Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos!<3
      Mulla kun ei noita tyttäriä ole, niin mekko on tosiaan osoittautunut turhaksi säilytettäväksi. Ei taida olla realistista ajatella, että poikien morsiamet aikanaan haluaisivat mun mekkoani tuunata.:)))
      Hei, minustakin olisi ihana viettää vaikka 25-vuotishääpäivää juhlavasti, vaikka vannoa valat, mitä emme häissämme tehneet, mutta mun rakas puolisoni ei kaipaa edelleenkään huomion keskipisteeksi.;D Se on hänelle ihan kauhistus.:) Tuo kahdestaan Samoksen kappelissa kuulostaa aivan ihanalle!<3 Tuija, tuumasta toimeen!<3

      Poista
  5. Ah, ihana postaus! Rakastan häitä. Olen ollut oikeastaan vain yksissä (koska niitä, joissa olin pikkulapsena, ei lasketa, koska en muista mitään), mutta katson ihan innoissani hääohjelmia ja fanitan kaikkea häihin liittyvää. Onneksi tänä vuonna on peräti kahdella kaverillani häät, niin pääsen taas fiilistelemään. :)

    Teillä näyttää olleen kyllä tosi mukavat häät. Aivan todella kaunis mekko - ja vielä itse tehty! <3 Nykyään häiltä taidetaan odottaa paljon enemmän kuin 90-luvulla. Kaikkea pitää olla niin ylenpalttisesti ja aivan viimeisen päälle. Mahtaisi olla suorastaan vaikea nykypäivänä pitää oma linja esim. budjetissa, ettei lähde tuhlailemaan kaikkeen turhaan ihan vain odotusten ja paineen vuoksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana!<3 Mä kans tykkään häistä hirmuisesti! Niissä tuppaa olemaan just tuo juttu, että niitä tulee yleensä jossain vaiheessa paljon ja sitten ei vuosikymmeneen ollenkaan...
      Kiitos kaikista kauniista sanoistasi!<3 Olen melko varma, että minulla karkaisi mopo ihan täysin käsistä, jos nyt olisin juhlia järjestämässä. Tai ehkä ei sittenkään, kun mulla on tuo järjen ääni kumppanina.<3

      Poista
  6. Ihania muistoja! <3
    Totta, nyt jos itse menisin naimisiin, se olisi jotain aivan muuta!
    Taitaisin karata sulhaseni kanssa jonnekin paratiisisaarelle ja tassutella paljain varpain hiekalla kukkakatoksen alle kun turkoosit aallot hiljaa loiskivat rantaan ja trooppinen tuulenvire puhaltaa kasvoilleni.
    Kimppu tietenkin puutarhamaisen leikittelevä ja väreissä olisi hempeää persikkaa ja vaaleanpunaista puuteristen sävyjen kera. :)
    Vieraita tuskin montaa sinne edes tulisi, joten se hetki olisi vain meille kahdelle.
    Illallinen kynttilänvalossa terassilla riittäisi kun työnpuolesta teen niin paljon suuria pöytäkattauksia.
    Hauska mielikuvitusleikki kuitenkin!
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna!<3
      Oih, tuo sun kuvailemasi vaihtoehto alkoi minustakin tuntua niin hyvältä, että voisikohan sen ihan toteuttaa esim. 25-vuotishääpäivän merkeissä!<3 Jossain, missä meri on turkoosia ja aurinko paistaa ihanasti...<3
      Kivaa uutta viikkoa!:)

      Poista