tiistai 20. lokakuuta 2015

Nostalgiaa - Sitähän me halutaan!



Keski-ikä, jatkuvasti muuttuva maailma vai mikä lie, nykyään tulee aika useinkin nostalginen fiilis. Monet 70- ja 80-luvun asiat ovat olemassa enää muistoissa, ja kieltämättä tuo lapsuudenaika on saanut omassa mielessä kultareunukset. Ei niin, etteikö kehitys olisi hyvä asia, mutta toisinaan sitä kaipaa niitä yksinkertaisempia aikoja.

Musiikki on varmaan yksi helpoimmista tavoista palata muistoissa taaksepäin. Kun mummoni kuoli kahdeksan vuotta sitten, toivoin itselleni mummoni kasettikokoelmaa, jota pikkuveljeni kanssa ahkerasti kulutimme hänen luonaan ollessaan. Pikku pukki kakki kalliolle jne...

 
Onneksi tuli joskus vuosia sitten hankittua soitin esikoiselle, jossa on kasettisoitin mukana. Ei meillä kukaan muu enää kasetteja kuuntele.:)


 

 
Eilen kävimme syömässä Lahden kauppahallissa, ja silmäni osuivat juustotiskin Upo-merkkiin. Noissa kauppahallin tiskeissä on todellakin nostalgiaa!



 
Tulee aina välillä mieleen ajat, kun oli 1.-2-luokkalainen ja oli minun vuoroni käydä kaupassa. Olin lapsena ujo ja arka, ja pelkäsin, etten muista lihatiskillä, pitääkö makkaraa ostaa 200 grammaa vai 200 kilogrammaa. Suostuttelin aina rohkeamman pikkuveljeni mukaan, jotta hän sitten sai sanoa, paljonko makkaraa otetaan.;D

Lisää nostalgiaa tarjolla tällä viikolla Pienen Linnun blogissa!

Taina


45 kommenttia:

  1. Voi että, löysit vanhan C-kasetin. Se jos mikä on nostalgiaa.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niitä vielä muutama tallessa, vaikka suurimman osan niistä mummonkin kaseteista kyllä heitin pois.:) Toisinaan laitan kasetin soimaan ja hoilaan koko sydämestäni.;D

      Poista
  2. Ajatella, että kasetteja ei enää ole paljoa liikenteessä. Todella: kasettisoittimetkin ovat vähissä ja vanhat kasetit olisi vielä kiva kuunnelle. Äänitimme joskus lasten juttuja ja laulamisia ja soittamisia. Nyt ne olisi hyvä siirtää kasetilta parempaan säilöön. Ainakin lähikaupungin kirjastossa on tuo mahdollisuus.
    Mukavia muistoja kasettilaulujen parissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin nauhoiteltiin kaikenlaista, muutakin kuin musiikkia radiosta! Tehtiin mm. omia radiolähetyksiä pikkuveljen kanssa ja laulettiin nauhalle, kun isä säesti uruilla. Pitääkin muistaa kysyä vanhemmiltani, olisko mitään noista enää tallessa!:)

      Poista
  3. Hienoja nostalgisia kuvia!
    Ehkä vanhat ajat tosiaan kiehtovat myös yksinkertaisuuden takia. Tavaraakin oli vähemmän ja se oli kestävämpää ja sitä arvostettiin enemmän. Kyllä yksi kasettisoitin ja muutamia kasetteja pitää säästää tulevillekin polville. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sara!:)
      Nykyajan lapsilla on niin toisenlaista, enemmän valmista ja runsaasti vaihtoehtoja. Nykyaika luo erilaisia muistoja, toivottavasti kuitenkin hyviä ja kultaisia, kun näitä aikoja muistelevat aikuisena.:D

      Poista
  4. Noista kuvista tuli kyllä lapsuus ja nuoruus mieleen! Minulla on laatikollinen noita kasetteja, suurin osa itse nauhoitettuja.
    Tällä hetkellä ei vaan ole masiinaa, millä kuunnella niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat nauhoitukset oli just parhaita!:D Sitä kyttäämisen määrää, että sai oikean kappaleen nauhalle, ilman mitään höpinöitä.;D

      Poista
  5. Jokamiehen Listahitit ovat kyllä tuttuja :)
    Yhden C-kasetin olen itse säilyttänyt muistona.
    Siinä on mm. Pet Shop Boys- musiikkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain vaiheessa C-kasetit voi olla aika aarteita, niin ahkerasti niitä on hävitetty.:) Mulla taitaa ne ahkerimmat äänitysjaksot sijoittua ajalle hieman ennen Pet Shop Boyseja, Yläasteikäisenä aloin jo ostella cd-levyjä, jotka nekin alkaa olla jo mennyttä aikaa...:D

      Poista
  6. Voi vitsi, C-kasetit unohtui - niitä on meillä vielä jokunen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän olisi voinut tietty laittaa sen lyijykynän tuohon kasetin viereen...Ei avaudu kaikille!;D

      Poista
  7. Hienot kuvat ja nostalgiaa täynnä

    VastaaPoista
  8. Juu ei ole C-kasettien voittanutta :D. Eikä sen, kun radiosta tuli Nuorten sävellahja ja siinä sit oltiin sormet valmiina mankan näppäimillä painamassa recciä ja toivomassa, että toimittaja älyää olla hiljaa, ettei tuu puhetta kappaleen päälle. Niitä kasetteja kun kuunteli, niin aina kuului hirmu kolahdus siihen kappaleen alkuun siitä recin painalluksesta :)

    200 kiloa lauantaimakkaraa olis kans kiva ylläri :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh! Nää kasettijutut on sellaisia, ettei niitä edelliset ja myöhemmät polvet ymmärrä.:D Ja sitä harmituksen määrää, kun nauhuri imaisi kasetin sisään ja nauha meni haitarille!;D Joskus sen sai vielä pelastettua kiristämällä nauhan tiukemmalle...

      Juu, näin jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut joskus edes kokeilla sitä makkaran ostamista itse! Oisinko mä sitten kolmannella luokalla suurin piirtein oppinut erottamaan grammat kilogrammoistam koska mielikuvat tästä pelosta ajoittuvat tuonne 1.-2.-luokalle.:D

      Poista
  9. Viime vuonna kipattiin meidän vanhoja c-kasetteja kirpparille ja yhdelle sukulaiselle,
    mutta kaikista ei raaskittu luopua. Onneksi meillä on vielä yksi kasettisoitin ruotsalalaiselle
    rokille, Ennio Morriconen elokuvamusiikille (spaghetti Westerns) ja muille aarteille :)

    Gramma vai kilogramma - kuulostaa ongelmalta joka meikäläisellä voisi olla vielä aikuisenakin :D
    Nimimerkki "Toivoton matikassa"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa juuri sellaiselta musiikilta, jota pitää kuunnella C-kasetilta!:D

      Käytän tuota omaa esimerkkiä pienten oppilaiden kanssa, kun opetellaan painomittoja. On ihan ymmärrettävää, etteivät ne määreet aukene lapsille.:D

      Poista
  10. Älä muuta sano! 200 kiloa lauantaimakkaraa olisi varmaan ollu kiva raahattava.;D

    VastaaPoista
  11. Minäkin olen säästänyt kasetteja. Lienemme trendin seuraajia. Joku keräilijä sanoi lehtihaastattelussa, että musiikki kuulostaa kaseteilla soitettuna pehmeämmältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpäs ollut kuullutkaan, että trendikkäitäkin vielä!;D Se on totta, että musiikki kuulostaa sekä kasetilta, että vinyyliltä erilaiselta kuin cd-levyltä tai mp3-tiedostona...

      Poista
  12. Muistuipa elävästi mieleen oma nuoruus 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa kun kerran viikossa nauhoitettiin kasetille nuorten sävellahjasta ajan suurimpia hittejä. Pitänee yrittää omille teineille alkaa selittää kasettien kelaamisesta kynän kanssa yms yms muinaisista tekniikoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttua touhua juu, muttei meidänkään nuorisolle.:D

      Poista
  13. Hih, c-kasetit <3 Meillä on vielä säkillinen jossain varastossa noita vanhoja kasetteja. Mulla onkin viime viikolta yks kiva juttu kerrottavana, mutta saat lukea sen sitten blogistani :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten pidetään hullua jännityksessä? No, just tälleen!;D Kauheeta panttaamista...:P

      Poista
  14. Muistan, muistan nuo ihanat kasetit, meillä taitaa olla muutama vielä jäljellä, jossain laatikon pohjalla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllättävän monella niitä vielä tuntuu olevan, vaikkei välttämättä ole laitetta, jolla niitä kuunnella. Ehkä kasettinauhurit tekee comebackin, niin kuin levysoittimet ovat tehneet.:D

      Poista
  15. Meillä on pikkupojalle soitettu lasten vanhoja c- kasetteja. On muutama omalta nuoruus vuodeltakin jäljellä Friiman ajetaan me dandemilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä!:D Finnhitsit vois olla kova sana! Mulla niitä on tosin vaan cd-levynä eli jälkituotantoa.:)

      Poista
  16. Meillä on myös vanhoja kasetteja jemmassa. Meidän viimeinen kasettisoitin lopetti toimintansa ja nyt on muistona myös pelkät kasetit. Tietenkin Lahdesta löytyy Upoa :)

    VastaaPoista
  17. Ihana postaus. Ja nuo c-kasetit tosiaan tuovat lapsuuden/nuoruuden mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirsi!<3 Onhan ne aika epäkäytännöllisiä, kun pitää kelata ja kääntää puolta jne...Mutta nostalgiaa niissä on sitäkin enemmän!:D

      Poista
  18. Rakkaimmat katkenneet kasettinauhat paikkasin teipinpalalla. :D Upo-muistoni: meillä oli jääkaapin vieressä viallinen lämmitin: jos koski yhtä aikaa jääkaappiin ja lämmittimeen, sai sähköiskun. Onneksi ei kuolettavaa kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletpa ollut taitava! Mä muistelen, että isoveli joskus korjasi kasettini poistamalla pätkän rypyttynyttä nauhaa.:D
      Huh, jännitystä jääkaapilla käymiseen...:P Ja ihan mahtavaa, että olet täällä!<3

      Poista
  19. Ihana muistoja herättävä postaus! C-kasetit ovat nostalgiaa parhaimmillaan :) Meillä on mieheni kanssa kaikki vielä tallessa - aakkosjärjestyksessä tietysti ;)
    Terveisiä kiireisen viikon keskeltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samanlainen kiireviikko täälläkin - niin lomalla kuin olenkin! :D Pari päivää sellaista haipakkaa paikasta toiseen, mutta täytyy sanoa, että työt on jääneet mielestä.:)
      Wau, kasetit vielä aakkosjärjestyksessä! Niistä kannattaa varmasti pitää kiinni, kun olette noin fiksusti kasetteja säilytelleet tähänkin asti.

      Poista
  20. Mun kasetit niin hyvässä tallessa, että saavat toistaiseksi ollakin varaston nurkan laatikossa ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monella varmaan lojuu jossain epämääräisesti, jos ei ole pois heitetty.:)

      Poista
  21. Tuo c-kasetti. Muistan kuinka onnellinen olin, kun sain oman kasetti nauhurin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti monelle oma nauhuri oli iso juttu aikoinaan! Muistan kyllä muutaman kasetin oston, kun oli NIIN onnellinen kasetista! Esim. Flashdance-elokuvan musiikin osaan varmaan vieläkin ulkoa.;D

      Poista
  22. Heeeei c-kasetti :D siinä on nostalgiaa :D

    VastaaPoista
  23. OOn voimissain alkoi sitten just soimaan päässä :D Vanha kunnon c-kasetti <3

    VastaaPoista