Työniloa

Ensimmäinen työpäivä loman jälkeen on takana, ja työviikko tuntui hyvinkin oikean mittaiselta.;) No, ei se oikeasti niin koville edes ottanut. Päivä sujahti ohi, niin kuin työpäivillä on usein tapana. Mukavaa oli jälleen nähdä työkavereita, joista osasta on kyllä tullut ihan vapaa-ajan kavereitakin vuosien saatossa! Muistan taas, miten onnekas olen, kun olen saanut sellaisia ihmisiä työkavereiksi, että töiden tekeminen yhdessä heidän kanssaan on usein suorastaan hauskaa.:)

Päivän kuvat on pikaisesti illalla räpsäisty meidän koristeomenapuista. Niissä on paljon omenoita, toisin kuin hyötyomenapuissa(ei yhtä ainotta). Se ei mua haittaa kuitenkaan! Kun työkiireet taas alkaa, on ihan riittävästi hommaa, että saa vadelmat ja viinimarjat puskista pakkaseen. En kaipaa omenasesonkia tähän rinnalle.

Tänään saan ystäväni ikkunahommiin avuksi, kuohuviini odottaa jo kylmässä...;) Pidemmittä jorinoitta,

Hyvää viikonloppua!

Taina

Puutarhaunelmia

Viime sunnuntaina vietettiin Avoimet puutarhat-päivää. Kun itse olin reissussa, jäi tapahtuma harmittavasti väliin tänä vuonna. Meidän pihaa ei voi mitenkään kutsua puutarhaksi. Vielä. Ehkäpä kuitenkin 25 vuoden päästä voin kutsua vieraita puutarhaan, ja muistella, kuinka 15 vuotta aikaisemmin piha alkoi vähitellen olla puutarha.;)

Tässä vähän ajatuksia siitä, millainen puutarha olisi mun mieleeni. Tämä on samalla kooste itseä varten, ja miehelle vinkiksi, jos tekeminen meinaa loppua kesken. Kuvat ovat sieltä täältä poimittuja...

Ainakin yhdet ovet olisi ostettava, ihan huvin vuoksi vaan! Onko jollain ylimääräisiä nurkissa pyörimässä? Ovet voisivat toimia porttina ylä- ja alapihan välillä tuohon tyyliin aseteltuna. Kukkapenkkiä siihen ei sitten voisi laittaa,koska siitä menee polku kesähuoneelle, mutta köynnös kasvamaan yli ehdottomasti.

Siis köynnöksiä! Niitä pitää saada useampia. Ruusuja ja kärhöjä ainakin. Vaaleanpunaista, valkoista, ehkä lilaa...Kesähuoneen seinustalle voin istuttaa yhden jo ensi kesänä.:)

 

Kesähuoneesta päästäänkin luontevasti sille johtavalle polulle.

 Ei tosin laatoitusta, mutta tämä kasvien varjostus ympärillä sopisi hyvin tunnelmaan.

Tällaisia polkuja! Ehtisikö joku vetämään niihin kuvioita haravalla?;)

 

Askellaatoillakin voisi jonkunlaista polkua rakentaa.

 

Ruukkukukkia terasseille, kesähuoneeseen sisälle ja ulkopuolelle, puutarhavajan pieleen. Oikeissa väreissä tietysti!

Nämä istutusrappusethan mulla on jo, mutta aikanaan ne ovat juuri tämän väriset. Pitäiskö ne kuitenkin käsitellä jollain?

Kesähuoneen lähistölle on tarkoitus muurata grilli vanhoista punatiilistä. Naapurustossa on erittäin kaunis sellainen, jos vaikka mallin saisi kopioida. Täytyy kysyä!

Yhdet vanhat tikapuut olisi kiva löytää puutarhan koristukseksi!

Koristekirsikkapuu on myös ensi kesän istutuslistalla.

Sitten runsaasti kukkien istuttamista...

 

Niin paljon kukkia, etteivät rikkaruohot mahdu kasvamaan!

Lopulta istutukset, polut  ja oleskelualueet täyttävät pihan ja  muodostavat upean, runsaan ja rönsyilevän puutarhan!

Tällaisia unelmia...

Taina

Heinola, tyly kaupunki?

Tänään sain vaihteeksi toimia teinin hovikuskina, kun hänellä oli harjoituspeli Vierumäellä. Hetken tuumailin, minne nokkani suuntaisin pelin ajaksi...Ei mua juuri sinne katsomoon kaivata, ja mielummin teen itse jotain muuta..Muistin, että jossain voisi vielä olla hiekkaveistoksia nähtävillä, ja nettisivuja tutkittuani ajoin Cafe Kailakseen, Heinolaan.

Kuva kuvasta kahvilarakennuksen seinältä

Rakennus tänään..ei ole vinksallaan, vaan kuvaaja on;)

Olipa kiva paikka! On siinä pihassa joskus viime kesänä pyörähdettykin, mutta jostain syystä ei käyty sen pidemmällä. Tuolta kotisivuilta löytyy paljon tietoa paikan historiasta, joten en siitä tänne kirjoittele sen enempää.

Upeita kukkaistutuksia!

Terasseissa on varaa valita mieluinen paikka.

Kaunis ja viimeistelty ympäristö on erittäin viihtyisä kahvittelupaikka. Latte ja croissant maistuivat, ja lopulta viihdyin paikassa niin hyvin kameran kanssa, että hyvä kun ehdin juniorin ajoissa hakemaan!:)

Siistityt hiekkapolut, vettä ympärillä, kaarisilta...

Hiekkaveistoksia on tänä kesänä kolme, ja minusta ne olivat niin hienoja, että kannattaa käydä niitäkin katsomassa. Ööh, vähän kyllä tuli työt mieleen niitä katsellessa...:/

"Kaunotar ja Hirviö" viehätti minua vähiten. Liian rujo mun makuuni.

Tekijät Marika Wallden, Suomi ja Signe Suvinomm, Viro

"Muumin unelma" taas hurmasi yksityiskohdillaan eniten.

Tekijä Lkhagvadorj Dorjuren, Mongolia

Upea oli tämäkin veistos,

Tekijä Sergei Tselebtovskiy, Venäjä

 nimeltään Vanha, rakas satu.

Jaa, onko Heinola tyly kaupunki? Vaikea sanoa, kun ei ole asunut siellä. Kesäkaupunkina se ainakin on aivan upea! 

Tiistaiterveisin,

Taina

Mansikka-mozzarellasalaatti

Ostan luomua tietyissä tuotteissa aina, jos se vain on mahdollista.  Sellaisia ovat mm. maito, munat ja jauhot. Kotimaista suosin myös. Jäävät kurkut ja tomaatit kauppaan, jos tarjolla on vain Espanjasta tuotua. Joskus talvella (harvoin) ostan kyllä pojille naposteltavaksi kirsikkatomaatteja, jotka on kasvatettu joko Hollannissa tai Espanjassa, kun kotimaisten hinta on... noh, vähän liikaa ...

Varsinkin kesällä on mukava syödä salaatteja, kun raaka-aineet ovat tuoreita ja kotimaisia. Tässä kiva ohje hiukan erilaiseen salaattiin. Löysin ohjeen aikanaan Yhteishyvä-lehdestä, ja testasin sitä ensimmäisen kerran vuosi sitten nelikymppisiä viettäessäni. Hyvin kelpasi salaatti vieraille silloin. Nyt piti kaivaa resepti naftaliinista, kun mansikkaakin tulee enää niin pieniä määriä, ettei niitä jaksa laittaa pakkaseen.

Tässäpä ohje(4 annosta) itsellekin muistiin:

jääsalaattia

1/2 litraa mansikoita

250 g mozzarellajuustoa

1 ruukku rucolaa

1/2 ruukkua tuoretta basilikaa

1 dl pähkinöitä tai siemeniä

kastikkeeksi oliiviöljyä ja

balsamiviinietikkaa 

ripaus mustapippuria

 

Tästä kuvatusta annoksesta puuttuu rucola, koska mies ei sen mausta tykkää. Siemenet ovat pinjansiemeniä. Sopivat tähän todella hyvin! Uusimmassa Talo&Koti-lehdessä oli samantapainen ohje, mutta mozzarellan tilalla oli fetaa ja lisukkeena oli herneenversoja. Sitä reseptiä on aikomus vielä viimeisillä mansikoilla testata.

Mukavaa maanantaita!

Taina 

p.s.: Kokeiltiin vadelmien kanssa, kun mansikoita ei tuoreena enää saanut, ja nekin sopivat tähän salaattiin oikein hyvin!:)

Kuka on syönyt minun astiastani?

Takana ihana helteinen viikonloppu, ja pikainen pyrähdys Tallinnaan opiskeluajoista säilyneiden ystävien kanssa. Hauskaa oli! Ystävät ovat tärkeitä.:)

Mutta, mutta...joku tai jotkut ovat ruokailleet jo pidemmän aikaa luvatta astiallani.

Olin kyllä huomannut jo aiemmin pitsimäiseksi muuttuneet pelargonian lehdet, mutta en löytänyt syyllistä. Tarkkasilmäinen löytää tästä kuvasta ainakin yhden syyllisen.

Tarkemmin tutkimalla löysin peräti 26 toukkaa tuosta yhdestä ja samasta ruukusta! Syylliset näyttävät tältä:

Kaiken lisäksi kukan lehdet ja terassi tuosta ympäriltä on täynnä tuota pientä mustaa mönjää, jota kuvassa näkyy. Toukan kakkaa?

Yök! Muuttopalvelu kiikutti toukat uuteen osoitteeseen läheiselle niitylle, toivottavasti tarpeeksi kauas mun kukista. Sanokaa nyt edes, että nämä ovat jonkun todella kauniin perhosen toukkia!

Taina

Heräteostoksia

Kuten aiemmin mainitsin, on perennapenkki saanut lisää väriä tänä kesänä. Valkoisen ja vaalenpunaisen rinnalle on tullut lilaa ja purppuraa. Onpa penkissä kukkinut yksittäinen keltainen ja oranssi kukka myös. Perennapenkkejä on itse asiassa kolme, kaksi suurempaa eri lajikkeineen ja yksi pienempi, jossa kasvaa vain yhtä lajiketta ruusuja. 

Istutin keväällä jaloleinikin mukuloita. Esikasvatin ne sisällä ja laitoin maahan toukokuussa, kun oli jo todella lämmintä. Hyvään kasvuun lähteneistä mukuloista on kukkinut harmillisen harva, ehkä puolet noin neljästäkymmenestä. Mukuloissa oli vaaleanpunaista lajiketta erikseen ja useampi pussi sekoitusta. Valkoisista leinikeistä yksikään ei ole ainakaan vielä kukkinut ja sellaisesta vaalenpunaisesta, josta tykkään eniten, on kukkinut yksi ainoa mukula. Nyyh! Kaiken lisäksi onnistuin rikkaruohojen kitkemisen yhteydessä nyppäsemään tämän vaalenpunaisen kaunottaren vahingossa. Sainpa hyvän syyn laittaa sen maljakkoon. En olisi oikeasti raaskinut sitä tehdä. Kiva juttu muuten, huomasin tuossa juuri, että jaloleinikin mukulat kaivetaan syksyllä talteen ja istutetaan taas keväällä. Tuollainen ees taas veivaaminen ei ole olenkaan mun mieleen. Jos olisin tämän huomannut mukulapaketissa, olisivat jääneet ostamatta.

Tästä väristä tykkään eniten jaloleinikeissä.

Pihasuunnitelmassa meille on piirretty perennapenkki suurin piirtein siihen kohtaa alapihaa, missä se sijaitseekin. En vain ole vuosiin vilkaissut suunnitelmaa, vaan ostanut sinne mikä milloinkin on tuntunut hyvältä(Eli se siitä suunnitelman hyödyllisyydestä!). Enimmäkseen siis pioneja ja liljoja. Liljoja on nyt vaaleanpunaista sekä valkoista. Pionit(arkistossa on kuvia, blogissa ei vielä)ovat luonnollisesti vaaleanpunaisia. 

Viimeksi pari viikkoa sitten päädyin Prisman reissulla ostamaan minulle entuudestaan tuntematonta lajiketta penstemonia. Alelaarissa oli kolmea eri väriä, jotka näyttivät yhdessä varsin hyvältä. Kukinto muistuttaa minusta sormustinkukkaa, mutta tämä ei ole myrkyllinen, kuten sormustinkukka. Tekisi mieli kyllä sormustinkukkaakin jonnekin laittaa...

Hintakin oli todella edullinen, koska kukinta on lopuillaan (tuskin voi olla huomaamatta). Nyt ne saavat kukkia yhdessä leinikkien kanssa. 

Etualalla jo kukkineet valkoiset liljat.

Nurmikko on tällä hetkellä aika kauheassa kunnossa, koska mies on rakentanut meille puutarhavajaa, kuskannut soraa yms... Kyllä se siitä toipuu. Nurmikko nimittäin. Miehestä en ole niin varma.;)

Mulla on tarkoitus laajentaa tätä kuvissa näkyvää penkkiä vielä tulevaisuudessa. Kun saadaan muuri tuohon ylä- ja alapihan välille, istutan perennoja muuriin saakka. Nyt siitä välistä juuri ja juuri mahtuu päältäajettavalla ajamaan. Penkin rajaukselle täytyy myös tehdä jotain sitten, kun muuri on paikallaan. Lisää heretäostoksia siis tiedossa...

Osteletteko muut pihakukkia heräteostoksina?

Taina

Tositoimissa

Vihdoin ja viimein mulla on välttämättömät tarvikkeet ja sopiva työskentelypaikka katoksen alla, jotta pystyin aloittelemaan ikkunaremppaa kesähuoneeseen. Enpä olisi arvannut, että tällaista vanhan kunnostusta tässä uudessa kodissa asuessa teen. On pitänyt oikein tutkia, miten niitä ikkunoita kunnostetaan, ja suurena apuna mulla on ollut Susannan työhuoneen kuvalliset, selkeät ohjeet.  Sain häneltä myös postikulujen hinnalla bamburiepuja, joita käytän tuossa kitin ympärillä suojana.

Kuumailmapuhaltimella lämmitän kittiä pienetä matkalta, minkä jälkeen poistan kitin kittiveitsellä.

Kun vastaan tulee tiftilanka (heh, termit hallussa), se nostetaan veitsen avulla varovasti ja nypitään pihdeillä pois. Olen kyllä ajatellut käyttää pieniä nauloja uusien lasien kiinnityksessä...Langan laittaminen vaikuttaa monimutkaiselta toimenpiteeltä.

 

Tämä taitaa olla huonokuntoisin ikkunoista. Peräti kahdeksan ruutua kuudestatoista on rikki tai haljennut. Ne on vaihdettava uusiin. Ehjistä ruuduista luultavasti poistan kitit vain tältä ulkopinnalta ja laitan uudet tilalle, jotta maalausjäljestä tulee tasaisempaa. Ei ole aikomus muuttaa asumaan kesähuoneeseen, joten voin tehdä vähän huolettomammin kuin asuinrakennuksen ikkunoita remppaavat.:)

Tästä kulmaruudusta on nyt kitit  ja tiftilangat poistettu. Ikkunalasi oli vielä sen verran tiukassa, etten viitsinyt sitä ruveta runnomaan väkisin. En, vaikka se on rikki jo ennestään. Huomenna urakka alkaa kunnolla, kun olen nyt kokeillut, mitä tuleman pitää.

Kaksi kaveria on onneksi lupautunut avuksi jonain päivänä! Lisää innokkaita käsityöläisiä?;)

Taina