perjantai 24. marraskuuta 2017

Perjantaimyyssit // Arvonta



Loppusyksyn viikonloput on vietetty Perjantaimyyssien merkeissä. Aluksi olin superinnoissani, sitten tuntui hieman tahmealta, linkittäjiäkään ei ole joka viikko ollut tungokseen asti... mutta nyt tuntuu, että olen löytänyt itsestäni uutta juuri Perjantaimyyssien avulla. Välillä täytyy haastaa itseään! Viides vuosi bloggausta jo menossa, vaihtelu ja itseni kehittäminen bloggaajana tuo lisää motivaatiota jatkaa kivaa harrastusta. Perjantaimyysseissä olen enimmäkseen keskittynyt tunnelmointiin, mutta siinä ohessa on tullut mm. leivottua kaura-karpalosämpylöitä, neulottua paksusta langasta torkkupeittoa (edelleen vähän kesken, koska on ollut ihan liian kiire), esiteltyä kirppislöytöjä ja kasattua jouluinspiskuvia. Jonkinlaista rentoutta on kai tullut lisää, sillä useampana keskiviikkona olen tajunnut, ettei mulla ole vielä hajuakaan Perjantaimyyssien sisällöstä. Niin tälläkin viikolla...

Tämä marraskuun loppu kuitenkin tarkoittaa, että ensi perjantaista eteenpäin on taasen Kukkailottelun aika. Jotta ehdimme kuvata ja postailla kaikki ihanat joulukukkaset, on Kukkailottelu auki tuttuun tapaan joka perjantai-sunnuntai joulukuussa, jouluna luultavasti hieman pidempääkin.





Keskiviikkoiltana käväisin Karismassa, ja siellä Cittarin hyllyssä osui silmiini Havi´s Sweet Cinnamon kynttilä lasiastiassa, vieläpä ilmeisesti alennuksessa, sillä hintaa näillä melko isoilla kynttilöillä oli 5 euroa/kappale. Tuli mieleen, että jospa arpoisin itseaskartelemani adventtikynttilän, kuten tein pari vuotta sitten. Illalla väkersin tarrakuviot, ja olin oikein tyytyväinen lopputulokseen...kunnes sitten otin nämä kuvat eilen, ja kuvat koneelle ladattuani huomaisin, että uusiksi meni.;))) Nyt on sekä tässä kuvissa esiintyvässä, omassa kynttilässäni, että arvottavassa kappaleessa, tarrakuviot niin kuin pitää! :) Iskeekö virhe heti sinun silmääsi?

Tykkään kovasti tuosta kynttilän tähkää tai neulepintaa muistuttavasta kuvioinnista. Siitä heijastuu kauniit varjot! Tuoksu ei mielestäni ole ollenkaan voimakas. Omaan nenääni liian voimakkaat hajusteet eivät sovi.






Kynttilöiden ja kukkien lisäksi suklaa kuuluu olennaisesti joulun aikaan. Siispä haluan ilahduttaa joitakuita lukijoitani suklaisella tervehdyksellä. Fazerin makusuklaista arvon yhden hunajapaahdettu-mantelilevyn, yhden suolainen toffee-krokanttilevyn ja yhden mansikka-vaniljalevyn. Oma suosikkisuklaani on jo pitkään ollut Maraboun 70% cocoa orange -maku. Siispä yksi sellainen jakoon myös.:) Kynttilän mukana tulee yksi näistä levyistä, joten kolmelle muulle on luvassa suklaata. Kommentissa voi mainita, jos joku edellämainituista suklaista ei käy esim. allergian vuoksi. Aikaa osallistua arvontaan on tulevaan sunnuntai-iltaan 26.11. siihen saakka, kun tämän viikon Perjantaimyyssi -linkki sulkeutuu. Osallistua voi myös Mansikkatilan mailla Fb-linkissä sekä tämän postauksen Insta-julkaisussa. Kynttilää en valitettavasti lähetä ulkomaille.






Tule sinäkin mukaan näihin Perjantaimyysseihin jakamaan hyvää mieltä, iloa ja inspiraatiota vuoden pimeimpään aikaan! Tarkemmat linkitysohjeet löytyvät täältä. Kiitos teille kaikille Perjantaimyysseihin loka-marraskuun aikana osallistuneille ja postauksia kommentoineille!<3


Tunnelmallista marraskuun viimeistä viikonloppua!
Taina








maanantai 20. marraskuuta 2017

Kukilla marraskuun ankeutta vastaan



Perjantaimyysseissä taisin jo sanoa, että kyllä ne kukkaset on mielestäni parasta lääkettä ankeuteen. Vaikka Kukkailottelut on vielä hetken tauolla, en ole päässyt eroon tavastani hakea kerran viikossa jotain kaunista maljakkoon. Enhän edes haluaisi luopua tästä tavasta, luovun mielummin jostain muusta!





Nykyään taidan enimmäkseen vältellä keskustaan menoa (suurin osa käyttämistäni palveluista löytyy lähempääkin), mutta viime viikolla käytin kuopusta keskustassa parturissa. Siinä häntä odotellessani poikkesin Kukka ja Sisustus Neilikkaan, ja sieltä ovat nämä kuvien kukkaset peräisin.  Ihan mielettömän iso ja kaunis krysanteemi (jonka minä ajattelin olevan dahlia) kiinnitti ensin huomioni, sitten tummat leinikit ja anemonet...Pitkästä aikaa halusin kukat ilman sitomista. Kotona asettelin ne pariin pieneen pulloon ja kolmeen maljakkoon, ja kokosin kaiken metallitarjottimelle.






Siinä ne nyt ilahduttavat keittiön pöydällä joka kerta, kun sinne poikkean tai käännän pääni kohti keittiötä tässä olohuoneen puolella. Jos marraskuun harmaus ja pimeys ahdistaa, suosittelen lämpimästi kokeilemaan kukkien parantavaa vaikutusta.<3 Jos kukatkaan eivät auta, ehkä ajatus siitä, että ihan pian päivät alkavat jälleen valostumaan, nostaa mielialaa. Siihen hetkeen on enää kuukausi!







Iloa viikkoosi!<3
Taina

lauantai 18. marraskuuta 2017

Myyjäiset siskon navetalla - Menovinkki






Starttasin aamulla auton kohti Riihimäkeä ja siskoni jo perinteisiä Tiriteijaa -navetan joulumyyjäisiä. Ajattelin, etten postaa tällä kertaa aiheesta, sillä olen tehnyt postauksen myyjäisistä jo monet kerrat (Meiltä löytyvää siskon taidetta löytyy mm. täältä ja täältä.), ja epäilin, ettei aihe ehkä kiinnosta vuodesta toiseen... Kuitenkin joka kerta kun olen myyjäisiin mennyt, tarttuu sieltä ihana tunnelma kotiinviemisiksi kaiken muun kauniin ja houkuttavan lisäksi, niin tälläkin kertaa! Oli pakko postata aiheesta sittenkin. Olen todella ylpeä siskostani, hänen taulunsa ovat minusta upeita, koskettavia, jotkut hauskojakin! Tässä siis muutamia kuvia, joita pikaisesti myyjäisistä nappasin. 







Olimme ystäväni Maijun kanssa paikalla jo ennen kymmentä, mutta ensimmäiset asiakkaat olivat meitä ennen odottamassa myyjäisten alkua. Pian paikka jo pullisteli ihmisistä, joten ihan varmasti en osaa sanoa, vieläkö juuri näitä kuvissa näkyviä tauluja tai jouluisia tavaroita on jäljellä.

Maiju ostikin nyt itselleen taulun,  jota olin joskus ajatellut meille. Siinä joutsenet lentävät utuisen vaaleanpunaisella taivaalla.<3 Itse en uskaltanut tauluja tosissani katsella tällä kertaa, vaikka rahallisesti käytin lähes yhden taulun summan ostoksiini eli isoon, virkattuun, mattoon, piiitkiin kirjoneulesukkiin sekä pariin joulupalloon. Mielestäni tein hyvät ostokset, edullisetkin. 





Siispä, huomenna ehtii vielä klo 10-14!  Taidetta seinille, käsitöitä itselle ja lahjaksi ja kaupanpäälliseksi joulutunnelmaa kotiinviemisiksi! Perille löytää laittamalla navigaattoriin osoitteeksi Metsäkulmantie 276, Riihimäki.

Taina

perjantai 17. marraskuuta 2017

Jouluinspis - Perjantaimyyssit



Viikot vierii ja joulu lähestyy. Olen käynyt sisäistä keskustelua aiheesta Perjantaimyyssit ja Kukkailottelu, lähinnä siitä, milloin olisi aika jouluisen Kukkailottelun. Ajattelin, että jos vielä tämä ja ensi viikko vietetään Perjantaimyyssejä, ja ensimmäisen adventin viikonlopusta eteenpäin jälleen Kukkailottelua. Mitä sanotte? Näihin Perjantaimyysseihin saa toki osallistua kukkapostauksillakin! Mikä piristääkään ankeaa marraskuuta enemmän kuin kukkaset! 





Itse olen liukunut hiljalleen joulun odotukseen, tykkään tästä tunnelmasta melkein enemmän kuin joulusta.;) No, ehkä en ihan, mutta parasta joulussa on mielestäni odotus. Joulun kohdalla aika ei yleensä ennätä edes käymään pitkäksi.


Kuvat: Mad&Blog 11/2017, Isabellas 6/11, Bo Bedre 11/2017



Ostin Köpiksen reissulta kasan jouluisia lehtiä. Noista lehdistä ja mun jouluttelufiiliksistäni, lehtien tunnelmasta, kynttilöistä ja kahvista nauttien on tämän postauksen ja Perjantaimyyssien kuvat peräisin. 



Kuvat:  Bo Bedre 11/17 ja Isabellas 6/17



Vuosien saatossa makuni joulukoristusten suhteen on muuttunut yhä pelkistetympään ja luonnonläheisempään suuntaan. Ihan varmasti meidän joulukodissa on tänäkin vuonna risuja, käpyjä, havuja ja kukkia. Luonnon omia koristeita. Hieman harmittaa, että heitin viimein kesällä etuportaalta magnolian oksat roskiin. Nyt ripustaisin ne varmasti olohuoneen katosta roikkumaan.  Joku oksa tuohon olohuoneen pöydän päälle tulee varmasti!



Yläkuvat Isabellas 6/17, alakuvat Bo Bedre 11/17 ja Mad&Bolig 11/17

 
Ripaus metallin hohdetta tulee olemaan varmasti meidän joulussa. Kynttilät ja ohuet valosarjat saavat luoda tunnelmaa ja lämpöä. Jouluinen kranssi etuoveen, toinen Kesähuoneen oveen ja kolmas olisi kiva sisälle...Kauhean kiva minusta tuo Clasun henkari kranssin pohjana!


Ylävasen Mad&Bolig 11/17, yläoikea Isabellas 6/17, alakuvat Bo Bedre 11/17



Minusta on aina ihana selailla kirjoja, lehtiä ja blogeja varsinkin näin loppusyksystä, inspiroitua, innostua ja tunnelmoida kuvien avulla. Joitain ideoita tulee käytettyä, useimpia ei, mutta ei sen niin ole väliäkään. On kiva uppoutua kuvien tunnelmaan ja haaveilla kauniista ja rennosta joulusta. 






Kiitos jälleen teille ihanat, jotka osallistuitte viime viikonlopun Perjantaimyysseihin!<3 Tule sinäkin linkittämään hyvänmielen postauksia Perjantaimyysseihin, tunnelmapläjäyksiä, kaikkea sitä, mikä tekee näistä synkän vuodenajan viikonlopuista iloisempia, kauniimpia, inspiroivempia! Tarkat linkitysohjeet löytyvät täältä.


Leppoisaa viikonloppua!
Taina 


p.s: Viikonloppuna on jälleen siskoni navetalla joulumyyjäiset. Suosittelen!<3


 

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Suomi 100 - Kukista kauneimmat



Pari viikkoa sitten kirjoitin Suomi 100 -teemasta ja listasin omat suosikkini kotimme suomalaisista käyttöesineistä. Postauksen aiheesta voit lukea täältä. Tähän postaukseen kokosin omat suomalaiset kukkasuosikkini, mikä on itselleni paljon vaikeampi tehtävä kuin edellinen, sillä tykkään niin monista kukista. Lisäksi kukkien piti olla tosiaan perinteisiä suomalaisia kukkia, sellaisia, jotka kuuluvat Suomeen luontoon tai pihoille. Kukat tuovat paljon iloa ja lämpöä kotiin, siksi ne ansaitsevat vähintäänkin tämän postauksen! Hieman kyllä iskee ikävä kesään ja valoon, vihreään ja väreihin, kun näitä kuvia katselee.






1. Tuomi

Listani on alkukesään painottuva. Tuomen kukinta on aina ihana merkki lähestyvästä kesästä ja lomasta.  Tuomen tuoksu on huumaava, samoin kuin se tunne, kun tuomi on pitkän talven jälkeen viimein kukassa. Kuten kaikissa kukissa, toivoisin, että tuomen kukinta kestäisi paaaljon kauemmin kuin sen pari viikkoisen, minkä se kestää. Jotain olennaista jää uupumaan keväästä, jos tuomenkehrääjäkoi kietoo tuomen seitteihinsä, eikä kukintaa tule lainkaan. 






2. Syreeni

Syreenin kukintaa liittyy samantapaisia kesän alkuun ja vapauteen liittyviä ajatuksia kuin tuomen kukintaan. Alkukesän illat, kun olen pyöräillyt autiotalon pihaan poimimaan syreenin oksia, tai aamulenkit, jolloin pihojen syreeniaidat tuoksuvat ja kukat nuokkuvat valkoisina ja lilan eri sävyissä teiden varsilla...<3






3. Juhannusruusu

Jos tuomi ja syreeni ovat olleet suosikkejani vuosikausia, on juhannusruusu noussut listalle vasta viime vuosina. Yht´äkkiä vain alkoi tuntua, että sellainen on pakko saada omaankin pihaan, ja sainkin kaksin kappalein ystäväni pihasta. Toinen kasvaa hieman kituliaasti pensasaidan varjossa, mutta toinen on jo kunnon ruusupensas. Oikeastaan lähes kaikkiin suosikkikukkiini liittyy olennaisena ihana tuoksu, niin juhannusruusussakin! Juhannusruusussa on jotain erityisen herkkää. Viime kesänä käytin ensi kertaa juhannusruusun sokeroituja terälehtiä kakun koristeluun, ensi kesänä voisin käyttää niitä kuopuksen rippikakun päällä...





4. Pioni

Kukkien kiistaton kuningatar on pioni. Oikeastaan ihme, että tuollainen kaunotar viihtyy vaatimattomissa oloissa täällä Suomessa! Viime kesänä istutin pihaan kolme uutta pionipensasta. Mikä kutkuttava ajatus, että ensi kesänä omassa pihassa on entistä enemmän pioneita, joiden kukinnasta saa nauttia. Aika surutta yleensä leikkaan pihalta pioninkukkia maljakkoon, siksihän olen niitä istuttanutkin!







5. Ruiskaunokki

Vanhasta hölmöläistarinasta, siitä, jossa akat pelkäävät yhden hukkuneen peltoon, voi päätellä, että joskus aiemmin (aika ennen rikkakasvimyrkkyjä?) viljapelloilla kasvoi runsaasti ruiskaunokkia. Enpä muista koskaan nähneeni luonnossa kasvavia ruiskaunokkipeltoja, paitsi ihmisen kylvämiä. Ruiskaunokki sinisenä ei tosin pääsisi listalleni, mutta tummanpuhuvasta, melkein mustasta ruiskaunoksi tuli viime kesänä uusi loppukesän suosikkini. Kukinta kukkapenkissä kesti monta viikkoa, ja penkistä riitti runsaasti maljakkoon kerättävää. Näitä kylvän ensi kesänä varmasti useamman pussillisen.


Miltä sinun suosikkikukkalistasi näyttäisi?

Taina


sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Itsenäisyyspäivän amaryllis // Arvonta



Tänään on juhlittu isejä, somesta päätellen syöty muuallakin kuin meillä navat paukkuen ja sitä rataa.;) Täällä herkuteltiin aamulla vohveleilla ja iltapäivällä kunnon pihveillä ja bataattiranskalaisilla, joita tein nyt ensimmäistä, tuskin viimeistä, kertaa. Jälkkäriksi vielä tiramisua... Kattauksen toteutin suunnitelmani mukaan, tosin tiramisut teinkin valmiiksi annoksiksi Ali-kuppeihin ja alkusalaatin kulhoihin, joihin ensin ajattelin jälkkärin tehdä. Olipa nopeaa kattaa pöytä, kun oli sen etukäteen miettinyt! Sen verran alkoi ruoan päälle silmiä painaa näitä kuvia käsitellessäni, että oli pakko pieneksi hetkeksi heittäytyä sohvalle iltapäivätorkuille. Viikonlopun ihana joutilaisuus ja aikatauluttomuus!<3






Sain tällä viikolla mukavan paketin Nelson Gardenilta. Paketissa oli kaksi kappaletta itsenäisyyspäivän amarylliksiä. Nämä amaryllikset on erikoiskäsitelty niin, että ne kukkivat juuri itsenäisyyspäivän aikaan. Amarylliksen sipuli on vahattu valkoiseksi, ja kaikki kasvuvoima on parafiiniin kastetussa sipulissa. Niinpä kukan hoitaminen on erittäin helppoa, kukkaa ei tarvitse istuttaa mihinkään, eikä sitä tarvitse edes kastella. Lähinnä voi keskittyä seuraamaan kukkien kehittymistä ja aukeamista, silloin tällöin vain kääntää sipulia, jotta se kasvaisi suoraan.  Amarylliksen alla on metallijalusta, joten sen voi asettaa kukkimaan minne vain. Itse otin ensin metallijalustan pois ja pidin kukkaa Mariskoolissa. Tänään ennätin käydä keräämässä pihalta sammalta ja kokosin metsäisen asetelman amarylliksen ympärille.






Molemmat ukkini olivat aikanaan sodassa, toinen heistä haavoittui, mutta onneksi molemmat selvisivät hengissä, muutenhan en olisi tätä postausta kirjoittamassa! Saamme edelleen olla kiitollisia veteraaneille, jotka uhrasivat elämästään huolettomat nuoruusvuodet, jättivät opiskelut, työnteon ja läheiset ihmiset. Moni jäi sille matkalle, ja moni palasi terveytensä menettäneenä. Kumpikaan ukeistani ei koskaan halunnut puhua kokemuksistaan, sota jätti jäljet nuorten miesten mieliin. 

Tällä hetkellä sotaveteraaneja on elossa lähes 17 000, ja he kaikki ovat jo yli 90-vuotiaita. Ostamalla tällaisen itsenäisyyspäivän amarylliksen voi auttaa heitä, jotka vielä ovat elossa. Jokaisesta kukasta menee 0,50 euroa Sotiemme Veteraaneille. Muutaman viikon päästä juhlimme 100-vuotiasta itsenäistä Suomea. Se ei olisi mahdollista ilman niitä ihmisiä, jotka taistelivat sotavuosina itsenäisyyden puolesta.






Sain amarylliksia kaksi kappaletta, joten toinen kukista päätyy arpomalla yhdelle blogini lukijalle. Tällä kertaa rajaan arvontaan siten, että en lähetä kukkaa, vaan sen saa joku sellainen, jolle voin toimittaa kukan henkilökohtaisesti Lahteen tai Lahden lähistölle (esim. Hollola, Orimattila, Vääksy..). Jos osallistut anonyymina, jätäthän yhteystietosi, jotta tavoitan sinut voiton osuessa kohdalle! Kommentoi tämän postauksen perään, Mansikkatilan mailla Facebook-sivun postauksen linkkiin tai tämän postauksen Insta-kuvaan, mikäli osallistut arvontaan. Aikaa osallistua on keskiviikko-iltaan 15.11. saakka. Onnea arvontaan ja mukavaa isänpäiväniltaa!

Taina


Arvonta on päättynyt! Onni suosi Fb:n kautta osallistunutta Hanna-Kaisaa. Onnea!<3