sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Chunky wool -torkkupeitto



Torkkupeitto viikossa, pitää naisen lämpimänä, vai miten se sanonta menikään. Niin kuin ehkä tiedätte, on neuloosi vienyt tämän naisen mennessään. Adlibriksen Chunky wool -langasta neulomani torkkupeitto valmistui eilen. Kaikista neulomista peitoista (klik ja klik) tämä on kaikkein ihanin!






Ennen lankojen tilaamista yritin etsiä blogeista ja instasta tietoa langan menikistä. Löysin postauksen, jossa kirjoittaja kertoi neuloneensa torkkupeiton viidestä lankavyyhdestä. Määrä tuntui minusta liian pieneltä. Niinpä alkuun tilasin 8 harmaanvihreää vyyhteä, sekä pyöröpuikot kokoa 30.  Ajattelin, että fleecekude ja tämä käyttämäni Chunky wool vastaisivat suurin piirtein toisiaan. No, eivät ne vastanneet, joten jouduin laittamaan lisätilauksen lankojen huvetessa pikavauhtia. Langat olivat onneksi samaa värjäyserää, joten lankojen värisävyssä ei ollut mitään eroa. 

Minä halusin peitosta oikeasti ison, ei mitään hartiahuivia! Loppujen lopuksi peittoon on käytetty tasan 12 vyyhteä Chunky wool- lankaan, joka muuten on ainakin vielä tarjouksessa Adlibriksessä. Tämä ei ole yhteistyöpostaus, mutta menköön vinkkinä. Aika tavalla piti etsiä, että ylipäätään Suomesta löytää näin paksua lankaa, joka ei olisi järjettömän kallista. Viime vuonna mietin, että tässä olisi saumaa maahantuonnille...Miksei tällaisia lankoja myydä marketeissa? Varmaan hinnatkin tulisivat alaspäin, jos lankoja olisi helpommin saatavilla. 






Tämän peiton alla kyllä tarkenee vilukissatkin. Peitto on valmiina kutakuinkin neliönmuotoinen. Yhden sivun pituus on melko tarkalleen 130 senttiä. Silmukoita loin 40, ja tosiaan 12 vyyhdestä jäi metrin verran lankaa käyttämättä. Kun vyyhti loppui, solmin uuden edellisin langan päähän, ja solmukohdat mallasin nurjalle puolelle. Pienellä laskutoimituksella saa selville, että kun vyyhti painaa 200 grammaa, on tällä peitolla painoa melkein 2,5 kiloa! 






Seuraan muutamia ulkomaisia Insta-tilejä, joissa näitä paksuja peittoja vilahtelee jatkuvasti (täällä ja täällä). Usein ne näyttävät olevan muodoltaan kapeampia, ja luulen, että niissä on käytetty käsissä neulottavaa lankaa. Myös By Pia´s paksut torkkupeitot ovat vain metrin levyisiä, tosin pituutta on peräti kaksi metriä. Niillä on hintaa muuten sen verran, että ehdottomasti kannattaa neuloa mielummin itse, jos oikean ja nurjan silmukan osaa tehdä! Mielestäni käyttämäni sileäneule sopii näin paksuun lankaan parhaiten. Mullahan on vielä yhdet peittolangat odottamassa, hieman ohuempaa Chunky Wool -lankaa. Siinä peitossa ajattelin kikkailla oikealla ja nurjalla silmukalla...






Viikonloppukimpussa, jonka hain torstaina Villiviinistä, on tällä kertaa rimpsureunatulppaaneita (joiden varret pitäisi jälleen lyhentää), hurmaava anemone, sekä pari hempeää jaloleinikkiä. Perjantaina töistä kotiin ajaessa hain vielä kimppuun mustikanvarpuja, samalla kun pysähdyin valokuvaamaan upeaa kuuraa rannalla.

Talvi-alesta olen ostanut erittäin harkiten (noiden lankojen lisäksi), vain kaksi tavaraa, molemmat Lahden Sokoksesta, jossa on meneillään kolmoskerroksen (=kodinosaston) tyhjennys. Ostin ison ja jykeväntuntuisen valkoisen kakkuvadin kesän ylppäreitä ja rippijuhlia ajatellen, sekä tuon olohuoneen pyödän koristepeuran. Myyjäkin sanoi peuraa TALVIkoristeeksi, joten se saa olla esillä, koska on talvihan nyt on!

Auto on lämpiämässä, sillä suunnittelin tälle päivälle Jyskiin ja rautakauppaan menoa. Kylpyhuoneen kasvojenkohotus on ollut kesästä asti suunnitteilla, ja nyt olisi sopiva hetki toteuttaa se...



Suloista sunnuntaipäivää!
Taina


Perjantaimyysseihin ehtii vielä mainiosti mukaan!

perjantai 12. tammikuuta 2018

Perjantaimyyssit - Jäälyhdyt männynoksilla







Tällä viikolla on saatu nauttia upeasta talvisäästä ja kuuran kuorruttamista maisemista. Alkuviikosta tuli mieleen, että nyt voisi olla oiva hetki jäädyttää jäälyhtyjä. Usein lopputulos on ollut rikkoutunut ämpäri ja turhautunut lyhtytehtailija. Viime vuonna onnistuin melko hyvin jäädytyksessä, laitoin muistaakseni teipillä kiinni ylikukkineet tulppaanit ämpärin reunaan. Lumisade hautasi kuitenkin pian lyhdyt, ja ilo oli lyhytaikainen. Nyt luvassa on selkeää pakkassäätä, joten näillä lyhdyillä on toivon mukaan pidempi elinkaari. 






Kävin siis jo keskiviikkona ostamassa ämpärit ihan tätä tarkoitusta varten, sillä Pinterestistä löysin kuvia, joissa jäädytykseen oli käytetty kahta ämpäriä/lyhty. Tuollaista jäädytystapaa en ole aiemmin kokeillutkaan. Havut jään seassa houkuttivat tällä kertaa enemmän kuin kukkaset. Kuudelle ämpärille tuli hintaa Tokmannilla hieman alle kymppi, ja yllättäin ne ovat edelleen ehjät. Pienemmän ämpärin sisälle laitoin painoksi pihakivet, jotka eivät viime kesänä menneetkään itsestään kukkapenkin ympärille.;) Vettä tuohon kahden ämpärin väliin meni vain litran verran. Jätin hieman jäätymisvaraa, vesi jäi sentin tai kaksi pikkuämpärin yläreunasta. Lopuksi ujutin männynoksat veteen, ne jäivät helposti paikoilleen ilman kummempia kommervenkkejä. Lyhtyvalmistelut veivät korkeintaan vartin ja ämpäreiden irrotus suurin piirtein saman verran. Nostin ämpärit jäätymään keskiviikkoiltana ja torstaina töiden jälkeen lyhdyt olivat valmiit. Yksi pienistä ämpäreistä oli tiukassa, muut lähtivät helposti irti. Ensin huuhtelin ämpäreitä ulkopinnalta, ja kun lyhty irtosi isommasta ämpäristä, kaadoin pienen ämpärin sisään hieman lämmintä vettä ja pian nekin irtosivat.






Jäälyhdyillä voi luoda suorastaan satumaisen kauniin tunnelman pihalle, varsinkin kun lyhtyjä on paljon! Kolme uutta lyhtyä on portaalla jäätymässä. Ei tämä talvikaan hassumpi vuodenaika ole, silloin, kun on oikeasti kunnon talvi.:)






Bloggari, tule sinäkin mukaan Perjantaimyysseihin linkittämällä postauksiasi, joiden sisältö on inspiroivaa, mieltä piristävää, voimia antavaa ja iloa tuovaa! Kiva idea jaettavaksi, tunnelmalliset kuvat kotoa tai luonnosta, kukat, ruokaohjeet...kaikki sellainen kelpaa, mistä tulee hyvälle mielelle ja auttaa kestämään tätä kaamosta paremmin.:) Linkittämismahdollisuus on sunnuntai-iltaan saakka. Linkittäminen on helppoa, tarkat ohjeet ensikertailaisille löytyvät tästä postauksesta!  Kiitos ihanat viime viikon mysseilijät!<3





Kuuran kaunistamaa viikonloppua!
Taina



tiistai 9. tammikuuta 2018

Tulppaanien aika!



On jälleen se ihana aika vuodesta, kun tulppaaneita alkaa olla kaupoissa ja kukkakaupoissa runsaasti tarjolla.  Tulppaaneissa on mielessäni lupaus keväästä, ja iloisilla väreillään ne piristävät valottomia talvipäiviä. Itselläni tuoreet kukat muuten toimivat hyvänä siivousmotivaattorina. Kun ostan kimpun kukkia, tekee mieli ainakin vähän oikoa paikkoja, vaikkei mihinkään suursiivoukseen ryhtyisikään.






Nämä papukaijatulppaanit ostin viime viikolla Neilikasta. Nyt lähes viikkoa myöhemmin, kunnolla avautuneina, niiden hauska muoto tulee paremmin esiin. Vaan kun luonnonvalossa en arkena ennätä kuvaamaan (vielä), niin on kuvattava silloin, kun siihen on mahdollisuus eli viikonloppuna. Tulppaaneiden lisäksi valikoin kimppuun tähtiputkea. Tiina sitoi kauniin kimpun, mutta minä aukaisin sen, jotta sain kukat asettumaan nätimmin Tine K:n maljakkoon. 






Tulppaanikausi on pitkä. Ensimmäiset tulppaanit minäkin ostin jo joulukuun alussa, silloinkin papukaijatulppaaneita. Yleensä tässä talvikuukausina tulppaaneita on sitten melkein koko ajan jossainpäin kotia, koska vaihtoehtoja tulppaaneissa riittää. Jossain vaiheessa on pakko saada raikas, valkoisten, tulppaaneiden kimppu, sitten kimppu rimpsureunaisia tulppaaneita ja iso kimppu, jossa on kaikki mahdolliset värit tulppaaneista...Ihanan keväinen tunne näistä tulee, eikö vain!<3





Kaunista viikkoa!
Taina

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

On niin helppoo olla onnellinen (kun aurinko paistaa) // Arvonnan voittajat






Ei taida ainakaan täältä Etelä-Suomesta löytyä sellaista ihmistä, joka ei tänään olisi iloinnut säätilan muutoksesta. Miten eri tunne on herätä, kun ulkona on kirkas taivas, ja valo pyrkii sälekaihtimien välistä sisään.<3 Suupielet pyrkivät väkisin ylöspäin ja olo on keveä. Tällaisena päivänä huomaa, että synkkien ja valottomien jaksojen aikana taidan olla vain puoliksi elossa, virtaa riittää vain pakollisiin juttuihin. Tänä aamuna sen sijaan kävin reippailemassa heti herättyäni reilun puolen tunnin lenkin ja yritin siinä samalla saada itseni ladattua tuolla ihanalla auringonvalolla! Eletään toivossa, että tämä aurinkoinen päivä ei jäänyt yksittäiseksi, vaan lisää voisi olla tulossa.








Käväisimme vähän myöhemmin miehen kanssa pienellä kuvausreissulla Immilän myllyllä, sieltä postauksen kuvat. Facebook muistuttelee vanhoista jutuista, ja viime vuonna tähän aikaa oli kovat pakkaset, silloin kävin viimeksi tuolla myllyllä kuvaamassa, postaus aiheesta löytyy täältä. Pikkupakkasessa ei tietenkään synny niin suurta kontrastia kuin paukkupakkasilla, mutta kuohuva vesi ja luonnonkauneus ovat aina hyviä kuvauskohteita minun mielestäni. Luonnossa liikkuminen ja sen kuvaaminen on puolestaan yksi parhaista rentoutumiskeinoista, mitä tiedän.







Sitten arvontaan ja sen voittajiin. Kylläpä teitä osallistujia oli tällä kertaa paljon! Varmasti kaikkien aikojen ennätys kaikista arvonnoista, ja niitä on kuitenkin jokunen ehtinyt olla tässä neljän ja puolen vuoden aikana. Niille uusille lukijoille, jotka löysivät blogiini tämän arvonnan myötä, toivon, että viihdytte jatkossakin!<3 Fresh Sparkling Snow oli melkein tuplasti suositumpaa kuin Winter Candy Apple, arvonnassa oli yhteensä 71 osallistujaa. 

Random.org valitsi Candy Apple -rasvan voittajaksi numero kolmosen, Hilun Maatiaiskanasen elämää -blogista ja Fresh Sparkling Snow -rasvan voittajaksi numeron 35, Ellenin Milli´s Little Home -blogista. Onnea, onnea ja heipat kuivalle iholle, laitan postia tulemaan!:)



Kaunista ja kivaa viikkoa!
Taina

lauantai 6. tammikuuta 2018

Jättineulepeitto palmikoilla



Viime talvinen jättineulepeiton neulominen sai jonkunasteisen neuloosin aikaiseksi. Olin monta vuotta vältellyt neulomista, koska ajattelin niskojen jumiutuvan puuhasta liikaa. Niin ei käynyt, Jyskin fleecepeitoista neulottu peitto on ihan kiva, mutta fleece on fleece, eikä sama kuin villa. Olisi ollut myös kiva neuloa kuvioita, mutta harjanvarsilla en sentään viitsinyt. Syksyllä silmiini osui Kärkkäisellä grafiitinharmaa Silta-lanka, langat lähtivät samantien mukaan. Postaus alkumetreiltä löytyy täältä. Peitto on nyt valmis! Reissut ja joulunaluskiireet töissä katkaisivat neulomisen viime metreillä, mutta isoilla puikoilla paksun langan neulominen on ihanan nopeaa ja palkitsevaa puuhaa.






Lankoja ostin 10 vyyhteä (8,90/kpl), siitä jäi käyttämättä vajaa kaksi vyyhteä. Puikot no 20 löytyivät Pitsi&Palmikosta Lahdesta.  Silmukoita peitteessä on 76. Palmikkokuvio toistuu peitossa kolmesti, ja palmikossa on kahdeksan silmukkaa, jotka risteilevät neljän kerroksen välein. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että palmikko olisi kannattanut tehdä isommaksi. Olen niin laiska purkamaan tekemääni...No, kokemus opettaa, ja tiedänpä sitten, jos vielä palmikkoa haluan peittoon neuloa! Peitossa on kokoa ihan riittävästi, leveyttä 150 cm ja korkeutta hieman yli 140 cm.







Tälläkin hetkellä olohuonetta koristaa, ja tuo keväisen tuulahduksen, Tanskasta tuomassani tuliaismaljakossa osa  10 päivää sitten ostetusta kimpusta (punaiset siirsin erilleen työhuoneeseen). Kimppuun lisäsin uutenavuotena ostamani vahakukan oksat. Kyllä tämä pimeys ja jatkuva harmaus saa valtavan keväänkaipuun aikaiseksi minussa! Ehdinpä ennen tämän peiton valmistumista tilata uudet torkkupeittolangat (kahdet itse asiassa), keväisen hempeää.<3 Langat tulivat eilen, ja tuolla Instan puolella jo niitä vilauttelin, ja torkkupeitto no 3 on jo tekeillä, entistä paksummasta langasta. Neuloosi.






Tulkaahan mukaan Perjantaimyysseihin ja arvontaankin ehtii vielä muutaman tunnin osallistumaan! 


Taina

perjantai 5. tammikuuta 2018

Perjantaimyyssit - DIY Moodboardkalenteri



Arki on pyörähtänyt käyntiin, ja lomasta jäi sairastelusta huolimatta kivat muistot, kiitos Dubain matkan. Lyhyt työviikko suo onneksi pehmeän laskun normiarkeen. Perjantaina ollaan tietenkin Perjantaimyyssitunnelmissa, tuomassa iloa ja inspiraatiota kaamoksen keskelle!







Meillä on ollut monena vuonna seinällä Martta Wendelinin kalenteri, siksi kai ne kalenterit tuntuivat jo moneen kertaan nähdyiltä. Viime vuonna hankin Anna-Mari Westin seinäkalenterin, ja siitä kyllä tykkäsin. Nyt en ole ehtinyt kalentereita kaupoissa katselemaan, ja vuosikin jo ennätti vaihtumaan. Tuli ajatus askarrella oma kalenteri, nyt alkuun vain tammikuu, mutta aina kuukauden vaihtuessa uusi fiiliksen mukaan, siis moodboard ja kalenteri samassa paketissa.







Mulla on ollut vuosia tapana ottaa talteen lehdistä kaikkein ihanimmat kuvat talteen, ja ehkä vielä joskus saan jälleen leikekirjoja niistä aikaiseksi (toimiiko ne seuraavan kodin inspiskuvina, tulevaisuus näyttää..). Napakkaa piirustuspaperia pohjalle, johon sommittelin ja liimailin moodboardin kuvista, jotka miellyttävät juuri nyt. Koska on niin pimeää koko ajan, silmä ihastelee vaaleaa, lisäksi hieman vihreää, ripaus nahkaa ja rouheutta.<3 Mielessä on pari pientä juttua täällä kotona, joihin olen ajatellut tarttua tässä talven aikana...Kalenteriosan tein tietokoneella Wordia käyttäen, sieltä löytyy valmiita kalenteripohjia. Ihan yhtä nopeaa olisi varmaan väkertää kalenteriosa käsin, ainakin tällaiselle epänörtille. Aikaa kaikkeen meni silti korkeintaan tunti, suurin osa juuri koneen äärellä ihmettelyyn.







En halunnut kalenterin peittävän kuvia, joten se on liitetty moodboardin alareunaan sinitarralla. Ehkä nämä kalentereiden moodboardit päätyvät sinne leikekirjan sivuille myöhemmin! Tykkään syntyneestä kollaasista todella paljon, ja luonnollinen paikka tällaiselle kalenterille on oma työpisteeni. Minä se muutenkin olen, joka edelleen haluaa käyttää seinäkalenteria. Siitä on minusta jotenkin paljon mukavampi katsoa ja helpompi seurata, ja ennen kaikkea muistaa, mitä milloinkin on. Toki käytän kännykän kalenteria merkkaamaan omat menoni, mutta näihin seinäkalentereihin merkkaan muidenkin perheenjäsenten menoja, jotta pysyn jotenkin ajan tasalla.  







Bloggari, tule sinäkin mukaan Perjantaimyysseihin linkittämällä postauksiasi, joiden sisältö on inspiroivaa, mieltä piristävää, voimia antavaa ja iloa tuovaa! Kiva idea jaettavaksi, tunnelmalliset kuvat kotoa tai luonnosta, kukat, ruokaohjeet...kaikki, mistä tulee hyvälle mielelle ja auttaa kestämään tätä kaamosta paremmin, kelpaa. Linkittämismahdollisuus on sunnuntai-iltaan saakka. Linkittäminen on helppoa: 


Mene postaukseen, jonka haluat blogistasi linkata. Kopioi osoiterivi (maalaa viemällä kursori osoiterivin alkuun ja paina control+c) kyseisestä postauksesta (huom, ei blogin etusivu). Tule sitten takaisin tähän postaukseen ja klikkaa "Add your link" nappia. Ensimmäiselle riville (Link) liität (control + v-näppäin) kopioimasi postauksen osoitteen. Seuraavalle riville (Link tittle) tulee blogisi nimi ja postauksen otsikko. Viimeiselle riville (Email) kirjoitat blogisi sähköpostiosoitteen. Tässä ohjelmaversiossa on minusta parasta, että saa itse valita kansikuvan omaan linkkiin. Ihan viimeisenä hyväksytte kaiken klikkaamalla Done!


Kiva olisi, jos liittäisit postaukseesi linkin tänne Mansikkatilan maille Perjantaimyyssien yhteyteen! 

Ihanaa viikonloppua!
Taina


p.s: Bath&Body Works -arvontaan pääset osallistumaan täällä