Minä ja puutarha / 10 faktaa

Ensin näin tämän puutarhahaasteen Maatiaiskanasen elämää -blogissa, sitten Villa Kotirannassa. Tällä viikolla lunta on tullut taivaan täydeltä, joten meinaa hieman epätoivo iskeä! Ulkona on näyttänyt juuri siltä kuin jouluaattona toivoisi edes joskus jouluna näyttävän... Pakko silti uskoa, että kevät on jo ihan nurkan takana. 

Ensimmäiset puutarhamuistoni

Ensimmäiset oikeat puutarhamuistoni taitavat liittyä lapsuuden kotiimme, paritalon puolikkaaseen Kajaanissa. Kotimme entiset asukkaat olivat (muistaakseni molemmat) puutarhureita, ja piha oli varmastikin äidilleni toiveiden täyttymys. Tykkäsin pihan syreeneistä, ja se tuoksu on jäänyt vahvasti mieleeni. Kesällä meillä oli ruokapöytä siinä syreenien lähistöllä, ei siinä mitään terassiakaan tietenkään ollut, elettiinhän 80-luvun alkua. En tykännyt kasvimaan kitkemisestä, mutta sitä ei muistikuvani mukaan kysytty, tykkäänkö. Haaveilin silloin kaarisillasta, jonka isä olisi voinut rakentaa ojan yli pihan perälle. Siilit kävivät usein kesällä kompostilla ruokailemassa. Kivoja muistoja!

Kuvia vuosien takaa, kun piha oli oikeastaan pelkkää nurmikkoa.

Vahvuuteni puutarhurina

Tämä on paha! Olisiko se kärsivällisyys ja  kyky nauttia hetkestä... Minua ei häiritse keskeneräisyys tai epätäydellisyys. Puutarha elää, osittain omaa elämäänsä, kaikkea ei voi kontrolloida. 

Haasteeni puutarhurina

Minulla on usein ehkä vähän liiankin monta rautaa tulessa, sen sijaan, että keskittyisin hoitamaan yhden asian kerralla loppuun. Jos saan idean, saatan ryhtyä toteuttamaan sitä heti. Kun huomaan edullisesti pihakiviä face-ryhmässä, olen hakenut ne muutaman tunnin päästä, mutta sitten kivet voivatkin olla ihan rauhassa odottelemassa inspistä seuraavat kolme vuotta.

Unelmieni puutarha

Luulen, että Salainen puutarha -kirja, jonka luin muistaakseni 12-vuotiaana, on muovannut eniten mielikuvaani unelmien puutarhasta. Viime keväänä luin kirjan uudelleen, kuvitetun version. Meinasin postata kirjasta erikseen, mutten sitten tietenkään ehtinytkään. Unelmien puutarhassa on paljon kukkia keväästä syksyyn, kiemuraisia polkuja, muuria, jota pitkin kasvit kasvavat, ehkä muurissa yksi ovikin, joka ei johda mihinkään...

Jo useamman vuoden olen haaveillut nurmikon hävittämisestä kokonaan ainakin meidän yläpihalla. Minusta se osa pihasta voisi olla pelkkiä kukkapenkkejä, kukkivia puita ja käytäviä. Viimeisimmässä Koti ja Keittiö -lehdessä (3/19) oli todella inspiroiva Johanna Vireahon kirjoittama ja Hanna Marttisen kuvaama juttu Kekkilän liiketoimintajohtajan Mikaen Johanssonin mielettömän upeasta puutarhasta, jossa tosiaan ei nurmikkoa ole juuri ollenkaan. Jos ette ole nähneet juttua, niin suosittelen lämpimästi kurkkimaan kuvat vaikka lehtihyllyllä!

Puutarhakirja pöydälläni

Juuri nyt siellä ei ole mitään, mutta ihan pian ajattelin ottaa hyllystä esiin Kati Jukaraisen ja Maria Kesäsen Juhlapuutarhakirjan! Se on enemmän kuin puutarhakirja, ja siksi juuri täydellinen minulle.<3

Kukat, joita on aina puutarhassani

Ensimmäisessä rivitalokodissamme meillä oli vain piha. Myös tämän kodin piha oli enemmän piha kuin puutarha melko pitkään, kuten ylemmistä kuvistakin näkee. Pojilla oli todella tilaa potkia palloa ja juosta! Kesähuoneen rakentaminen oli ensimmäinen askel kohti oikeaa puutarhaa. 

Pionit ovat olleet puutarhan lempikukkiani jo vuosia. Niitä löytyy meiltä jo varmaan 15 erilaista puskaa. Uudempia lemppareitani ovat malvat, unikot, punahatut, varjoliljat ja tähtiputket.  Tulppaaneiden ja muiden sipulikukkien kanssa on ollut hieman haasteita, sillä ne tuntuvat kelpaavan myyrille vähän liian hyvin. Viime kesä oli ensimmäinen, kun meillä kukki sipulikukkia kunnolla. Syksyllä istutin tulppaaneita jälleen toiveikkaana. Elän toivossa, että sipulit eivät ole ainakaan kokonaan menneet parempiin suihin!

Vihannes/kasvi, joka löytyy aina puutarhastani

En ole mikään intohimoinen hyötyviljelijä todellakaan. Punaviinimarjapensaat tulee putsattua aina huolella, ja marjoja tykkään syödä aina aamupalalla. Marjat lienee ykkössuosikkini hyötykasveista. Haluaisin istuttaa lisää pensasmustikkaa ja uudet mansikat. Edelliset mansikkalaatikot olivat liian matalat, ilmeisesti siksi mansikat kuolivat yhtenä kylmänä, mutta vähälumisena talvena. 

Paras puutarhavinkkini

Pioneita olen istuttanut sen verran monta kertaa, että tähän uskallan antaa oman neuvoni. Kannattaa ostaa taimet niin, että niissä on nuppuja tai kukkia. Taimet, jotka olen ostanut pelkkinä vihreinä, eivät ole koskaan kukkineet. Puskevat vain vihreää, jos sitäkään. Sen sijaan nupullaan tai kukkivina ostetut pionit ovat aina kukkineet jatkossakin. 

Toinen vinkkini voisi olla, että muistakaa myös pysähtyä nauttimaan pienistäkin asioista.:)

Lempipuutarhakaluni

Käykö sohva tai aurinkotuoli?;) No, kottikärryt sitten.:) Meillä on neliöitä tuossa pihassa enemmän kuin olisimme halunneetkaan (reilut 2300) ja  paljon neliöitä kukkapenkeissäkin. Rikkaruohoja kertyy aina monen monta kottikärryllistä, kun ryhdyn kitkemään. 

Mottoni

Minulla ei tietenkään ole mitään mottoa, mutta tähän haasteen loppuun löysin aika hauskan pätkän, joka sopii tähän.

Puutarhurin rukous

Hyvä Jumala, anna armossasi

sadetta joka päivä,

jos vain sopii keskiyöstä kello kolmeen

ja kuten tiedät

hyvin hienoa ja lämmintä,

jotta se hyvin imeytyy maahan

Mutta, varjele sateelta Silene, Alyssum, Helianthemum, Laventeli

ja muut jotka,

kuten äärettömässä viisaudessasi tiedät, pitävät kuivuudesta

ja joiden nimet voin kirjoittaa paperille,

jos niin tahdot.

Ja anna auringon paistaa koko päivän,

vaikka ei tietenkään liikaa,

eikä Astilben, Gentianan, Hostan eikä Rhododrendronin päälle.

Ja anna aina paljon kastetta ja vähän tuulta,

runsaasti kastematoja,

mutta ei etanoita eikä kirvoja eikä härmätauteja.

Ja jos sopii,

anna kerran viikossa sataa lannoiteliuosta.

Amen

( Karel Capek 1890 - 1928 )

Tästä postauksesta tulikin aikamoinen aikamatka meidän pihalle, jota viimein uskallan myös puutarhaksi kutsua. Kolme iltaa olen selaillut kuvia, joita on kertynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana varmaan kymmeniä tuhansia. En nyt haasta ketään erikseen, mutta tulen mielelläni lukemaan, jos innostut haasteesta!

Mukavaa viikonloppua!

Taina