Huh, huh! Kylläpä nuo pihahommat ottaa
voimille, varsinkin näin keväällä, kun on ihan
tottumaton kyykkimiseen ja kaikenlaiseen
maan tonkimiseen ja kaiveluun...Eilen oli
takareidet koetuksella, tänään enemmänkin
käsilihakset. Hyväähän se vain tekee,
mutta kuka laittaisi ruokaa, kun mua ei
yhtään huvittais...?
yhtään huvittais...?
Jos siellä ruudun toisessa päässä on
ihmisiä, jotka ovat rakentamassa uutta pihaa,
niin mulla ois jälkiviisaana pari ilmaista neuvoa!:)
Me on toimittu just, niin kuin ihmiset kai
yleensä toimii pihojen kanssa. Ensin tietenkin
istutetaan nurmikko. No, kun niitä kasveja
pitää hoitaa ja muuta sellaista. Nurmikkohan on
niin helppo! Väärin. Jos on hyvinvalikoituja
kasveja, niin vähemmän niistä on huolta ja vaivaa
kuin nurmikosta. Nurmikko on kuitenkin ajettava
vähintään kerran viikossa, ja taistelu sammalta,
voikukkia yms. vastaan tuntuu aika ajoin melko
toivottomalta (lue hävityltä) taistelulta.
Nurmikko ei varsinkaan ole järkevä siellä, missä
on marjapensaita tai istutuslaatikoita tms...
Tänään varovasti kokeilin, olisiko nurmi (eli
sammal ja rikkaruohot:P) helposti
sammal ja rikkaruohot:P) helposti
kuorittavissa meidän istutusalueelta. No, eipä ole, ei.
Silmissä siintää mainoskuvat, joissa istutuslaatikot
ovat kauniin koristekivialueen keskellä, eikä
rikkaruohoja näy missään. Tässäpä teillekin niitä
verkkokalvolle kaksin kappalein.:)
verkkokalvolle kaksin kappalein.:)
Toinen erhe, joka on tullut tehtyä useampi vuosi
sitten, on hedelmäpuiden istuttaminen liian
lähellä toisiaan. Kun puut kasvavat vielä muutaman
vuoden, joudun varmasti päättämään, mitkä
puista lähtevät, ja mitkä jäävät. Ne on istutettu
suositelluilla minimietäisyyksillä. Siinä vaiheessa, kun
puut ovat pieniä, hentoja taimia, lähemmäs toisiaan
istutetut puut näyttävät paremmalta, kuin siellä
täällä yksinään nököttävät reppanat. Pitäisi kuitenkin
nähdä sinne 15-20 vuoden päähän...
Haavekuviin on hieman matkaa! Istutuslaatikko kevätsiivouksen jälkeen... |
Toinen istutuslaatikko odottaa vielä siivousta. |
Oppia ikä kaikki! Puutarhafilosofiaan kai kuuluu,
että erehdykset ovat sallittuja ja niistä voi
ottaa opikseen. Upeista puutarhoista juttuja lukiessa
usein kerrotaan, että sielläkin
ottaa opikseen. Upeista puutarhoista juttuja lukiessa
usein kerrotaan, että sielläkin
on kokeiltu kaikenlaista, siirrelty kasveja paikasta
toiseen ja vaihdettu kokeilun jälkeen uusiin...
toiseen ja vaihdettu kokeilun jälkeen uusiin...
Yhden puutarhahaaveen ajattelin varmasti toteuttaa
tämän kesän aikana (kesähuoneen lisäksi) eli
istuttaa puun, jossa olisi mieletön vaaleanpunainen
kukinta, ehkä rusokirsikka?
tämän kesän aikana (kesähuoneen lisäksi) eli
istuttaa puun, jossa olisi mieletön vaaleanpunainen
kukinta, ehkä rusokirsikka?
Pää pilvissä, ja sormet mullassa!;)
Taina
Puutarhaunelmia pitää olla! Ja sitten kun alkaa toteuttaa, huomaa aina, että kaikkeen ihanaan menee hurjasti aikaa, jos tekee itse ja käsin tai sitten hurjasti rahaa. Mutta silti joka vuosi syntyy uusia hurjia haaveita. :)
VastaaPoistaNo niinpä! Tänäänkin puuhailin pihalla varmaan kolmatta tuntia, mutta tuntui, että sain niin vähän aikaiseksi. Mun on jotenkin vaikea tehdä yksi paikka kerralla kuntoon. Teen vähän sieltä ja täältä, ja kaikki on sitten kesken. Ja tosiaan, aina tulee uusia ideoita, mitä vielä vois tehdä!:) Sanoin tuossa miehelle, että jos ottais pihan neliö kerrallaan haltuun, tavoitteena vaikkapa 20 neliötä kesässä. Meidän piha ois sitten hyvin laitettu tuossa 10 vuoden päästä...;)
PoistaJa sitten voi aloittaa taas toisesta päästä alusta. Meidän vanha piha on siitä armollinen esimerkiksi nurmikon suhteen, että meillä on ennemminkin sammalkenttä kuin nurmikenttä. Mies on joskus testannut leikkuuväliennätyksiä - paras taitaa olla puolitoista kuukautta :P Mitäs sitä turhia leikkaamaan, kun ei paahteessa sammal kasva.
PoistaItse asiassa sammalpiha voi näyttää todella hyvältä! Lienee aika västämätöntä, että ajan myötä tuota sammalta tulee enemmän ja enemmän. Onpa ainakin pehmeää jalan alla!:D
Poista