Syksyinen pataleipä

Se on tämä syksy, joka saa minut käyttäytymään kuin olisin Muumimamma. On ihana kokkailla  ja leipoa perheen miesväelle. Yleensä minusta ei siis ole, mutta syksyisin kyllä! Tänäänkin olen viettänyt keittiössä tunnin ja toisenkin. Ruuanlaiton ohessa leivoin näitä helppoakin helpompia sämpylöitä ja jälkiruuaksi tein päärynäpaistosta.

Viikonloppuna puolestaan päätin kokeilla uudelleen pataleivän leipomista, tällä kertaa syksyisellä vivahteella. Edellisestä kokeilusta on muistaakseni vuosi aikaa, eikä leipä sillä kertaa tehnyt minuun erityistä vaikutusta. Viime vappuna olimme juhlissa, jonne eräs vieras oli tuonut mukanaan leipomaansa pataleipää. Se oli NIIN hyvää, että on pitänyt keväästä saakka tehdä uusi kokeilu. Muistaakseni juhlissa syömässäni leivässä oli kuivattuja karpaloita ja pähkinöitä. Kun leivontainspis iski lauantaina, ei minulla ollut karpaloita, mutta päätin korvata me pakastepuolukoilla. Puolukat toimivat minusta leivässä mainiosti.

Reseptiksi valikoitui Helsingin Sanomista löytämäni ohje omalla sovituksella. Tyhjensin pari pähkinäpussin pohjaa, cashew- ja pekaanipähkinöitä, lisäksi pinjansiemeniä. 

Leivontatarpeet:

6 dl vehnäjauhoja

2 dl kaurahiutaleita

1 dl pähkinöitä/siemeniä murusteltuna

1,5 tl suolaa

1 tl kuivahiivaa

4 dl vettä

puolukoita tai muita marjoja

Sekoita kuivat aineet kulhossa ja lisää lopuksi 42-asteinen vesi taikinaan. Sekoita, älä vaivaa. Itse laitoin kulhon päälle tuorekelmun ja kulhon yöksi uunin sisuksiin. Ei ainakaan käy veto! Pataleivän annetaan siis kohota 12-16 tuntia ennen paistamista.

Kun kohotusvaihe on ohi, kaadetaan taikina jauhotetulle pöydälle, ja käännellään taikinaa muutaman kerran jauhoissa. Minä lisäsin sulatetut puolukat tässä vaiheessa ja muotoilin samalla leivästä nopsaan pyöreän. Leipä saa kohota vielä puoli tuntia leivinliinan alla.

Uuni laitetaan lämpenemään 250-asteiseksi ja valurautapata laitetaan uuniin lämpenemään samalla. Kun uuni on lämmin, laitetaan taikina kuumaan pataan, ja pata takaisin uuniin. Tällä kertaa lorautin padan pohjalle tilkan oliiviöljyä ja voitelin padan sisältä öljyllä, sillä muistelin, että edelliskerralla leipä ei irronnut padasta kovinkaan helposti. Nyt irtosi! Leipää paistoin ensin 30 minuuttia ilman kantta ja vielä 15 minuuttia kannen alla.

Kylläpä tuli hyvää! Meillä syödään nykyään todella vähän leipää. Miehelle ja itselleni ostan melkein pelkästään näkkäriä, ettei tarvitse heittää pilaantunutta leipää roskiin. Tuore leipä silloin tällöin suoraan uunista on aika luksusta. Pataleivässä vaikeinta on laskea etukäteen, milloin taikina pitää tehdä, jotta se on oikeaan aikaan valmista tarjottavaksi.;D

Kivaa viikkoa! Kohtahan se on taas Kukkailottelun aika!;)

Taina