Joulumieltä markkinoilta

Joululoma alkoi juuri. Jee! Akkujen lataaminen alkaa nyt. Se tapahtuu tekemällä mieluisia asioita, kuten valokuvaus ja kotona hipsuttelu.;) Täällä muuten pilkistelee aurinko, ihmeiden ihme! Ehkäpä sitä luntakin saadaan vielä lisää ennen joulua ja joulutunnelma asettuu kohdilleen... 

Lahdessa on aina joulukuussa isot joulumarkkinat Suurhallissa. Viime vuosina olen löytänyt sieltä todella ihania käsityöläisten taidonnäytteitä ja nämä pari tuoretta ostosta on pakko esitellä teillekin. Porvoolaisen Leenan vanhoista villapaidoista tekemät ranteenlämmittimet ovat hurmanneet minut täysin tämän viikon aikana. Nämä lämmittimet toimivat loistavasti tällaisena valetalvena esim. autolla ajellessa. Kuvat nappasin kuitenkin sisällä, mieheni avustuksella. Jalustalla ja ajastimella ottamissani kuvissa oli ihan liikaa kaikkea muutakin kuin käsiä.:P

Eh, olen suunnitellut tuota alempaa kuvaa tässä viikolla mielessäni ja odottelin hetkeä, jolloin mulla olisi ollut aikaa lakata kynnet. Kuten kuvasta näkyy sitä hetkeä ei vielä ole tullut.;)

Toinen käsityöostokseni markkinoilta oli erään mummon (valitettavasti en saanut mitään yhteystietoja) savesta tekemä lammas. Jos nyt ihan oikein muistan, niin hän kertoi käyttäneensä tekemisessä perinteistä raku-tekniikkaa. Mielelläni olisin ostanut mummolta useammankin lampaan, sillä ne kaikki olivat erilaisia. Lampaan kaverina kuvissa on puinen enkeli, joka taitaa olla lahja vuosien takaa, sekä kataja, jonka törkkäsin vanhaan paperipussiin.

Nyt on ripeästi ryhdyttävä ruuanlaittoon, ihan arkisesti vaan. Suunnitelmissa on kyllä viimein myös torttujen ja pipareiden leipomista...

Mukavaa loman aloitusta kaikille lomalaisille

ja hyvää viikonloppua vielä töissä pakertaville!

Taina

Joulu sydämessä?

En oikein meinaa käsittää, että jouluun on alle viikko aikaa. Tämä joulukuu on ollut omalla kohdallani ihan toisenlainen kuin kaikki muistamani joulukuut. Normaalisti olen nautiskellut joulun odotuksesta, tehnyt ja ostanut lahjoja  jo syksyn aikana, koristellut kotia. Nyt huomaan, että aika on mennyt kuin varkain, enkä ole tehnyt yhtään lahjaa omin käsin, osa on mietinnässä niistä ostettavistakin, joulutortut ja -piparit loistavat poissaolollaan, joulumenut ja -kattaukset on miettimättä, näin muutamia juttuja mainitakseni.

Eikä mulla muuten ole ollenkaan jouluisia kuviakaan tänne blogiin, kun oma rima on noussut kai liian korkealle omiin taitoihin nähden, ja pimeällä kuvaaminen ei enää kerrassaan käy. :P Oikeastaan ainoat jouluiset asiat, joita olen tänä vuonna tehnyt, ovat olleet joulukorttien askartelu, joululaulujen kuuntelu ja kynttilänvalossa fiilistely ja niiden kuvaaminen on ollut mahdotonta tai tuntunut toissijaiselta.

Siis eihän tässä mitään pahaa ole, tuleehan se joulu joka tapauksessa. Ehkä mua vaivannut tavaraähky (sattumoisin tuon postauksen kuvat ovat samasta paikasta pari kuukautta aiemmin) vaan nousee pintaan esim. tuossa koristeluasiassa. Tosin välillä muistan, että on siellä joulukoristeiden joukossa sellaisia oikeita aarteitakin, kuten poikien askartelemat tontut ja heidän ensimmäisinä jouluinaan lahjaksi ostetut kuusenkellot...ja sitten tunnen syyllisyyttä ja "huonoäitioloa", vaikkei kukaan sitä syyllisyyttä minulle ole vierittämässäkään. Mistä ihmeestä me äidit näitä toiveita ja vaatimuksia itsellemme keksimme?!

Pienten lasten joulu on aito ja ihana! Etukäteen kuvittelin, että tänä vuonna tempaudun väkisin joulun vietäväksi, koska pienet oppilaat koulussa ovat niin täpinöissään joulusta. Niin ei kuitenkaan käynyt,  ennen kuin vasta tänään vihdoin alkoi jouluttaa, kun sain lapsilta hyvän joulun toivotuksia ja lauloimme yhdessä joululauluja. Taisin antaa itselleni luvan nauttia tästä tulevasta joulusta vasta tänään...Ihan hölmöä tuollainen panttaaminen omalta kannaltani. Aamulla päätin, että nyt alkaa tapahtua täällä kotonakin jouluisia asioita, muutakin kuin lauluja ja kynttilöitä! Onneksi vieläkään ei ole liian myöhäistä nauttia joulunodotuksesta ja löytää sitä aitoa jouluniloa.:)

Taina 

 

 p.s. Kuvat eivät tosiaan kovin jouluisia ole. Eilen töistä kotiin ajellessa oli pakko pysähtyä kuvaamaan auringonvaloa ja peilikirkasta jäänpintaan. Niin kaunista!

 

Kova kohtalo

Tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena on kova. 

 

Olimme sunnuntaina Kuusankoskella lapsen salibandypelien vuoksi. Päätin ottaa tähän otsikkoon hieman toisenlaisen näkökulman. Jotenkin minua riipaisi syvältä ajellessamme ympäri hiljaista ja nukkuvaa kylää ennen peliä, kahvilaa etsien. Niin moni paikka Suomessa on viime vuosina kokenut samankaltaista muutosta, josta on seurannut surua, suuttumusta, tyhjenemistä, monen monta tyhjää liikepaikkaa ja rakennusta, kuollutta kylänraittia, muuttoa kohti pääkaupunkiseutua... Osalle muutos on toivottavasti ollut mahdollisuus uuteen ja parempaankin!

Paljon on vettä virrannut Kymijoessa, ja paperia ja sellua on valmistunut, valmistuu edelleen, mutta ainakin itseltäni on mennyt usko suomalaisen paperiteollisuuden kilpailukykyyn. Sehän se on, mikä nykyään tuntuu merkkaavan eniten, kilpailukyky. Tarvitaan sitkeää yrittämistä, luovuutta, ammattitaitoa ja -ylpeyttä, varmasti myös valtiovallan tukea ja ponnisteluja, jotta Suomi saadaan uuteen nousuun.

Olisin toki voinut kuvata niitä alakuloisia näkymiä, mutta koska kuitenkin olen optimisti ja lisäksi kauneuden perään huomattavasti enemmän kuin rumuuden, niin sitä kauneutta näissä kuvissa nyt on! Kovia kokeneen paikan kauneutta.:)

This time I want to explain my pictures shortly in English. These pictures were taken in Kuusankoski which is located in Kouvola, Finland. It is one of those towns where technology and globalisation have changed so many things and people are unemployed, because some of the paper mills have been shut down. It´s very sad, and places like this are going through tough times. This is my post to  this week´s MakroTex-challenge called "tough".

Taina

Inspiraatiota!

Olen ostanut kaksi numeroa norjalaista sisustuslehteä, Vakre hjem & interiör, ja tässäpä lehti, joka ei jää mulla lojumaan, vaan sitä on selattava uudelleen ja uudelleen, ja jo-unohtuneella ruotsinkielellä yritettävä saada sisällöstäkin selvää. Ihan uskomaton inspiraation lähde sisustamisesta innostuneille!

Muutamat kuvat lehdestä nappasin teille ihailtavaksi.

Molemmissa yläkuvissa on ihanan kutsuva tunnelma, kodikas ja lämmin. Kiinnitin huomiota takan reunalla oleviin mustiin "mötiköihin", joilla takan reunalle saa ripustettua esim. joulusukat. Saakohan tuommoisia Suomesta? Takan poraaminen en varmaan menisi läpi tässä perheessä, joten tuollaisella voisi ripustaa esim. kranssin takan kylkeen...Makkarissa puolestaan katseeni kiinnittyy päiväpeitteeseen. Meidän silkkinen päiväpeite on nykyiseen makuuni ihan vääränvärinen ja kolkontuntuinen! Mun räpsyt eivät eivät tee ollenkaan oikeutta makkarin kauniille yöpöydän värille ja pinnalle.

Myös lehden upeat kuvat ruuista ja leivonnaisista saavat aikaan sen, että joko ohjeita on ryhdyttävä kääntämään sanakirjan avulla tai soitettava ruotsinkielinen ystävä apuun. Tina, jos luet tämän, apua otetaan vastaan!:)

Ainut miinus, jonka keksin, on lehden hinta, ja olisihan lehteä toki mukavampi lukea suomeksi. Jotenkin olen tympääntynyt suomalaisiin sisustuslehtiin viime aikoina...Divaani on mielestäni paras tällä hetkellä, mutta sehän onkin aika pitkälle tuontitavaraa sisällöltään. Toivoisin sisustuslehtien olevan niin hyviä, ettei niitä raaskisi edes heittää pois. Aika harva lehti on minusta nykyään niin hyvä! Muita sisustuslehtien suurkuluttajia? Aika paljonhan inspiraatiota saa blogeista, Instagramista ja netistä muutenkin, mutta mä taidan olla vielä vanhanaikainen, koska paperille painettu tuntuu edelleen parhaalta tavalta tutkia kauniita kuvia uudelleen ja uudelleen...

Inspiroivaa kolmatta adventtia!

Taina

Ihana, ihana!

Hain perjantaikimppuni eilen jälleen Villiviinistä. Viikon olen tässä ihastellut itsenäisyyspäivän kimpun afrikantähdikkejä. Ne ovat edelleen hyvässä kukassa, pienemmässä maljakossa. Niinpä olin sillä mielellä, että haen kimpun pelkästään afrikantähdikkiä, josta en ollut edes kuullut kuin viikkoa aiemmin. Villiviinin omistaja, Eija, kuitenkin esitteli toisen kukan, jota en ennestään tuntenut, arabiantähdikin. Se on pidempi kuin afrikan sukulaisensa, ja samoin kukinnot eroavat toisistaan. Arabiantähdikin pallomainen muoto, kun kukat on vielä aukeamatta, on  minusta tosi hauska!  Afrikantähdikin tähkämäinen kukinto viehättää kovin myös.

Niinpä kimpussani on sekä afrikan- että arabiantähdikkiä, sekä pari kaupanpäällisenä saatua freesian oksaa. On meillä vaan mahtavan hyvä kukkakauppa tässä kulmilla! Lähistöllä asuvat, käykää ihmeessä! Joka kerta Eijalla on niin hyvät valikoimat erilaisia leikkokukkia ja istutuksia, että mulle iskee hirveä valinnanvaikeus. Kukat on mulle se tärkein kodin koristus talvella ja erittäin tärkeitä myös  jouluna. On ne niin ihania ja kauniita. Näitä tähdikkejä voisi näköjään istuttaa puutarhaankin ja ovat vielä loppukesän kukkijoita. Veikkaan, että keväällä mulla alkaa tähdikkien metsästys...

Olipa muuten helppo herätä tänä aamuna, kun ikkunan takana aukesi ihana, luminen, maisema! Nyt vain toivotaan, ettei tule liian lämmintä, vaan lumi olisi tullut jäädäkseen kevääseen asti.  Ehdin jo aamulla jakamaan Instan ja henkilökohtaisen Fb:n puolella allaolevan kuvan, mutta menköön vielä täälläkin. Tuolla Instassa siitä kävi tykkäämässä itse joulupukki!;D

Joulumielellä,

Taina

Työpisteen suunnitelmia

Olohuoneen uudelleen sisustamisen ja järjestelyn myötä tajusin, että siitä avautui mahdollisuus järjestää itselleni paikka työpisteelle. Sellaista olen alkanut kaipaamaan vasta viime vuosina. Työhommia ja satunnaisia askarteluja teen yleensä keittiönpöydän ääressä, joskus myös sohvalla (en askarteluja:P).  Tv nostettiin olohuoneen nurkkaan, seinälle, ja vanha tv-taso ehti olla 20 minuuttia Torissa myynnissä, kun kaupat siitä oli sovittu. Niin iso paikka tuohon seinustalle jäi, että työpiste sopii siihen ihan loistavasti! Kuvat on napattu aiemmin tällä viikolla, kun kotiuduin ennen hämärän tuloa ja tv-taso oli vielä meillä. Tänään muuten valoa ei ole ollut missään vaiheessa näin paljon!

Pöydän haluan olevan syvyydeltään jotain 40-50 senttimetrin välillä, jottei se yhdessä tuolin kanssa täytä koko tilaa, ja ohikulkeminen onnistuu edelleen sujuvasti. Tyylin suhteen näen kaksi erilaista vaihtoehtoa. Helpompi ratkaisu olisi hankkia Ikean Bestå Burs-työpöytä, joka muodostaisi samalla parin uusien tv-tasojen kanssa. Tuoliksi voisin tällöin kuvitella jopa rokokoo tai hieman klassisempaa tuolia, tuomaan sopivasti kontrastia...

Vaihtoehto kaksi olisi hankkia olohuoneen puiselle arkkupöydälle kaveriksi puinen, saman lämpöisen värimaailman, työpöytä.  Pöytä saisi tyyliltään olla yksinkertainen, ehkä talonpoikaistyyliä...Tällöin tuoli voisi olla vaikkapa tämä. Kakkosvaihtoehto houkuttaisi enemmän, mutta pöydän löytäminen on hankalaa. Toria olen tietenkin kytännyt, josko siellä tulisi sopiva vaihtoehto vastaan. Vielä ei ole napannut, yksi ohi mennyt tilaisuus vain. Maalin poisto yms. huonekalujen käsittely on hieman hankalaa näin talviaikaan, kun ei ole verstastilaa. Tuolle seinänpätkälle, joka jää meidän makkarin ja kirjaston väliin, voisin kuvitella myös maalia tai pari-kolme vuotaa tapettia pöydän taustalle.  

Maanantaina kiertelimme koulutuspäivän päälle ystäväni Maijun kanssa Helsingissä. Pakollisten, H&M Homen ja Granitin, lisäksi eksyimme sattumalta White on white-kauppaan. Juuri jotain tämäntapaista kokonaisuutta olen päässäni kuvitellut! Nahkatuoli on ihana, mutten edes kurkannut hintalappuun, koska tuskinpa tuo olisi mun kukkarolle sopiva vaihtoehto. 

Kirjaston sisustaminen on myös edelleen mielessä, mutta tämä työpiste tuntuu  (jostain kumman syystä) tärkeämmältä...Näitä työhuonesuunnitelmia on päässäni vatvonut nyt muutaman viikon. Olisikin kiva kuulla muiden mielipiteitä tai vinkkejä!

Takki alkaa olla aika tyhjä tässä kohtaa vuotta ja viikkoa. Varmaan muillakin? Onneksi olin kirjoittanut tämän postauksen lähes valmiiksi aiemmin tällä viikolla! Juuri nyt tuntuu, ettei päässä liiku mitään.:)  Loma tulee kyllä tarpeeseen.

Mukavaa viikonloppua!:)

Taina

Jouluista tunnelmaa

Ehdotin miehelle itsenäisyyspäivän aamuna kahvittelua Oskarin pihassa, jonne olisin hänet halunnut viedä. Harmiksemme Oskarin piha oli kiinni koko viikonlopun, joten päädyimme sitten kahvittelemaan Lahden satamaan, kahvila Karirantaan.

Aamulla satanut lumi, ja vanhan aseman kaunis, jouluinen,  sisustus saivat joulumielen heräämään. Tuli suorastaan ajasta irrallinen olo. 

Toisinaan joulun tunnelman löytäminen voi käydä

helpommin kuin kuvittelisikaan.

Taina

Sataman kesäistä tunnelmaa voit haikailla täältä.