Mielipiteesi on tärkeä

Sängynpääty alias vanha ovi olisi nyt mun puolestani valmis! 

Tiesin onneksi etukäteen, että väritönkin vaha antaa vanhalle puulle väriä. Tykkään!

Kuumailmapuhaltimen avulla rapsuttelua, hiomista, pölyjen imurointi ja kostella pyyhintä ja lopuksi kerros Osmo Colorin väritöntä vahaa. 

Kehitin sitten ongelman itselleni, koska eihän sängynpäätyä voi laittaa noin pliisua seinää vasten! Nappasin silmää miellyttäviä tapetinpaloja rautakaupasta mukaani, ja tän mun pikaisen luonteen tuntien, tapettirullat on meillä ennen huomista.;) Ehkä.

näkymä olohuoneesta makkariin

Ei siinä kai suurempaa ongelmaa olisi, mutta mietin maitokavinvärisen ikkunaseinän yhteensopimista noiden tapettien kanssa. Maalaamaan ei ole aikomus ryhtyä!

Tapettivaihtoehdoista itseäni miellyttää eniten vaihtoehto no1. Seuraavaksi eniten vaihtoehto no 2. Kolmosesta olen jo vähän luopunut mielessäni, vaikka sen tausta olisi melko lähellä tuota ikkunaseinää...Kuvio ei ole vain niin mieluinen.

vaihtoehto 1

vaihtoehto 2

vaihtoehto 3

Makkarissa on sängyn lisäksi yöpöytä (kahta ei mahdu tässä suunnassa), lipasto ja pari varatuolia keittiöön (stailattu kuvaa varten, vaateröykkiöt sängylle!) ja ovet vaatehuoneeseen ja vessaan. 

Tuolien tilalle olen miettinyt vaikka mitä vaihtoehtoja...rahi, pieni tv-taso, peilin tilalle voisi hankki pienen telkkarin. Monet tv-ohjelmat on hyvin unettavia;)

Kurkkaus vessan tyyliin...

Yöpöytä ja lipasto ovat aivan kamalan väriset ja tyyliset (voiskohan ne maalata ja vaihtaa vetimet?). Ne on hankittu edelliseen kotiin noin 10 vuotta sitten. Marimekon Lumimarja-kankaasta tehtyyn tauluun on perin juurin kyllästynyt. Jotain uutta siihenkin pitäisi keksiä. Verhoina on tällä hetkellä pelkät pimennysverhot(rumat, mutta käytännölliset), uudet verhot on hankintalistalla. Vanhojen pellavaverhojen purjerenkaille kävi köpelösti pesussa. Niistä varmaan saisi laittamalla, mutta onhan ne samat olleet jo kahdeksan vuotta...Pimennysverhot laitoin keväällä viimein. Aamuvirkulle itään päin oleva makuuhuone ei ole paras vaihtoehto..:)

näkymä olohuoneeseen päin

Auttakaa! Valitsenko jonku noista tapeteista vai pitäisikö vielä katsella vaihtoehtoja? Ja mullahan ois ihan hirveä hätä ja hoppu saada toi pääty paikoilleen, mutta ei sitä kannata laittaa vielä, jos on aikeissa tapetoida.

What should I do?

Taina

Näen punaista

Alussa sitä oli vain verhoissa...

Vuosien varrella lisää...

perintönä saatu mummon keittiöjakkara,

tee-se-itse-taulu

  kukot "kanalassa"

Talouspaperirullatelineen sydän vaihtoi väriä sinisestä... 

ja viimeisimpänä kahvikone

Muistelen, että punainen väri lisää ruokahalua. Kun ruokahalussa ei ole mitään vikaa, niin pitäisikö vaihtaa sittenkin tuo väri johonkin toiseen?;)

Taina

p.s.Pahoittelen kuvien laatua. Eilen oli taas harmaatakin harmaampaan, vaikka kuvissa jotain muuta näkyykin.;)

Kun lapsi on harkoissa

...niin äidin olisi järkevämpää ajaa takaisin kotiin ja palata parin tunnin päästä uudelleen. Tai vielä järkevämpää olisi mennä kuntosalille, kun jäsenmaksukin juoksee koko ajan, mutta käyntejä kesällä on kokonaista kuusi kappaletta.. Toisaalta parissa tunnissa ehtii hyvin kiertää todella ison kirpparin ja muutaman keskustan sisustusliikkeen..

Kirpparilta suurimpana ostoksena kotiutui ihana lampaantalja, joka olisi ollut joka tapauksessa ostoslistalla. Hintaa oli 30e, mutta näköjään Ikeassakin taljat maksavat jo kympin enemmän, ja sinne on meiltä matkaa... Sopii kuin nakutettu kesän alussa kirpparilta ostettuun rottinkikeinutuoliin. Näiden paikka on sitten ensi vuonna "kesähuoneessa". Toistaiseksi saa nököttää meidän sotkuisella terassilla.

Millan putiikissa on nyt todella hyvin alennuksia, vinkiksi niille, jotka lähellä asuvat, ja saa kai noita netistäkin tilattua. Esim. Beach House-lakanoita oli -30% (ReettAlle tiedoksi)...No mutta, eihän mua tietenkään ne alejutut kiinnosta, vaan uutta ja syksyisempää sen olla pitää!;)

TineKhome:n värimaailma on viehättänyt jo pidemmän aikaa. Tyynynpäällisiä on mukava vaihdella vuodenaikoijen mukaan, ja harmaaseen kesäpäivään sopii tietenkin harmaaraidalliset päälliset.;)

Harmaata ja mustaa on alkanut ilmaantua meille sinne tänne...

Tigerissa iskin silmäni pieniin kulhoihin. Kävin kääntymässä muualla ja palasin ostamaan viimeiset kuusi kappaletta näin ihania sinikukkaisia kulhoja(2ekpl)! 

Tänään piti heti kokeilla niihin Yhteishyvässäkin ollutta  mustikkakukkoreseptiä. Mä nappasin ohjeen tuolta @Maria´s-blogista. Oli kyllä hyvää, ja kulhot olivat juuri oikean kokoiset; Taikina oli kuuteen kukkoon mitoitettu. Suosittelen kokeilemaan! Meillä oli vain pakastemarjoja, mutta toimi hyvin, kun laitoin ne jäisinä.

 

Pojat ihmetteli, että kuvaat´sä äiti sun puoliksi syötyä annosta. - Joo;)

Maljakkoon vielä(oisko fuksianvärisiä?) neilikoita...Ne tulevat kivasti esille tuon harmaan kanssa.:)

Siellähän pilkahtelee aurinko! Pihakamppeet päälle ja hommiin siis. Palataan!:)

Taina

Syksyä ilmassa

Alan olla jo vähän tuskastunut tähän vallitsevaan kesäsäähän. Tuskin olen ainoa! Eipä ole juuri hellevaatteita tarvinnut, saati pystynyt aamupalaa syömään terassilla Kreikan matkan jälkeen. Tukkahan siellä irtoaa tuommoisessa tuulessa ja vettä tulee vähän väliä. Äidin joululahjaksi neulomat villasukat ovat olleet käytössä joka päivä viimeisen viikon aikana...

Jos kesäkuussa alkoi muodostua jonkinlaiseksi ongelmaksi, ettei uunia voinut ajatellakaan käyttävänsä, kun koti oli muutenkin hyvin lämmennyt, niin tällä hetkellä tuota ongelmaa ei ole. Jotain positiivista siis!:) Tänään olenkin sitten tehnyt samaan uuniin makaronilaatikon, pannukakkua ja sämpylöitä. Makaronilaatikon teen muuten oman, ikivanhan köksänkirjan ohjeen mukaan (pientä hienosäätöä vain ja annoksen tuplaus). Ei sinne kirjaan ole enää muutamaan vuoteen tarvinnut kurkkia tätä tehdessä, kun resepti on jostain kumman syystä hyvin päässäni.;) Tulipa vain mieleen tuossa kokatessa, että meidän teini ei tainnut enää saada kyseistä kirjaa itselleen, ja se on musta väärin! Vaikka netti lienee syrjäyttänyt keittokirjat osittain, tuollainen perusopas on hyvä olla olemassa. 

En muista, mistä tämän sämpyläohjeen olen napannut, mutta jostain päin nettiä tietenkin.;) Viime syksyn ja talven aikana tällä ohjeella tuli leivottua lähes joka viikko. Helppoa kuin mikä, aineet sekaisin, annetaan kohota hetken aikaa(20 min) ja lusikalla lapioidaan keot pellin päälle. Sitten vaan uuniin (225 astetta/ 20 min). Osan vehnäjauhoista olen yleensä korvannut ruisjauhoilla ja joskus olen laittanut puolukka-pellavarouhetta sekaan myös.

Tässä ohjeessa on:

5 dl vettä

0,5 dl öljyä

1 tl suolaa

1 rkl hunajaa

2 dl kaurahiutaleita

1 pss kuivahiivaa

6-7 dl vehnäjauhoja

Sämpylöiden määrä vaihtelee tietenkin koon mukaan. Tänään syntyi 17 sämpylää, mutta jos tekee oikein isoja voi tulla vain 12 sämpylää.:)

Pannariohjeen kävin hakemassa täältä.

Mansikoista jaksoin käydä poimimassa vasta puolet päivän sadosta. Hyvin niitä tuntuu tulevan. Vadelmiakin alkaa olla jo syötäväksi asti. Vinkkinä vielä, jos suunnittelette istutuslaatikoiden rakentamista: Kannattaisi tehdä sen verran korkeat laatikot, että ei tarvitsisi niin kovin paljon kyykistellä. Toki isompiin laatikoihin tarvitsee enemmän multaa, mutta hoitaminen ja sadon korjaaminen olisi kyllä paljon helpompaa korkeammalta!

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!

Taina

Omenapuiden alla

Viime vuoden keväänä sain idean ryhtyä tekemään jotain meidän hedelmäpuiden alustoille. Meillä on kolme omenapuuta ja yksi päärynäpuu. Puiden alustat rehottivat rikkaruohoja, vaativat jatkuvaa kitkemistä ja olivat hankalat nurmikkoa leikatessa.

Lähtötilanne..voisi näyttää pahemmaltakin..rikkaruohot on kitketty.:) Tämä omenapuu on koristeomenaapuu. Sen lajike on Ersta.

Kirjasta Onnellinen puutarhuri löysin idean, jota sitten vain hieman muokkasin. Sopivasti noppakivet olivat vuosi takaperin Starkilla halpoja (muistaakseni 39snt/kappale), että ostin niitä arviolta sen, mitä uskoin tarvitsevani. Nyt en olekaan nähnyt niitä yhtä edullisesti, vaan niiden kappalehinta lienee lähes kaksi euroa! Harmittaa vain, etten ostanut enempää...Tänään jouduin hakemaan kalliita kiviä neljä kappaletta, kun loppuivat tietenkin kesken.

Tätä kirjaa suosittelen lämpimästi! Ihania ideoita ja kuvia. Kirjan voi tilata vaikkapa täältä.

 

Tästä se ajatus lähti!

Meillä on kuorikatetta laitettu pensaiden juurelle, enkä ole oikein siitä tykännyt. Se vähentää rikkaruohojen määrää, mutta nurmea leikatessa se tuppaa leviämään noilta alustoilta ja kolisee ikävästi leikkurin terään. Niinpä tuumin, että kokeilen jollakin Kekkilän koristekivillä puun alustan täyttämistä. Rantakivi oli toinen vaihtoehto, mutta päädyin kuitenkin valkoiseen koristekiveen. Voisin niin mielelläni antaa tämän meidän pihan Kekkilän "koekentäksi"! Tykkään todella paljon noista puunvarusteista ja pensastuista myös. Tekevät istutuksista yhtenäisen ja viimeistellyn näköisen.

Viime kesänä sain aikaiseksi vain yhden puun alustan. Alku oli harjoittelua. Nyt keväällä tein kaksi, niihin ei kauaa mennytkään ja tänään viimein sain tehtyä neljännen alusen. Homma menee pääpiirteittäin näin:

Aamulla tilanne oli tämä.

Ensin teen puun ympäri alun lapiolla tai kanttausraudalla (kävin ostamassa, kun Rillan blogista siitä luin, on erittäin hyvä kukkapenkin reunojen siistimiseen). Joku tarkempi(esim. insinöörimieheni) varmaan käyttäisi vaikkapa lankaa, jotta kehästä tulisi täydellisen muotoinen ja alusista juuri saman kokoisia, mutta eihän se sovi mun suurpiirteiselle luonteelle!;) Mulla nuo ympyrät on hiukan kasvaneet tässä matkan varrella, mutta eipä tuo ole niin tarkkaa. Itse asiassa suurempi rinki on helpompi ajaa leikkurilla. 

Sitten kaivan kivien kohdalle syvemmän uran ja ihan puun juurelta poistan vain nurmikerroksen varovasti. 

Istutuslapio on hyvä väline uran kaivamiseen.

Tämän jälkeen laitan aluskankaan hidastamaan rikkaruohojen kasvamista. Kyllä niitä silti tulee jonkun verran! Tuuli lennättää niitä, ne kiemurtelevat aluselle rajauksen yli ja ennen pitkää kankaan läpi kasvaa sitkeitä yrittäjiä.Ero on kuitenkin suuri, jos kankaan jättää pois. Ei ois kannattanut jättää pois toisesta mansikkalaatikosta...

Hiekkaa vähän painoksi keskelle ja uraan, muuten tuuli vie kankaan mennessään:)

Seuraavaksi noppakivien alle ja väleihin hiekkaa. Tässä kohtaa täytyy hiekalla saada kivet oikealle tasolle. Käytän omaa painoa ja kokeilen kivien päällä tallomalla ja hyppimällä, että kivet pysyvät tukevasti paikoillaan.

Uran pohjalle laitetun hiekan paksuutta hienosäädän tässä vaiheessa niin, että kivet tulisivat tasaisesti maan pintaan nähden. Hiekkaa meni tähän yhteen puun aluseen kottikärryllinen.

Melkein valmista!

Lopuksi kaadetaan vain koristekivet päälle ja nautitaan lopputuloksesta!

Sama koristeomenapuu kuin ensimmäisessä kuvassa

Tätä hommaa suunnitellessa mietin, miten tämä alunen kestää aikaa. Yli vuosi sitten tekemäni omenapuun alusen koristehiekka näytti aamulla tällaiselta.

Muurahaiset tuovat multaa pintaa puun juuresta. Muutama rikkaruoho oli nypättävänä.

Lisäsin nyt ensimmäisen kerran vähän kiviä tähän vanhimpaan aluseen. Ehkä 1/3 siitä 25 kilon säkistä..

Lisähommia muurahaisille :P

Hieman erikokoiset, mutta helppohoitoiset ja omaa silmää miellyttää, tosin ruohon leikkuuseen oli ryhdyttävä heti näiden kuvien ottamisen jälkeen!;)

Viime syksynä rusakko oli minua nopeampi ja kävi syömässä hedelmäpuiden kuorta, vaikka ruohoakin olisi ollut tarjolla. Pahiten kalutun omenapuun jätin sitten kokonaan ilman suojausta ja ajattelin, että syököön sitten sen kokonaan pois! Keväällä puu oli todella karunnäköinen. Meinasin siihen köynnöstä istuttaa...

Sitkeitä ovat näköjään puutkin! Sehän onkin elossa! En tiedä, mitä sille tekisin. Jos tuohon nyt istuttaisi köynnöskasvin, niin mitä puulle tapahtuisi? Ei huvittaisi tämän puun alustaa laittaa. On niin surkean näköinen! Ideoita otetaan vastaan.:) Jos joku osaa kertoa, saako noita omenapuun versoja leikata yhtään muulloin kuin kevättalvella, siitäkin tiedosta olisin kovin iloinen.:)

Rattoisaa sunnuntai-iltaa!

Taina

Ihana koti maalla

Oltiin tänään sukutapaamisessa mieheni siskon luona.

He asuvat aivan ihanassa maalaistalossa. 

Pihapiirissä on talon lisäksi uskomattoman

kaunis navetta, suuri lato sekä isokokoinen

varastorakennus. Voitte arvata, että minä vaan

kuljeskelin kameran kanssa ympäriinsä!

Olen myös erittäin iloinen, kun sain luvan laittaa

kuvia tänne muidenkin ihailtavaksi.<3 Kiitos H ja R!

Olin kyllä vähän huonosti varustautunut,

mutta sain nyt kuitenkin jonkunlaisia kuvia räpsittyä.

Tämä on sellainen koti, johon jonkun

ammattikuvaajan pitäisi ehdottomasti joskus mennä,

jotta paikan tunnelmasta ja kauneudesta saisi oikean kuvan!:)

Jotain kuvankäsittelyohjelmaa on pakko alkaa opettelemaan. Ei tuo auton perä oikein sovi tähän tunnelmaan, enkä näköjään osaa kuvatessa rajata!

Viimeksi kun kävimme tuolla pääsiäisen aikaan,

oli sisäsaunassa pieniä tipuja. Nyt nuo tipuset

olivat kasvaneet, ja kymmenestä kanasta

kuusi olikin osoittautunut kukoiksi! Pihaan

oli ilmaantunut myös kolme lammasta sekä

naapurin hevonen. Meidän pojat innostuivat lampaista

niin, että taisivat viettää suurimman osan ajasta

lampaitten aitauksessa niitä syöttäen ja

niiden touhuja seuraten.

Kukkokiekuu!

Alkoivatko kukot jänistää?;)

Yksi lampaista oli kuulema naapurissa poikimassa. Pieni karitsa olisi varmaan meidän nuoremmasta pojasta suuri ihme, niin paljon hän tykästyi noihin isompiinkin!

Itse talo (kuten pihapiiri) vilisee kauniita

yksityiskohtia ja asetelmia. Kaikkialla on itsetehtyä,

käsityöläisillä teetettyä, vanhaa kunnostettua...

Tässä kodissa arvostetaan vanhaa ja käsintehtyä! 

Navetan seinäkin on saanut koristeen.

Oma suosikkini täällä on keittiö:

puusepän tekemät kaapistot, kuparinen liesikupu

ja valaisin, vanhaa puuta hyllyissä ja kalusteissa,

käsintaotut hyllyjen kannakkeet ja saranat

sekä uskomattoman ihana ruutulattia...

Päiväkahvit odottavat juojiaan...

Lapsena tällä lattialla olisi varmaan pitänyt kokeilla ruutuhyppyä!

Näkymä keittiön sivuikkunasta 1953 vai 2013?

Keittiö ei suinkaan ole ainoa paikka

pullollaan kauneutta täällä! Työhuoneessa oleva

seinään rakennettu kirjahylly, vanha kaapin ovi,

kutsuva nojatuoli..voisin viipyä tällaisessa

ympäristössä vaikka kuinka pitkään.

Työhuoneen ikkunasta aukeava näkymä

takapihalle on jotenkin satumaisen kaunis..

Joillakin on vain taito löytyy romuja,

jotka ovatkin aarteita. Mieheni siskolla on tämä taito,

kyky tai lahja nähdä vanhassa sen kauneus.

Tämä pinnasänky oli ollut menossa hävitettäväksi,

kun hän pelasti sen (ja vaikka mitä muuta).

Nyt se toimii tyttärentytön sänkynä yökyläilyillä. 

 

Olohuoneessa tai oikeammin salissa on

mielestäni kaksi asiaa ylitse muiden: takka,

johon on teetetty käsintehdyt laatat ja vanerikatto,

jonka miehen sisko ja hänen miehensä ovat itse

rakentaneet tänne. Huoneessa on

vanhanajan salonkitunnelmaa! 

Yläkerrassa olevissa makuuhuoneissa sama,

harmoninen tunnelma jatkuu. Päämakuuhuoneen

ihanin yksityiskohta on mielestäni

esiinkaivettu tiiliseinä. Harmi, kun uudesta

puutalosta ei voi kaivaa samanlaista esiin.:) 

Makuuhuone on niin tilava, että sinne

mahtuu sekä tv- että työnurkkaus ja

vieläpä pieni kamina! Näistä kuvista tuli

harmillisesti vähän turhan pimeitä,

joten niitä on vähän.

Miehen sisko on mukana Hämeenlinnalaisessa

perinnetekstiili- ja antiikkiliike Niittyvillassa.

Heidän nettisivunsa ovat vielä tekeillä,

mutta laitan tänne linkin, kunhan ne valmistuvat.

Sinne kannattaa ehdottomasti mennä käymään

paikan päälle, jos arvostatte vanhoja tekstiilejä!

Näytti olevan kankaita ja pitsejä työnalla,

ja jotain  kivaa valmistumassa.

Muutamat ajatelmat kuvasin

työpöydän päältä talteen.

 

Tästä kauniista kodista löytyy vielä yksi
kertomatta jäänyt asia, joka saa väistämättä
hymyn huulille...

Tämä koira on varmaan karannut jostain Disneyn perhe-elokuvasta. Tunnistaako joku mistä?;)

Taina