Lokakuun väriloistoa ja kuukauden tykätyimmät

Lokakuu mennä humpsahti, ja sanonpa vain, että se on kuulkaas ihan kohta joulu! Marraskuun viidettä mennään jo, aika juoksee, se tuntuu juoksevan todella kovaa.

Kymmenen kuvan verran kuitenkin juttua viime kuusta. Aloin jo miettimään, että onko tässä postauksessa järkeä, mutta tällä nykyisellä postaustahdilla ei juuri tule postailtua kuulumisia muuten, joten ehkä tässä sittenkin on joku idea!

Syksyn tullen oli uusien profiilikuvien aika. Tykkään vaihtaa omia kuviani vuodenaikojen mukaan. Siispä miehelle kamera käteen ja marssimme ulos, kun siellä oli paremmin sillä hetkellä valoa. Pihan pensaat ja pihaamme ympäröivän ryteikön kellastuneet puut tarjosivat myös kivan taustan kuville. Olisi kyllä kiva joskus käydä ammattikuvaajalla ottamassa kuvia vähän varastoon. Onneksi tuo mun mieheni on varsin taitava kuvien ottaja, ja yhteistyömme kuvia ottaessa on sujuvaa, mikä mielestäni näkyy kuvissa. Suosituin lokakuun kuva Instassa oli juuri hilpeä omakuva.

Lähes koko lokakuu olikin aivan mielettömän upean ruskan aikaa. Ihan poikkeuksellisen pitkäkin tuo ruska tuntui olevan, sillä se kesti täällä Lahden seudulla noin neljä viikkoa! Monesti lehdet pysyvät puissa pari viikkoa värikkäinä ja sitten tulee joku syysmyrsky, joka vie värit mennessään. Toisin oli nyt. En ole nähnyt tilastoa aurinkoisista tunneista, mutta niitäkin tuntui olevan ihan mukavasti lokakuuksi. 

Kävin jälleen ammattijärjestömme sponssaamalla kukkasidontakurssilla, jota ohjasi Neilikan Tiina. Tällä kertaa tehtiin isot vannekranssit. Oma vanteeni, jonka hankin jo keväällä juuri kranssipohjaksi, oli himpun verran isompi kuin ohjeissa oli toivottu, mutta sain kuitenkin materiaalin riittämään kranssiin ihan hyvin. Kranssi koristaa nyt ovenpieltä, ehkäpä lisään siihen vielä valot. Linnut ovat käyneet jonkin verran nyppimässä osaa kasvien siemenkodista, mutta enimmäkseen kranssi on onneksi saanut olla rauhassa.

Kukkia lokakuuhun mahtui tietenkin monenlaisia. Villiviinistä ostamani irto-oksat Ming -maljakossa olivat hirmuisen kestävät ja kauniit. Sudenporkkanatkin kestivät pitkälle toista viikkoa! Heinät noukin nykyään kimpuista talteen, sillä ne näyttävät kuivuneinakin ihan samanlaiselta kuin tuoreena. 

Miehen kanssa kävimme ulkoilemassa Orimattilan puolella, Kairessuo-Mieliäissuon ulkoilureitillä, josta kuulin ihan äskettäin, vaikka tämä reitti on ollut olemassa vuosikausia. Reitille mahtui metsää, kalliota ja suota, yksi lintutornikin, tosin lintuja ei juuri silloin näkynyt. Nappasin ihan loppumatkasta kuvan kannosta, joka oli hyvin maastoutunut. Jos innostutte tuonne ulkoilemaan, kannattaa laittaa vedenpitävät ja mahdollisimman pitävät jalkineet. Varsinkin kallioiden päällä oleva sammal ja jäkälä oli liukasta. Kivaa vaihtelua ulkoiluun joka tapauksessa!

Lokakuun lopussa on aina syysloma. Tällä kertaa aloitin sen työparini ja ystäväni Tiinan kanssa Helsingin reissulla. Meillä oli ihan huippukiva reissu, joka piti sisällään mm. Michael Bublen konsertin Hartwall Areenalla ja yöpymisen hotelli Presidentissä. Ehdimme myös kierrellä Helsingissä, poikkesimme kaakaolla Löylyssä, ihastelimme Eiran hulppeita taloja ja piipahdimme Oodissa sekä juuriavatussa Triplassa.

Läksimme miehen kanssa vanhempieni mökille loppuviikoksi. Mies teki töitä koko menomatkan minun ajaessani ja lopulta sitten muutenkin kaikkina päivinä. Hänen osaltaan ei siis mennyt ihan niin kuin olimme toivoneet. Minulle mökkireissu oli ihanan rentouttava irtautuminen arjen velvollisuuksista. Aika tavalla tuli seurattua lintujen ja oravien ruokailua ikkunan takana. Ehdin vähän rymsteeraamaan ja siivoilemaan mökillä (niin paljon mukavampaa kuin omien nurkkien jatkuva puunaus!) ja ripustettiin äidin lumipalloheisiin tuollaiset hauskat pallovalot. Nyt siellä Kainuussa on jo lumi maassa.

Suosituin uusi postaus lokakuulta oli Sohviksen elämää, jonka kirjoitin uuden sohvatilauksen innoittamana. Muistelin elämäni sohvia ja kaivelin arkistoista vanhoja sohvakuvia perheeni suotuisalla avustuksella.:) Instaan löysin julkaistavaksi kuvan blogini alkutaipaleelta, kun olin vast´ikään hankkinut pienemmän Ektorp -sohvan. Voi, miten ryhdikäs tuo sohva olikaan! Kuukauden luetuin lokakuussakin oli postaus kohta kahden vuoden takaa. Tuota jättineulepeitto-ohjetta on luettu jo lähes 6000 kertaa!

Viimeisen kuvan  nappasin sohvalla maatessani viime viikolla. Kurkku alkoi tuntua kipeältä jo mökiltä kotiin ajellessa, ja lokakuun viimeiset päivät menivät enimmäkseen kotona flunssan kourissa. Viime viikolla kävin töissä vain kahtena päivänä, oikeastaan vasta tänään on olo tuntunut hyvältä. Ääni oli kyllä koetuksella edelleen.

Monta kivaa mahtunut jo tähän marraskuuhunkin.

Palataan niihin pian!

Taina