keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kolme kuukautta blogielämää

 Ennen oli ahkera kirjojen lukija. 
Lasten synnyttyä vaihdoin lehtien lukemiseen, 
kun en halunnut jättää kirjoja kesken. 
Nykyään tuleekin sitten luettua sekä lehtiä, että blogeja. 
 Joitain blogeja olen seurannut jo useamman vuoden ajan. 
Siinä ajassa bloggaajasta tulee vähän kuin ystävä, 
tuttu nyt ainakin.

Aika tarkalleen kolme kuukautta on aikaa siitä, kun 
päätin viimein aloittaa oman blogin pitämisen. 
Päätös oli todella pitkän harkinnan tulos, 
varmaan kaksi tai kolme vuotta olin sitä miettinyt. 
Mitä kauemmin mietin, sitä korkeammaksi kynnys nousi. 
Luen aivan mielettömän hienoja blogeja, 
joissa kuvat ja tekstit ovat useilla ammattilaisluokkaa 
(löytyy tuolta suosikkiblogien listalta). 
Oman blogin niihin vertaaminen...
saa tuntemaan itsensä aloittelijaksi.  
No, jokainen blogin kirjoittaja on aloittanut nollasta, 
enkä mä kyllä oikeasti ajattele tätä minkäänlaisena kilpailuna.
Ja tottahan se on, mä olen aloittelija!;)
Eräs työkaverini (ei mikään erityisen läheinen) 
sanoi minulle, että nuo blogit ovat
 sellaista itsensä korostamista. 
Pisti vähän miettimään...
Mielestäni olen sellainen, joka ei todellakaan 
halua olla mikään keskipiste, ja hämmennyn, 
jos joudun "liian" huomion kohteeksi suuremmassa, 
jopa tutussa, joukossa. 
 Ajattelen, että blogi on eräänlainen nykyaikainen 
päiväkirja, johon liittyy vuorovaikutus. 
Se ei ole salainen, joten sisällöt on 
tietenkin yleensä tarkkaan rajatut. 
Olen sellaisiakin blogeja lukenut, 
joissa ihmiset kirjoittelevat esim. raha-asioista 
tai omien lastensa ongelmista 
(varastelu, lintsaus, yleinen saamattomuus). 
Itse rajaisin tuollaiset aiheet varmasti 
blogini ulkopuolelle.  Onneksi elän elämää, 
jossa tuollaiset ongelmat ovat vain teoreettisia...;)
Olen yllättynyt siitä, kuinka mukavaa 
kirjoittaminen on minusta ollut! 
Viime vuosina on tullut harrastettua 
enemmän valokuvaamista, 
kirjoittamista ei ollenkaan. 
Koulussa olen ollut sellainen keskinkertainen 
tai hyvä kirjoittaja, en missään nimessä erinomainen. 
Enpä väitä sitä olevani edelleenkään, 
mutta kirjoittaminen on ollut kivaa.:) 
Valokuvaaminen myös!
Seikka, joka minua on ihmetyttänyt, on se, 
että jutut, joita kirjoittaessa olen tuntenut 
suorastaan paloa kirjoittamiseen, 
ovat myös eniten luettuja. 
Mistä lukijat voivat tietää, että ne ovat (ehkä?) 
ne onnistuneimmat jutut? 
Otsikostako sen tietää?
 
Ennen blogin aloittamista luin muiden blogeista 
kommentteja vain satunnaisesti. 
Nyt kun odotan kommentteja innolla lukijoilta, 
huomaan lukevani ja kommentoivani 
muiden blogeihin aikaisempaa aktiivisemmin. 
Ilman kommentteja jääminen tuntuu siltä, 
että kirjoitukseni/kuvani ovat olleet laimeita. 
 Juttujen pitää herättää jotain tunteita. 
Enkä todellakaan tarkoita, 
että aina pitäisi olla hehkuttamassa ja kehumassa! 
Sellaista ihan tavallista, asiallista keskustelua vain.:) 
En kyllä ymmärrä niitä mollaamisia, 
joita joissain blogien kommenteissa näkyy. 
Asioista voi olla erimieltä 
loukkaamatta toista henkilökohtaisesti.

Sen verran antoisaa tämä blogin pitäminen on ollut, 
että tarkoitus on jatkaa edelleen. 
Toivottavasti jaksatte tulla tänne jatkossakin 
kurkkimaan kuulumisia, ja tarkastamaan, 
onko mun blogini kehittynyt, 
tai miten se on kehittynyt!


Virtuaalitapaamisiin!:)

Taina

p.s: Tän postauksen kuvien punaisena lankana on tietysti blogini suosikkiaiheet, joista voi lueskella tuolta "Tunnisteet" otsikon alta. Kaikki kuvat ovat ihan itse ottamiani (kuten lähes aina) ja täällä ennen julkaisemattomia.:D

12 kommenttia:

  1. :D Onneksi olkoon pienistä blogisynttäreistä! Minäkin olen miettinyt blogin ja päiväkirjan eroa. Päiväkirjaakin kirjoittaessa kai (ehkä salaa) ajattelee saavansa lukijoita, jos ei tässä elämässä, niin aikanaan, kun kirjoittajasta aika jättää. Ja se vaikuttaa tyyliin ja sisältöön. Blogissa sisältöön ja tyyliin vaikuttaa julkisuus ilmeisenä asiana. Mutta itse en näe blogisteja itsensä korostajina. Minäkin luen eniten sellaisia blogeja, joiden pitäjää en edes tunne, enkä voi uskoa, että minun - anonyymin lukijan- mielenkiintoni blogia kohtaan mitenkään nostaisi bloginpitäjää minnekään. Mutta blogia on kiva pitää, jos saa palautetta, keskustelua, kommentteja, siihen tulee vuorovaikutuksen ilmapiiri. Ja se on kivaa. (Ja nyt minä mietin, miksi en enemmän kommentoi blogeja, joita luen.)

    VastaaPoista
  2. Hei muuten, blogeista löytää upeita omakohtaisia kokemuksia esimerkiksi reissukohteista, niin kuin vaikka Berliinin: http://abenteuer-in-berlin.blogspot.fi/2013/08/berliinin-nelja-vuodenaikaa.html

    VastaaPoista
  3. Silläkin uhalla, että menee ihan liioittelun puolelle, niin jatkan kommentointia. Mistä on nuo numeropullot kotoisin? Onko ne vuosikertoja? Mulle tuli heti kalenteri mieleen. Eli jos jois niin monta, että sais joulukalenterin :D

    VastaaPoista
  4. Kiitoa! Sullakin on ne samat synttärit tulossa!:) Kyllä ne lukijat ja saatu palaute on tietenkin tän homman suola. Niistä kommenteista ja vierailuluvuista saa lisämotivaatiota kirjoittamiseen. Täytyypä käydä katsomassa tuo linkki! Kohta mennään...:)

    VastaaPoista
  5. Ne on kuule parin edellisen vuoden Blossa-glögiä. Sitä saa Alkosta sitten joulun alla, joka vuosi erilainen puteli. Viime vuotisesta tykkäsin, ekasta en yhtään, mutta pullon takia sitä ostetaankin!:D Ja saa kommentoida niin monesti kuin haluaa.;)

    VastaaPoista
  6. Onnea 3kk-synttäreiden johdosta!
    Kyllä kai kokonaisuus ratkaisee kulloisenkin blogin kiinnostavuuden: löytyykö assosiaatio, joka saa aikaan ajatuksia omassa päässäkin. Yleistunnelma ja tekstin "iskevyys" ovat myös tärkeitä. Näissä olet onnistunut hyvin :) Arjen ihmettelyä ja huomioita elämästä on mukava lukea, koska tässä arkea elää itse kukin! Kuvillakin on merkitystä: nehän ovat välillä blogissasi suorastaan korvaamattomia. Lisäksi sinussa on "kirjoittajan vikaa", joten mikäs on blogeillessa!

    VastaaPoista
  7. Kiitos, kiitos Marjatta! On niin kiva, kun viitsit kommentoida näitä mun jorinoita.:)

    VastaaPoista
  8. Onnea, onnea! Joka tarinan olen lukenut, kuten Utenkin, ja aina löydän samoja ajatuksia. Usein tekisi mieli kommentoida, mutta en tohdi olla mielipiteineni aina tyrkyllä.

    VastaaPoista
  9. Toinen syy kommentoimattomuuteen on nämä omituiset tiltit! Grr, kirjoitan, muttei mitään näy. Vikako padissa vai painoarvossa?
    Monesti itsekin olisi mieli ja halu laittaa kuvia ja tarinaa arjesta, miksei juhlastakin, mutta aika ei tunnu riittävän. Vaatii panostusta, ja nostan olematonta hattuani teille, bloggarit!

    VastaaPoista
  10. Kiitos ReettA!:) Ja anna vaan tulla niitä kommentteja, kipakoitakin!;) Vika painoarvossa..siis missä?
    Muuten, en juuri seuraa muotiblogeja, mutta olisit oivallinen pitämään sellaista, ja sitä seuraisin varmasti! Sulla on aina kivoja "juttuja" sun vaatetuksessa.:)

    VastaaPoista
  11. Olen lukenut jokaisen blogisi, mutta en aina viitsi kommentoida. Ihmettelen, millä ajalla ehdit kirjoittaa. Erityisesti ihailen ottamiasi valokuvia. Itse olen surkea kuvaaja, ehkä tämä korjaantuu nyt, kun mulla on Lumia 925, jonka kamera korjaa ja muokkaa kuvia. Sen kahdeksan vuoden kokemuksella, jolla Sinut Taina, tunnen, en todellakaan pidä sinua ihmisenä, joka haluaa korostaa itseään. Unohda koko juttu. Jos vielä itsekin, lukijoiden lisäksi, nautit kirjoittamisesta, se ei ole turhaa. T. Maiju

    VastaaPoista