Niin kovasti kun toivoisinkin, että kevät olisi jo täällä, niin ei se ole. Eilinen vesisade lupaili jo selvästi kevättä, mutta tänään on palattu tuttuun lumisade/jäätävä tuuli linjaan. Ensimmäiset terassikahvit on vielä kokematta, terassi on sellaiseen vielä liian luminen ja kylmä. Toistaiseksi olen tyytynyt kahvittelemaan töiden jälkeen iltapäivisin ja viikonloppuisin takkatulen ääressä rahilla tai sohvalla. Takkaa onkin lämmitetty viime viikkoina ahkerasti...



Toisaalta olen ihan, ihan, pikkuriikkisen tyytyväinenkin vallitsevaan säätilaan, sillä nyt mulla on vielä mahdollisuus käyttää uusia villasukkiani! Jotkut käyttävät villasukkia ympäri vuoden, mutta itselläni villasukkakausi kestää yleensä vain syksystä kevääseen. Marraskuussa näin erään kaverini Facebook-seinällä kuvan hänen neulomistaan Marisukista, ja ihastuin niihin oitis. Mallin suukkinsa hän oli poiminut Kun äiti Kelaa -blogista. Ehdotin töissä työkavereille yhteisprojektia, ja ennen joulua neuloimmekin työkavereitteni kanssa Marimekosta tykkäävälle pomollemme villasukat joululahjaksi. Lahjasukista neuloin vain muutaman kuvion, ja lopulta päätin neuloa sukat ihan itselleni.


Viimeksi olen neulonut villasukat itselleni kuudennella luokalla. Muutama vuosi ehti tuossa välissä vierähtää.;) Yhdet lahjasukat muistan neuloneeni ehkä kymmenen vuotta sitten. Ne olivat näiden Marisukkien tapaan pitkävartiset ja kirjoneuletta. Kaikille neulomisesta haaveileville sanoisin, että ei se neulominen mitään rakettitiedettä ole. Rohkeasti kokeilemaan!
Enimmäkseen käytin samoja Kun äiti kelaa -blogin malleja, mutta lisää kivoja Marimekko-kuvioita löysin Pinterestistä, ja niitä käytin varsinkin sukan loppupuolella. Mieli olisi tehnyt neuloa melko tuoretta Hortensia-kuosia, se olisi sopinut sukkieni väreihin täydellisesti, mutta taitoni eivät ainakaan vielä riittäneet tuon kuvion siirtämiseen ruutupaperille. Vinoruutu olisi vielä onnistunut, mutta kukkien mahduttaminen muutoin kuin jälkeenpäin silmukoita jäljentäen kirjomalla tuntui itselleni mahdottomalta.
Joitain asioita tekisin nyt toisin. Ensinnäkin ohje on 72 silmukalle, mikä tarkoittaa 18 silmukkaa/sukkapuikko. Jopa minun muhkeille pohkeilleni tuossa on niin paljon silmukoita, että varret pysyvät huonosti ylhäällä. Sukat menevät makkaralle. Voi olla, että mun on ihan pakko kokeilla toisenlaista väriyhdistelmää sukissa ja samalla pienempää silmukkamäärää. Kuviot taisivat kaikki olla kuudella jaolliselle määrälle silmukoita. Ensi kerralla luon enkä vain 60 silmukkaa eli 15 silmukkaa/sukkapuikko.
Pomomme sukissa kaventelin heti ensimmäisten kuvioiden jälkeen, sillä hänellä on huomattavan paljon sirommat pohkeet kuin minulla. Kavennuksia ei oikein voi tehdä minkä tahansa kuvion kohdalla, jos haluaa, että kuviot säilyvät oikeanlaisina. Omissa sukissani tein kavennukset vasta nilkassa. Kavensin ennen kantapäätä raitojen kohdalla 16 kerroksen aikana peräti 24 silmukkaa. Kantapäässä puikolle jäi vain "normaali" 12 silmukkaa/sukkapuikko. Nyt tekisin osan kavennuksista jo vähän aikaisemmin. sillä varsinkin nilkkojen kohdalta sukat tuntuvat vähän turhan leveiltä.
Unikko-kuviota neuloin ensin toiseen sukkaan, mutta purin sen pois, sillä Unikko-yliannostus vaivaa näköjään edelleen.:P Lopussa harkitsin myös kantapään jälkeisen raidoituksen purkamista, sillä yksi kerros harmaata, yksi valkoista vuoron perään, ei minusta näytä oikeastaan Mari-kuosilta. Laiskuus kuitenkin voitti, ja annoin raidoituksen olla. Pomomme sukkiin neuloomaani Lokki-kuosia pehmensin, eli jätin mallikuviosta kuvion kärkisilmukat taustan värisiksi. Minusta Lokki on muodoltaan enemmän lainetta kuin siksakia! Omissa sukissani en tätä enää neuloessani muistanut...Yritin myös vaihtelevalla menestyksellä muistaa neuloessa tehdä jokaisen kuvion alkuun ja loppuun yhden yksivärisen kerroksen, jotta kuviot tulisivat ehjinä kiinni toisiinsa. Esim. Pallo- ja Muija-kuvioissa välikerros on vain mallipiirroksen lopussa, mutta alusta se puuttuu. Toivottavasti ymmärrätte ja hyödytte näistä mun jälkiviisauksista.:)


Ihanat nämä Marisukat on kuiteskin! Tykkään tosi paljon kirjoneuleen neulomisesta, sillä jo kuviot tuovat kivasti vaihtelua puuhaan. Mulla tuppaa käymään niin, että en malttaisi millään lopettaa, vaan tekisi mieli neuloa vielä yksi kuvio ja sitten vielä yksi...:)
Kappas, huomenna on jälleen torstai! Viikot ne vilistää. Kyllä se kevät ja kesä sieltä väkisinkin tulevat.<3 Jos et vielä ole osallistunut Saija Sitolahden Kukkakirja arvontaan, niin kipin kapin osallistumaan!:)
Kivaa keskiviikkoiltaa!
Taina