Simppeli rottinkikranssi ja etuterassin juhannusasu

Tänä vuonna vietämme jälleen juhannusta kotona omalla porukalla. Miehellä jatkuu työt ensi viikolla, joten emme jaksa lähteä ajamaan juhannusruuhkiin mökille pohjoiseen. En tosin edes muista, milloin olisimme viimeksi siellä juhannusta viettäneet... Meille sopii kotijuhlat, oman fiiliksen mukaan voi nauttia muutamasta kesäpäivästä ja -yöstä sydämen kyllyydestä, ja kyllä nyt kelpaa nauttiakin! Iltaisin ajattelen, että nämä illat on kyllä parasta just nyt. Aamulla puutarhassa kierrellessäni päätänkin, että kyllä nyt on ihanaa...On kai vain todettava, että kesä (tällaisena kuin se nyt on) on parasta.<3

Vaikka meille ei ole vieraita tulossa tai muutenkaan tarvetta laittaa paikkoja, muuta kuin omaksi iloksi, olen yleensä viimeistään tässä vaiheessa siivoillut etuterassin edustuskuntoon kevään jäljiltä, niin nytkin. Tuo etuterassi näkyy meiltä tielle, joten tykkään, että se olisi lähes aina kauniisti sisustettu.:) Huomasin tosin, että terassi pitäisi jälleen kerran pestä, sillä siitepölyä on varsinkin terassin nurkissa, vaikka pari kertaa olen tainnut pestä tuon terassin jo aiemmin tässä keväällä ja kesän alussa. Pienen terassin pesu on onneksi nopea homma. 

Toukokuussa sairastaessani tein nettiostoksia Parolan rottingilta. Jotain puuhaa sitä on keksittävä kipeänä ollessa...Olin jo pitkään haaveillut isosta, rottinkisesta, kranssipohjasta, ja mielestäni rottinkivanne on juuri sellainen. 

Eilen viimein ryhdyin tuumasta toimeen eli nappasin maljakosta toissaviikkoisen kimppuni eukalyptuksen oksat (osa kimpusta on edelleen keittiön pöydällä pikkumaljakoissa), rautalankaa ja satiininauhan, joka on tullut jonkun Florencian ihanan kimpun mukana. Sidoin eukalyptuksen oksat vanteeseen rautalangalla, lisäsin muutaman oksan valkoista laventelia ruukusta (varmaan pysyy hyvänä, kun sitä kerran kuivatetaan tuoksuihinkin...?) ja lopuksi solmin satiininauhan peittämään viimeistä sidoskohtaa. Aikaa meni enintään vartti! Juuri sellainen diy -juttu, josta tykkään.

Hieman kauemmin vierähti, kun sovittelin terassilla jo ennestään olleita kukkia ja tavaroita silmiäni miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Tarjotinpöytä on ollut etuterassilla muistaakseni viime syksystä saakka. Tällä hetkellä sen päällä on punoskorilla lumipalloheisi, jonka ostin reilu viikko sitten. Se odottaa istuttamasta, joten täytyy keksiä jotain muuta tuohon, kunhan alan istutushommiin. 

Ystäväni toi minulle valkoisen hortensian kyläillessään. Istutin hortensian isompaan ruukkuun yhdessä lankaköynnöksen kanssa. Ne viihtyvät tuossa etuterassilla, sillä se on pohjoisen suuntaan. Takaterassimme on aivan liian kuuma paikka hortensialle. Palloamppeliin istutin tänä vuonna neilikkaa ja apilaa. Neilikkaa siinä on ollut ennenkin, sen olen todennut viihtyvän paremmin tuossa kuin takaterassilla, apila näyttää kasvavan kohisten, sillä taitaa sopia paikka kuin paikka!

Kannoin sisältä kukkaämpärin portaille, tarkoitus on kerätä siihen iso kimppu luonnonkukkia juhannukseksi. Tällä hetkellä siinä on oman pihan akileijoja. Oveen ripustin kranssin, joka mielestäni sopii tähän alkukesään. Olen aikoinaan hankkinut noita ovikransseja vuosien saatossa monia, niitä on kiva vaihtaa vuodenaikojen ja tilanteiden mukaan. Tekokukkakranssissa on se hyvä puoli, että ne eivät lakastu, ja aika luonnollisennäköisiäkin ne ovat nykyään.

Kranssin satiininauha lepatti eilen tuulessa niin kauniisti.<3 Joka kerta ovesta kulkiessani havahduin kauneuteen. Eikö niin pitäisi käydä joka kerta?

Aurinkoista keskiviikkoa!

Taina

p.s: Uusin Kotivinkki (13/19) ilmestyi tänään ja sen kannessa on aivan ihana kranssi sidottuna rottinkiseen kranssipohjaan. Myös sisäsivuilla on kauniita rottinkikransseja vihreillä köynnöksillä ja jouluruusun kukilla toteutettuna. Vink, vink!