Kevätkoti - Kukkia, kakkuja ja kirjoituskammoa

Hei, pitkäääästä aikaa! Jos aiemmin kirjotuskammo on iskenyt jo viikon jälkeen, niin voitte arvata, kuinka vaikeaa tämän postauksen aloittaminen on nyt. Viime kerrasta on aikaa lähes kaksi kuukautta. Ehkä raskaimmat kaksi kuukautta tämän koronavuoden aikana.  Vaikka yleisesti ottaen luvut näyttää Suomessa laskusuuntaan, on täällä meidän suunnalla ehkä vielä liian aikaista huokaista helpotuksesta. En ole koskaan odottanut lomaa näin paljon. Ihan vain sen takia, että ei tarvitsisi pelätä jatkuvasti altistumista. Laskeskelin, että taidan olla työpaikalla viimeisten joukossa, joka saa rokotteen. Ehkäpä tuossa loman alkajaisiksi, jos hyvin käy...No mutta, en suinkaan tullut tänne pitämään koronatiedotusta, vaan miettimään "ääneen" jotain ihan muuta. Vaikkapa kukkia ja niiden kauneutta.

Viime viikolla minulla oli ihan mielettömän ihanat kukat, osa niistä porskuttaa edelleen. Aika romanttista, yhtä aikaa runsasta ja jotenkin kepeää... Kuten kuvista huomaatte, pionikausi on nyt alkanut!<3 Vielä pitää jaksaa hetki, ennen kuin pihalla on sama kausi menossa. Olohuoneen kimpun sitoi Eija Villiviinistä.

Jotain pientä on tullut hankittua kotiin tässä talven ja kevättalven aikaan. Facebook -kirppiksen kautta hankin ensin yhden Unikko -päällisen ja ihan hiljattain toisen, keväisemmän. Saas nähdä, pysyykö Unikko -villitys tällä keraa hanskassa...Luulisi, että yhdet överit aikuisiälle riittää.:/ Ainakin olohuoneen Unikko -kiintiö on nyt täynnä. Tyynynpäällisiä tulee vaihdeltua sen verran usein, että ehkä noista ei ihan ähkyä synny.

Ellokselta hankin jo talvella Mimoun torkkupeiton, jota olin usemman kuukauden käynyt useasti kurkkimassa. Peitto on silkin ja villan yhdistelmää ja se on käsinkudottu, joten sillä on hintaa aika tavalla enemmän kuin vaikka tuolla kuvissa näkyvällä H&M:n tekokuitupeitolla. Käytin 40% alennusta hyväkseni, joten hinnasta tuli siten kohtuullinen. Peitto on kyllä jokaisen euron arvoinen, kevyt ja lämmin yhtä aikaa, mielestäni superkaunis. Ei taida olla iltaa, ettenkö olisi viime kuukausina istunut sohvalla torkkupeiton lämmittäessä varpaita. Aika monta sarjaa on tullut kahlattua läpi. Ennen koronaa jaksoin tuskin koskaan katsoa mitään sarjoja!

Keittiössä näkyvät pionit ovat Cittarin kimppu Coral Charm -lajiketta (aluksi aniliininpunainen, sitten hennon vaaleanpunaisen kautta kellertäväksi muuttuva kaunotar) seuranaan edellisviikon kimpun rippeet. Tuota ihanaa pionilajiketta olen istuttanut kaksi kappaletta kukkapenkkiin, mutta viime vuonna toinen puska näytti kadonneen talven aikana kokonaan. Toinenkaan ei jostain syystä kukkinut, joten puutarhakukkien hankintalistalla on ainakin yksi uusi pioni. Makkarin ikkunan taakse haaveilen pientä syreeniaitausta. Jos tänä vuonna olisi ajoissa liikkeellä. Viime vuonna olin auttamattoman myöhässä.

Terassikalusteet on jo nostettu terassille, sillä viimeisin sisustusvimma on kohdistunut sille suunnalle. Useaan otteeseen olen jo mielessäni asiasta kirjoitellut, mutta tosiaan vain mielessä. Harmaan, mustan ja ruskean (esim. juutti) lisäksi haluaisin nyt terassille vihreää. Siitä ajatuksesta hankin vihreän sylinterimaljakon ja lyhdyn, joka kuvissa toimii nyt maljakkona. Näiden sijoituspaikaksi olen kaavaillut kesällä terassia. Riipputuoliin ajattelin ommella uudet päälliset, jotain vihreää yllättäin! 

Kaikenlaisia suunnitelmia on mielessä terassiin, puutarhaan ja kotiinkin liittyen. Nähtäväksi jää, mitkä niistä toteutuvat tulevana kesänä, mitkä jäävät odottamaan seuraavia kesiä. Ensi vuonna meillä todennäköisesti juhlitaan jälleen lakkiaisia ja se seikka on tietysti jo mielessäni. 

Kakkuja lupailin otsikossa, joten vielä lopuksi kakkua. Pääsiäisenä leivoin sitruunajuustokakkua, tuolloin nappasin myös kuvat. Ohjeessa sovelsin K-ruokaohjetta siten, että korvasin toisen tuorejuustorasian makurahkalla ja kermaviilin kreikkalaisella jogurtilla. Grahamjauhot olen korvannut gluteenittomilla kaurajauhoilla. Sittemmin olen leiponut samalla ohjeella kaksi kertaa töihin. Viimeisin kakku oli maustettu kinuskituorejuustolla. Makurahkalla (Irish Cream) maustettu kakku oli minusta niin hyvää, että sitä ajattelin leipoa jälleen vapuksi. Perhe jäi nimittäin siitä paitsi. 

Alkuperäisohjeella pohjaa tehdessäni tuntuu tuota taikinaa tulevan hieman yli tarpeen. Viimeksi pienensin pohjan aineksia noin 1/3, ja siltikin pohjaa meni hieman roskiin ennen uuniin laittamista. Mielestäni pohjan pitää olla ohut!

Pahoittelut sillisalaatista! Olipa vain saatava tuo kirjoituskammo voitettua. Ihan huomenna en lupaa seuraavaa postausta, mutta yritän välttää tällaisia viikkojen taukoja jatkossa!

Iloista vappuviikkoa!

Taina