lauantai 18. helmikuuta 2017

Vanha



Torstai-iltana suuntasimme miehen ja esikoisen kanssa kohti Lahden Lyseota, lukiolaisten läheisille tarkoitettuun juhlaan. Kun itse olin vanha vuonna -90, ei tuollaista iltajuhlaa ollut vielä olemassakaan. Tanssit tanssiittiin vain perjantaina Suurhallissa, perinne joka tänä vuonna jäi väliin tulevien MM -kisojen vuoksi. Esikoinen oli tanssimassa jo vuosi sitten kadun toisella puolella Yhteiskoululla, sillä pojista on pulaa ja kai aikamoinen kisakin, kuka saa kenet tanssipariksi...Nyt lapsemme on oikeasti vanha, ja meillekin tuli kutsu tansseihin.:)





 
Aika paljon on muuttunut koko vanhojen tanssien luonne vajaassa 30 vuodessa. Omassa albumissani meidän tyttöluokasta napatussa kuvassa melkein kaikilla on oikeasti vanhat ja vaatimattomat mekot päällä ja hatut päässä. Hieman toista kuin nämä nykyiset tylliunelmat. En kuitenkaan halua paheksua muutosta, mielummin iloitsen nykytyttöjen kanssa siitä, että he saavat yhtenä päivänä olla nuoria ja kauniita vanhoja. Kahden pojan äitinä olen kyllä tyytyväinen, että pojan saketin vuokra ja parturi maksoivat vain murto-osan tyttöjen vaate-meikki- ja kampaamolaskuista.;)






Koulun käytävät ja sali oli kauniisti koristeltu ilmapalloilla. Eteisaulan tiiliseinää vasten oli järjestetty kuvauspaikka tanssipareille. Iltajuhla alkoi valokuvaajan salissa ottamalla yhteiskuvalla. Parit astelivat vuoronperään paikoilleen, ja jokaisen tanssijan nimi mainittiin siinä yhteydessä. Melkein aikuiseksi oli varttunut myös liuta tuttuja joukkuekaveria vuosien takaa.



 



Tansseja oli sekä niitä vanhoja perinteisiä, että uudempia. Oma suosikkini oli nuorten itsensä suunnittelema tanssisikermä uudemman disko- ja popmusiikin tahtiin. Tanssien lopussa kolme viimeistä valssia olivat avoinna myös yleisölle, ja minä pääsin tanssimaan ensin poikani ja sitten mieheni kanssa.<3






Olen niin ylpeä lapsestani, ja oli mahtavaa päästä osaksi nuoruuden riemua, huolettomuutta ja iloa. 
Ihana, ikimuistoinen ilta!


Taina

17 kommenttia:

  1. Oi, olet varmaan ollut pakahtua onnesta! ♡ Kurkin samalla vanhojen neitosten hiusmuotia, tänäkin vuonna aika paljon niskanutturaa ja heillä niin upeita mekkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä!<3 Tytöt olivat niin upeita nutturoissaan ja mekoissaan...huokaus!<3

      Poista
  2. No juu, mä yritän tietenkin löytää vain ne hyvät puolet siitä, että meillä on vain poikia.;D Ei tosiaan ollut mitään erityistä härdelliä vaatetuksen tai muunkaan puolesta. Poika hoiti itse saketin varauksen hyvissä ajoin ja parturissakin kävi sopivasti hieman ennen tansseja. Iisiä.:)
    On ne niin rakkaita!<3

    VastaaPoista
  3. Meillä ykkösellä oleva poika auttoi tanssien miespulassa. Upea tilaisuus. Kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kun pääsitte sitä katsomaan, ja sinä tanssimaan!<3 Kyllä mekin varmaan ois viime vuonna voitu mennä ihastelemaan, mutta ei oikeastaan älytty.:D Tyttö, jota poikani tanssitti vuosi sitten, on nyt myöhemmin tullut meille tutuksi, sillä nuoret alkoivat seurutella syksyllä.:)

      Poista
  4. Tanssit ovat kyllä hienot. Tytöt niin kauniita ja pojat komeita. Hienot tanssit on teillä ollut❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihanat tanssit! Nuoruuden kauneutta ja iloa!<3

      Poista
  5. Ihanaa tyllipilviunelmaa <3

    Omista vanhoista on jo 31 vuotta, eikä meilläkään ollut mitään yleisötilaisuuksia ja monia tansseja. Ja puvut oli kyllä nykymeininkiin verrattuna aika ankeita :) Oma tytär jätti omat vanhat aikoinaan tanssimatta, joten en äitinä päässyt tuota ihanuutta kokemaan. Onneksi vielä on yksi mahdollisuus seitsemän vuoden päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin!<3
      Tunnen myös muutamia, jotka ovat jättäneet tanssit väliin. Silloin meidän aikaan kyllä kaikki osallistuivat, ja meillä oli tyttöpareja, sillä poikia oli jo silloin vähemmän kuin tyttöjä...eikä "lainailu" kuulunut asiaan.:D
      Uuden Kuun Emilialla oli muuten ihana postaus eilen aiheesta, ei ole osallistunut esim. vanhojen tansseihin. Käypä lukemassa!:)

      Poista
    2. Luin tuon Emilian kirjoituksen. Se sai miettimään juuri asiaa omaltakin kantilta, myös suruna menetettyä lapsen juhlaa kohtaan. Tosin ei tuota haikaile muuta kuin näin helmikuussa, kun toiset äidit hehkuttavat iloa. Eikö silloinkaan ihan hirveästi, mutta ihan vähän.
      Ja sydämestäni iloitsen äitien puolesta, jotka pääsevät oman lapsen vanhoja todistamaan ❤

      Poista
    3. <3 Kuulostaa hyvälle, sillä jos jäisi suremaan, niin lopulta tuollaisia suruja kertyisi varmaan enemmänkin kannettavaksi. Olet varmastikin kuullut niistä 17-vuotiaista, jotka kuolivat viikonloppuna autokolarissa...Olen miettinyt, miten ihmeessä lasten vanhemmat pääsevät tuollaisesta yli? Asiat asettuvat tärkeysjärjestykseen, kun on kysymys elämästä ja kuolemasta. Aivan käsittämätöntä siltä itsemurhakandidaatilta, luultavasti isä itsekin.:(

      Poista
    4. Kyllä kuulin, sillä onnettomuus sattui aika lähellä meitä. Samoin kuin se toinen 17-vuotiaan tytön tapaus Nokialla :( Kammottavaa!

      Poista
    5. Kolme perhettä, joissa ei koskaan voi iloita näiden lasten opiskelemaan pääsystä, kihlauksista, häistä tai lapsenlapsista tai arjesta! Varmasti vaikea hyväksyä tällaista vääryyttä.:(

      Poista
  6. Onnea sinne myös vanhan vanhemmille. Meillä kuopus oli myös vanha. Blogissa kuvia meiltä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin!<3 Kävinkin jo eilen lukemassa postauksesi, vaan en ehtinyt kommentoimaan. Olen tulossa paremmalla ajalla uudelleen!:)

      Poista
  7. Olipa kiva nähdä kuvia nykypäivän vanhoista omassa vanhassa opinahjossa! Itse olen tanssinut vanhojen tanssit siellä pari vuotta sinua myöhemmin. Nuo tytöt pukuineen on kuin hempeä puuteripilvi! Niin suloista! Minullakin on vain poikia ja vanhemmalla lukioon juuri hakemus jätettynä, joten tanssit pääsen varmaan äidin roolissakin vielä kokemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihanaa, kun jätit kommentin, ja pahoittelut, että vasta nyt muistin vastata!<3
      Oli meno HIEMAN muuttunut Lyseossa.:)No, eihän meidän vanhempia edes kutsuttu koululle, ja muutenkin oli aika tavalla vaatimattomampaa. Moni muutos on minusta ihan hyvä asia. En haikaile entisiin "hyviin aikoihin".;)

      Menestystä lukio-opintohin pojallesi!

      Poista