Elokuun viimeistä viedään, vaan kuten eilen sanoin, ei vielä heitetä heippoja kesälle! Sateisen päivän jälkeen näyttää ilma juuri kirkastuvan ja loppuviikosta on luvattu jälleen lämpimämpää. Säästä ei ollut nyt tarkoitus kirjoitella, vaan kuulumisia ja muistoja kuluneesta kesästä. Kaikenlaista kivaa siihen on mahtunut. Onneksi me ja suurin osa suomalaisista saimme viettää lopulta kesän, jossa korona ei näytellyt suurta roolia!
Keväällä tuntui, että mentiin aika tavalla jaksamisen äärirajoilla. Toukokuun lopulla kirjoittelin koronatuntoja opettajan näkökulmasta. Kesäkuussa kävimme vielä ensimmäisillä viikoilla siivoamassa vanhaa koulurakennustamme, sillä olemme aloittaneet väistötiloissa nyt elokuussa. Olinkin aika tavalla yllättynyt itsestäni, miten helposti tänä vuonna lomamoodiin siirtyminen kävi juhannuksen tienoilla. Yleensä paras keino irtautua töistä, olisi lähteä heti loman alussa reissuun. Nyt(kään) se ei ollut monestakaan syystä mahdollista. Juhannusviikolla aloin järjestellä juhannusjuhlia ihan vimmalla. Tein raparperimehua ja Louhisaaren juomaan, testailin reseptejä kuin olisi ollut suuretkin juhlat tulossa. Ehkä se oli sitten minun keinoni tällä kertaa irtautua työajatuksista. Oli ihanaa järjestää juhlat ja nähdä sisaruksiani perheineen, viettää heidän kanssaan pari superaurinkoista ja ihanaa päivää!
Parhaat hetket kotosalla on tänä vuonna vietetty meidän terassilla. Kesän paras ostos oli ilmatäytteinen poreamme, jonka ostimme juhannuksen jälkeen. Ammetta on käytetty viikottain siitä lähtien, useamman kerran viikossakin. Siinä on ollut kiva rentoutua jumpan tai juoksun jälkeen, viikonloppuisin olemme saunoneet, lilluneet ammeessa ja kuivatelleet terassilla musiikkia kuunnellen. Vähän kuin olisi lomalla ulkomailla, sillä ulkomaan lomiin lähes aina liittyy vedellä lotraaminen tavalla tai toisella.
Vaikka ulkomaille ei ollut asiaa, ei se haitannut, sillä kotimaassa riittää kyllä mukavia paikkoja nähtäväksi. Heti kesäkuun alkupäivinä houkuttelin työparini ja ystäväni Tiinan kanssani Pölkinvuoren Kasvimaailmaan ihastelemaan sipulikukkien kukintaa metsäpuistikossa. Olin lukenut paikasta joskus talvella ja surrut ennakkoon, ettei sinne voi tänä vuonna päästä kukkien parhaan kukinnan aikaan. Ehkä se kaikkein paras kukinta oli tuolloin takana, mutta paikka teki meihin silti vaikutuksen. Eri sipulikukat kukkivat vähän eri aikaan ja istutuspaikastakin riippuu, mihin kohtaan kukinta osuu. Jos asuisin lähempänä kävisin tuolla monta kertaa kevään/alkukesän aikaan! Kuvia tuolta reissulta en ole ehtinyt julkaisemaan, joten voipa olla, että jonain sateisena syyspäivänä piristän teitä mielettömällä alkukesän kukkapläjäyksellä...
Toinen päiväreissu, jonka teimme miehen kanssa kaksistaan, suuntautui Kotkaan. Sapokan vesipuisto oli vielä upeampi kuin uskoinkaan. Ajelimme takaisin kotiin Strömforsin ruukin kautta. Sapokan tavoin se on ollut pakkopäästäkäymään -listallani jo monta vuotta. Olisi kyllä ollut kiva jäädä yöksi reissuun, mutta emme olleet siihen mitenkään varautuneet. Tämä kun oli jälleen niitä reissuja, jolle lähdimme ajatuksella "pois pilven alta". Joskus tuntuu, että pilvet ovat jämähtäneet juuri meidän kohdalle. Onneksi autolla pääsee!
Asuntomessut ovat kuuluneet kesiini usein. Keväällä messujen toteutuminen näytti hyvin epävarmalta, vaan niin saatiin messut kuitenkin pidettyä! Messut sulkivat ovensa eilen. Koosteen lisäksi olen postannut Honka Huomenesta, Dublio Aallosta, HEVI kivitalo Lumitiikeristä sekä Designtalo Purosta. Vielä olisi ainakin pari taloa, jotka haluaisin esitellä sellaisille, jotka eivät messuilla päässeet käymään. Asuntomessut on muuten avautumassa nyt messujen päätyttyä virtuaalisesti! Kannattaa siis ottaa Asuntomessujen some-kanavat seurantaan.
Kesällä kotia on laitettu vain pikkuisilla jutuilla. Eteisen tauluseinä tuli muistaakseni valmiiksi kesäkuun puolella. Terassille hankin uudet tuolit ja pöytäryhmän alle ison juuttimaton. Keittiöön sain kaipaamani tilavamman hyllyn Marimekko -mukeille. Aika pieniä juttuja, mutta olen näistä erittäin onnellinen.
Huomasitteko, että tänä keväänä ja kesänä lähes kaikki, mikä kukkii, on kukkinut upeammin kuin koskaan? Ihan kuin luontokin olisi tiennyt, että se on juuri oikeaa lääkettä raskaaseen kevääseen. Minä olin puutarhasuunnitelmine aivan auttamattoman myöhässä. Vaikutti siltä, että kaikki ihmiset ovat istuttaneet pihat täyteen perennoja, jäljellä oli kesäkuussa vain eioota tai raaskuja. Tästä on tullutkin aika tavalla kesä, jolloin en tehnyt puutarhassa mitään. Kitkin rikkaruohoja silloin tällöin ja keräsin kotiloita aina, kun niihin törmäsin. Ehkäpä tästä syystä minua on alkanut nyt jo kovasti mietityttää ensi kevään ja kesän istutuspuuhat. Ajattelin olla ajoissa.:)
Tällainen kesä täällä..Ei hassumpi lainkaan.
Toivottavasti sinunkin kesäsi on ollut pieniä, iloisia, asioita tulvillaan!<3
Taina
