Ylioppilasjuhlat nopeasti ja rennosti

Neljä vuotta sitten esikoinen kirjoitti ylioppilaaksi, ja minä postailin tuolloin jo hyvissä ajoin juhlista, mitä kaikkea oli suunnitteilla. Postaus taitaa olla blogini luetuin tai toiseksi luetuin kautta aikojen. Ilmeisen onnistunut otsikointi? Olin kirjannut muistikirjaan varmaan jo talvella muistettavat asiat ja viimeiselle viikolle ennen juhlia minulla ole eri päiville muistilistat, mitä milloinkin pitää ehtiä tekemään. Tuolloin ajattelin, että näihin seuraaviin, kuopuksen juhliin, hankin vieläkin enemmän valmiina, olen vieläkin enemmän ajoissa, jotta välttyisin työkiireiden ja juhlien järjestämisen stressiltä. Kuinkas sitten kävikään.

Keittiöremontti venyi suunnitellusta ja töissä oli kaikenlaista kiirettä, niin jäivät kuopuksen ylioppilasjuhlien järjestelyt hieman viime tippaan. Huomasin, että olin myöhässä niin kakkutilauksen, kuin ruokatarjoilujen kanssa. Onneksi sain meitä miellyttävän tarjouksen Lämäristä, eli Isku Areenan keittiöstä, joten selvisin tälläkin kertaa tarjoiluista kakkujen leivonnalla. Niitä tosin väännettiin vielä viimeisenä iltana...Ei kyllä tullut mieleenkään tällä kertaa testailla erilaisia kakkuja ennen juhlia.:P

Menu piti sisällään kana-caesarsalaattia, hedelmäistä leipäjuustosalaattia, kinkku-pastasalaattia, lämminsavulohta, coctail-lihapyöryköitä sekä crispy chikeniä, sekä lisäksi kastikkeet, majoneesit, leivät ja levitteet. Hintaa ruuilla oli 23e/henkilö. Menun tulostimme näkyviin ruokien yhteyteen, kiireessä sille löytyi työpisteestäni klipsimuistitaulu, jonka sai nojaamaan seinää vasten. Kuvat jäi ottamatta tarjoiluista. Kakuista napsasin pikaisesti pari kuvaa.

Tilasimme ruuat 30 hengelle, mutta niillä olisi kyllä ruokkinut varmaan 50 vierasta helposti. Jaoin ruokaa vieraille mukaan ja soitin naapureitakin avuksi. Silti söimme juhlaruokia monta päivää ja valitettavasti osa meni lopulta myös roskiin, sitä vaan oli niin paljon. Suurin osa meidän vieraista viipyi useamman tunnin ja tuli kauempaa, siksi ruokatarjoilu oli mielestäni ehdoton juttu. Muutun itsekin äreäksi, jos pitää elää pelkällä hötöllä.:)

Kakkuja leivoin kahta erilaista, toinen on vanha tuttu, Valion Marianne poke-kakku, siitä yksinkertaistettu versioni, joka tälläkin kertaa upposi vieraille hyvin. Postaus suklaakakusta löytyy täältä. Se on sekä gluteeniton, että laktoositon, kun huomioi asian maitoa ja jauhoja osteassa. 

Toinen kakku oli uusi kokeilu. Olisin halunnut tehdä kakun, jossa reunat olisivat "valuneet". Juhlien jälkeen törmäsin termiin "Dripped cake". Termin tunteminen auttaa, jos haaveilee samanlaisesta kakusta. Vatvomisen jälkeen päädyin Valion sitruuna-mustikkakakkuun. Ihan ok kakku siitäkin tuli, muttei tuon em. suklaakakun veroista. Kakkujen lisäksi tarjolla oli karkkibuffa sekä Pirkka -minidonitseja. Louhisaaren juomaa olin tehnyt tälläkin kertaa. Koska sää oli harmaa, jäi juomaa vielä yli, yksi viiden litran satsi olisi riittänyt. 

Kukat saarekkeen päälle ja olohuoneeseen hankin Villiviinistä. Saarekkeen kimppu oli sidottu toiveitteni mukaan. Olohuoneen pöydälle ostin ämpärillisen paikallisen viljelijän kasvattamia tulppaneita, jotka Eija myi minulle edullisesti. Koska ruokapöytämme on nykyisin niin pieni, asettelin pöydälle vain pieniä omenapuun oksia. Ne kukkivat juuri sopivasti, kiitos viileän kevään. Terassille laitoin oman pihan narsisseja kuohuviinilaseihin.

Hain Korilla toimivasta Via Decosta vuokralle donitsiseinän (hinta oli kympin luokkaa), mutta valitettavasti donitsit olivat liian pieniä telineeseen. Seinä jäi käyttämättä tällä kertaa. Ehkä seuraaviin juhliin sitten! Samalla ostin Puisen onnea -koristeen kakkuun. Ilmapallojen kanssa meinasi myös käydä ohraisesti, lopulta hain pallot Kärkkäiseltä. Yleensä yritän vältellä kyseistä liikettä periaatteellisista syistä. Nyt jouduin niistä tinkimään. Olin ajatellut, että pallot otettaisiin valokuviin mukaan, mutta koska mieheni toimi kuvaajana, ei ajatus saanut kannatusta yksiä kuvia enempää.:/

Emme lähettäneet nyt kutsuja postissa, vaan pelkästään kännykällä WhatsAppin kautta. Hyvin meni kutsut sitäkin kautta. Neljä vuotta sitten pidin tärkeänä oikean kutsun lähettämistä. Niin se mieli muuttuu.

Pojan vaatetus hankittiin Sokokselta, palvelu siellä on aina erinomaista. Nyt kävimme ostoksilla vasta vapun alla ja iloksemme myyjä suositteli puvun maksamista vasta seuraavalla viikolla, jolloin puvuissa oli alkamassa -20 prosentin alennus. Erittäin kilttiä kertoa tästä, sillä olisin tietenkin maksanut ostokset muutoin heti.

Oma vaatetukseni oli pieni kysymysmerkki ihan viime metreille saakka. Yhtenä vaihtoehtona pidin saman mekon käyttämistä kuin esikoisen juhlissa. Tykkään kyseisestä Moremixistä ostamastani Thing -farkkumekosta edelleen tosi paljon ja se sopii mielestäni minulle. Sattumoisin poikkesin viimeisenä päivänä ennen lakkiaisia juuri Moremixiin, minulla oli luppoaikaa ennen kampaajaa. Kuinka ollakaan, tismalleen samanlainen mekko, vihreää pellavaa, roikkui siellä minua odottamassa! Ihan turhaan olisin vatvonut mekkoasiaa, kun se ratkesi aivan itsestään. Kampaajalla kävin tällä kertaa edellispäivänä käherrettävänä ja samoilla hiuksilla menin juhlat läpi.

Kuopus kirjoitti ylioppilaaksi Kannaksen lukiosta, joka aikoinaan on siirtynyt Terijoelta, Karjalankannakselta Lahteen. Nämä ylioppilaat olivat nyt viimeiset Kannaksen lukion ylioppilaat, uusi isompi lukio on nimeltään Gaudea, ja se yhdistää Kannaksen ja Tiirismaan lukiot.

Lakitustilaisuus oli Sibeliustalossa ja kyllähän se puitteeltaan lyö Lyseon käyttämän Messuhallin mennen tullen! Selvisin tälläkin kertaa tilaisuudesta hyvin, mullahan ei tietenkään ollut edes Nessuja mukana, vaikka kauhea itkupilli monesti juhlissa olen.:P Juhlista pois ajettuamme haimme valmiit ruuat jäähallilta ja sitten ajoimme kotiin laittamaan niitä esille. 

Ystäväni Maiju oli jälleen kerran keittiössä hääräämässä. Jos jonkun neuvon juhlia järjestävälle haluaisin antaa, niin se on tämä: Pyydä joku ystävä tai vaikka useampi keittiöön avuksi. Maiju on kimpale kultaa ja häneen voin tällaisissa tilanteissa luottaa 100-prosenttisesti. On ihanaa, kun juhlissa voi seurustella vieraiden kanssa, ehtii nauttimaan tarjottavista itsekin ehtii saada juhlatunnelmasta kiinni. Kiitos Maiju!<3

Varsinaista ohjelmaa meillä ei ollut. Äitini piti pienen puheen pojalle ja sai veden vuotamaan silmistä. Mies tilasi pyynnöstäni polaroid-tyyppisen kameran ja filmiä. Kameralla otettiin kuvat juhlavieraista yhdessä ylioppilaan kanssa. Kuvia otettiin niin, että meillä jäi oma kappale ja vieraiden mukaan lähti omat. Kuva siis toimitti samalla kiitoskortin virkaa. Olemme niiden lähettämisessä ehkä maailman huonoimpia...

Sää ei tällä kertaa ollut aivan yhtä suotuisa kuin neljä vuotta sitten, mutta onneksi ei sentään niin märkä kuin pelättiin. Vasta viimeisten vieraiden lähdettyä alkoi ukkostaa ja sataa kunnolla. Olin ajatellut mennä poreammeeseen lillumaan vieraiden lähdettyä, mutta olinkin niin väsyksissä, että ehdin ja jaksoin sinne ensi kertaa tänä kesänä vasta juhlien jälkeisenä päivänä. 

Ihanat juhlat oli!<3 Vaikka tuntui työläältä järjestää juhlat ensin ja sitten jäsentää ne tänne  blogiin pakettiin, niin onhan kiva näitä lukea itsekin myöhemmin!

Nyt on lasten lakkiaiset meidän perheen osalta juhlittu. Kuopuksella koittaa heinäkuussa armeijaan lähtö ja syksyllä ja talvella olemme sitten miehen kanssa kaksin talossa. Se tuntuu ajatuksena oikein hyvältä, uskon, että viihdymme kaksistaan.<3 Seuraavat juhlat lienevät omat 5-kymppiset, joita juhlitaan elokuussa. Jos nyt vähän vetäis henkeä ennen sitä...

Taina