Keittiöremontti valmistui - Vinkkejä remontoijille

 

Moikka!

Pitkästä aikaa...Talvi ja kevät meni, elämä on pyörinyt maaliskuun alusta saakka enimmäkseen työn ja keittiöremontin merkeissä. Noin viikon verran keittiö on ollut valmis, kun saimme viimeiset vetimet postissa. Käyttökunnossa keittiö on ollut toki huhtikuun puolesta välistä saakka.

Ei se ihan mennyt kuin Strömsössä. Suurin pettymys tulikin tuossa johdannossa mainittua. Kun lokakuun lopulla kirjoittelin uuteen keittiöön liittyvistä suunnitelmista, oli yksi iso toive vetimettömät ovet. Vaikea sanoa, mitä tapahtui. Sisustusarkkitehti teki ovitilauksen, yritin sitä tarkastaa, mutten voinut mitenkään tietää, onko tilaus oikein ja sen kerroin hänelle. Ovifirmassa vaihtui tässä kohti myös työntekijä. Kenen moka, en tiedä, mutta meille kuitenkin tuli ovimalli, joka avautuu vain vetimillä. Tai kyykkäämällä alalaatikko ensin auki ja sen jälkeen laatikko kerrallaan. Tuota kyykkimistä teimme reilun kuukauden, jonka tarvitsin aikaa miettimiseen, mitä tehdään. 

Doorielta olisi tultu uusien ovien hinnassa vastaan -60 prosenttia, mutta minulle jäi vähän epäselväksi, olisiko ovien vaihto edes riittänyt, vai olisiko runkoihinkin pitänyt kajota. Lisäksi meille olisi tullut lisälaskua timpurista, joka olisi joutunut tekemään saman työn kahteen kertaan. Dooriella on mielestäni yritetty paikata tilannetta parhaan mukaan. Sisustusarkkitehti lakkasi olemasta yhteydessä sen jälkeen, kun ihmettelin, miksi meille on tullut ovet, joissa ei ole uria. Sen verran olimme yhteyksissä, että hän muistutti sopimuksen koskevan vain meitä ja Doorieta. Suunnittelutyöhön olemme tyytyväisiä, mutta ehkä tämän projektin olisi voinut hoitaa maaliin vähän tyylikkäämmin. Ilmeisesti hän ei kaivannut suosituksia meiltä.

Kun tajusin, että laatikoihin on pakko ottaa vetimet, valitsin alkuun metalliset, valkoiset, jotka olisivat tulleet ovien yläreunaan. Kuvittelin niiden olevan huomaamattomat. Mallailin näitä vetimiä aikani, mutten päässyt siitä ajatuksesta, että ne pilaavat kauniin kokonaisuuden ja pyysinkin Doorielta erilaisia, tammisia, vetimiä näytille. Ihastuin sekä suoraan, että pyöreään vedinmalliin, niinpä meillä on nyt molempia keittiössä. Yksi pyöreä on vielä varalta odottamassa, jos lopulta päädyn siihen, että haluan aamiaiskaapin oveen symmetrian vuoksi kaksi vedintä. Näillä tammivetimillä keittiöön tuli mielestäni ripaus 50-luvun henkeä. Se sopii moderniin tyyliin ja tammiset yksityiskohdat ovat se punainen lanka uudessa keittiössämme muutoinkin. Enää vetimet eivät harmita, ne tuntuvat kuuluvan tähän keittiöön.

Toinen seikka, joka ei toteutunut, oli budjetti. Alkujaan kerroin sisustusarkkitehdille, että olemme ajatelleet, että keittiön saisi noin 20 000 eurolla. Kun jossain vaiheessa sanoin hänelle budejtin jo ylittyneen, hän vain totesi, ettei usko tuon alkuperäisen budjetin riittävän. Tietenkään hänellä ei ollut vastuuta keittiöremonttimme budjetista, päätökset valinnoista teimme itse, mutta ehkäpä hänen kokemuksellaan asian olisi voinut sanoa jo suunnitteluvaiheessa. Ihan ääneen en kehtaa edes kertoa, paljonko kaikki tuli maksamaan, mutta huomattavasti enemmän kuin tuo alkujaan ajattelemamme summa.

Uudessa keittiössämme on siis Ikean rungot, Ikean kautta hankitut Nerosteinin keramiikkatasot ja Doorien ovet. Myös aamiaiskaappi on Doorien.  Kodinkoneet hankimme Powerista, paitsi induktioliesi integroidulla liesituulettimella hankittiin Black Friday -tarjouksena Gigantista. Altaan otin Ikeasta ja Tapwellin hanan tilasin Taloon.comista. 

Virolaisen kivifirman kanssa oli aikamoista säätöä ja huhtikuussa jouduin soittamaan todella monta puhelua Ikeaan. Vieläkin minusta tuntuu hullulta, että ostaessani Ikeasta jotain, ostankin ihan toiselta firmalta ja KUN tulee ongelmia, niitä hoidetaan Ikean asiakaspalvelun kautta, josta aina ensin valitaan 1, sitten 3, sitten 1 ja lopulta puheluun vastaa joku, joka sanoo, että en oikeastaan tiedä keittiöistä, mutta juttelen kollegani kanssa...Meille tuli kahden viikon viivästys, ihan käsittämättömästä syystä ja sitten vielä toinen, koska Ikean systeemit. Saimme siitä muutaman sadan hyvityksen, mutta ihan ensimmäiseksi en kyllä Ikeaa voi suositella keittiön ostoon. Nuo tasot olisi kai saanut suoraakin Nerosteinilta, jos olisi osannut kysyä. Hieman alle nelimetristä keramiikkatasoa kahdella aukolla ei myöskään saanut Ikeasta. Tämä seikka minulle selvisi siinä vaiheessa, kun kivimiehet olivat käyneet viimein ottamassa mittoja. He siis kysyivät mieheltäni, mihin kohtaan tasoa haluamme sauman. Olisihan tuo sauman mainitseminen ja sille paikan miettiminen voinut tapahtua jo syksyllä Ikean suunnittelupisteessä. Onneksi sauma ei ole kovin silmiinpistävä, ainakaan näin uutena.

Koska haaveilemalleni mikrosementtilattialle ei löytynyt tekijää, päädyin pitkän empimisen ja jahkailun jälkeen ABL:n 60x60 laattaan, sävyssä Taupe. Tämä oli tietenkin hintavampi vaihtoehto kuin 30x60 laatta harmaana. Ilokseni olen todennut, että tämä laatta tuntuu jalan alla pehmeämmältä kuin edeltäjänsä. Vaikka uusi keittiö on korkeampi kuin edeltäjänsä, ei selkäni ole kipeytynyt pitkänkään keittiössä seisoskelun jälkeen. Materiaalivalinnoilla on väliä! Meidän olisi vielä tarkoitus nanosuojata lattia ja tasot, minkä jälkeen toivon puhtaanapidon helpottuvan. Tummemmasta laatasta erottuu lika ja pöly vaaleampaa selvemmin.

Olen nyt yrittänyt listata tähän kaikki asiat, jotka menivät pieleen, joten nyt voin varmaan todeta, että keittiöstä tuli aivan ihana! Tykkään todella paljon noista uusista tasoista ja keittiön väristä, joka on sävyltään greige (ovissa kiinniollessa tarralapuissa luki Ajopuu).  

Uusi keittiö on myös toimivampi kuin vanha. Yhden laatikon sisällä on useampi sisälaatikko ja tila on käytetty siten taloudellisemmin, mutta ilme on rauhallisempi. Aamiaiskaappi on niin hieno ja käytännöllinen. Aluksi ihmettelin sen avausmekanismia, mutta se taitoksille menevät ovet eivät ole haitanneet edes nurkkakaapin käyttöä. Toisaalta on just ihanaa sulkea aamiaiskaapin ovi ja piilottaa laitteet näkyvistä. 

Turhat yläkaapit saivat lähtöpassit, samoin näkymää häirinnyt liesituuletin ja niemekkeen takana ollut seinäke. Tilalle tuli saareke, jossa on runsaasti työskentely- ja säilytystilaa. Pitkälle seinälle tuli tammihylly ja paikka ruokapöydälle saarekkeen verran olohuoneeseen päin.  Nyt olohuone ja keittiö ovat samanhenkisiä, puhuvat samaa kieltä ja ovat yhtä isoa tilaa. 

Timpurin, sähkömiesten ja putkimiehen työhön olemme erittäin tyytyväisiä. Jos tulevaisuudessa tarvitsemme jotain näistä, niin toivon mukaan saamme käyttää samoja osaajia jatkossakin. Varsinkin timpuri kantoi paljon vastuuta ja teki kaikki työt purkamisesta, laatoittamiseen ja kokoamiseen ripeästi, mutta huolellisesti. Se, että remontissa kesti, ei ollut näiden tekijöiden vika. Timpuri toi meille omasta varastotaan vanhan tason, kun jouduimme odottelemaan tasojen asennusta useamman viikon. Hän kävi myös tekemässä sitä mukaa hommia eteenpäin, kun se oli mahdollista.

Saarekkeen ja ruokapöydän päälle hankin Mater Terho -valaisimet kaikissa kolmessa eri koossa. Pitkälle seinälle sisustusarkkitehti ehdotti Nemo Lighting Lampe de Marseillea miniversiona. Sen verran kallis olisi tuo lamppu ollut, että hylkäsin sen hinnan vuoksi. Selattuani varmaan tuhat erilaista seinälamppua, ja tajuttuani, että melkein kaikissa seinävalaisimissa on johto, aloin olla jo vähän epätoivoinen. En halunnut yhtään johtoa roikkumaan keittiöön! Jos siis etsit seinävalaisinta, jonka johdot ovat seinän sisällä piilossa, oikeat hakusanat ovat seinävalaisin kiinteällä asennuksella. Nyt se on tässä itseänikin varten muistiin merkittynä. Ihastuin tuohon ehdotettuun valaisimeen niin paljon, että päädyin tilaamaan halvemman version Ellokselta, Venture Home Carl -valaisimen -40% hinnalla. Sähkömies teki taikojaan ja teki valaisimesta johdottoman. Aamiaiskaapin alimman hyllyn ja koko tammihyllyn alla kulkee LED nauha. Keittiön uusi valaistus on ihanampi kuin osasin kuvitellakaan.

Vanhalle keittiönpöydälle löytyi ostaja, uuden ostin Facebook -kirppiksen kautta ja hain Nurmijärveltä. Pöytä muodostuu Hayn pukkijaloista ja ikilevystä. Kaksi tammenväristä &Tradition In Between -tuoli ostin Instan kautta ja hain Tampereen seudulta. Matalampia Hayn About A Stooli baarituoleja en löytänyt kierrätettynä, joten tilasin ne Finnish Design Shopista. Alunperin myös Nikarin baarijakkara oli alunperin yksi vaihtoehto saarekkeelle, mutta olisin halunnut koeistua jakkaran jossakin ennen ostoa. Hayn olen todennut mukavaksi ja tukevaksi työtuolilla istuessani. 

Neljä vuotta vanha Ikean Lohals-juuttimatto sopii edelleen ruokapöydän ja tuolien alle. Uusi kello tuli tänään, se odottaa seinälle ripustamista. Verhoja olen pähkäillyt monta kuukautta, nyt vielä ikkunoista tulviva valo on vienyt voiton ompelusta. Ikkunoiden eteen haaveilen Hakolan Riippu -hyllyjä... 

Vanhan keittiön sain myytyä (mielestäni ihan hyvään hintaan) ja viimeisetkin rippeet siitä matkasi viime viikolla Hyvinkäälle. Ihan parissa-kolmessa viikossa ei tullut valmista, mutta ei sillä enää ole väliä. Olen uudesta keittiöstä todella, todella, onnellinen.<3 

Taina