lauantai 31. lokakuuta 2020

Kuivakukat - In vai out

 

Kimppujen rippeistä on moneksi! Vaikka oma asenteeni kuivakukkia kohtaan on ollut pitkään epäileväinen, olen pikku hiljaa alkanut ymmärtää, että kuivakukillekin on oma paikkansa. Vastentahtoisuuteni kuivakukkia kohtaan on tietenkin 90-luvun kuivakukkamuistoihin liittyvää. Kivaltahan ne silloin näyttivät, mutta jossain vaiheessa kuivakukkia alettiin nimittää kukkien ruumiiksi, pölynkerääjiksi ja vaikka miksi muinaisjäänteiksi... Trendit harvoin tulevat täsmälleen samanlaisina. Jos leikkokukat 90-luvulla olivat lähinnä ruusuja, harsokukkia ja krysanteemeja, muistikuvani mukaan kuivakukat taas olivat olkikukkia. Varmaan oli muitakin.:) Mutta kuten leikkokukissa, myös kuivakukkiin on tullut valtavat valikoimat kaikenlaista kaunista.





Viimeisen parin vuoden aikana erilaiset heinät ja kauniisti kimppuun kuivuvat leikkokukat ovat tulleet ryminällä osaksi leikkokimppuja. Sain viimein aikaiseksi solmia syyslomalla kimpun viime talven ja kevään aikana keräämistäni kimppujen rippeistä, joita olin kerännyt maljakkoon kirjahyllyn päälle odottamaan inspiraatiota. Villiviinin Eijalta sain pari valmiiksi kuivattua proteaa (noita isoja, tammenterhoja muodoltaan muistuttavia) joskus talvella. Proteoita on erilaisia, kolmaskin suuri kukka kimpussa on protea. Kaikkia kimpun kukkia tai heiniä en tunnista. Muistaakseni laukat on ihan omasta penkistä kerätty maljakkoon ja ne pitivät ihmeekseni värin. 




Tässä viikolla purin viimein kimpun, jonka solmin reilu pari viikkoa sitten Villiviinin sidontaillassa. Ruscukset (vihreät pohjalla), piikkiputket, krysanteemit, sudenporkkanat ja eucalyptuksen kukinnot otin talteen ja solmin niistä pikakranssin. Kultahehkut nappasin erilliseen maljakkoon työpisteelle ja jänönhännät lisäsin yöpöydälläni olevaan maljakkoon. Nyt siinä on lähellä toisiaan olevia sävyjä jänönhännistä.





Muutama viikko sitten hankkimiini Ernstin hyasinttimaljakoihin laitoin myös heiniä ja kuivakukkia, jotka olen jostain kimpuista säästänyt. Hyasinttiajan koittaessa nostan kuivakukat jonnekin talteen. Kesähuoneeseen voin ne aina viedä, jos alkaa tuntua, että ympärillä on liikaa kuivakukkia. 




Muuten, etuoven terassin kranssin bridal blush proteoista olen niin ikään nauttinut ensin tuoreena maljakossa ennen niiden sitomista ovikranssiin! Kuivakukista tosiaan on moneksi. Kammottavia pölynkerääjiä vai kiva lisä kodin vihersisutukseen. Mitä sanot?


Tunnelmallista pyhäinpäivän iltaa!<3
Taina



8 kommenttia:

  1. Tottahan se on, että pölyä kerääntyy näihin, mutta minusta ne silti kaunistavat kotia. Ihania kuivakukkia sinulla on siellä.
    Kaunista iltaa Taina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ehkä näitä ei voi säilöä niin pitkään kuin näyttävät hyvältä, tai ainakin pitää tuulettaa tai imuroida välillä, jos ei raaski heittää pois.:) Joitain heiniä olen edullisesti myynyt kirppikselläkin siinä vaiheessa, kun ne ovat alkaneet itsestä tuntua turhilta.
      Kiitos Outi!<3 Samoin sulle!<3

      Poista
  2. Ihan älyttömän kauniita kaikki, erityisen paljon tykkään tuosta "puolikkaasta kranssista" - upea! Karsastan itse kuivakukkia juurikin sen pölyn keräämisen vuoksi... kaipa niitä jotenkin voisi puhdistaa, mutta en ole keksinyt vielä miten? Pölyhuuskalla?

    Kivaa alkanutta marraskuuta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emma!<3 Kransseilu on kivaa ja varsinkin tuollaisten puolikkaiden teko, kun ei vaadi niin paljon matskua, eikä aikaakaan.;D Joo, ei noita kuivakukkia ja heiniä oikein voi ikuisesti säilyttää, mutta jospa edes hetken..Nämä on vähän niin kuin ilmaista iloa, kun kimpuista on kuitenkin jääneet jäljelle.:)

      Poista
  3. Heh. Pölyiset olkikukat tuli mullekin ekana mieleen, mutta tosiaan ajat muuttuu :). Sen näkee hyvin tosta sun kauniista kimpusta, jota ei edes kuivaksi välttämättä mieltäisi, jos ei tietäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin roikkui ekassa omassa kodissa sellainen puinen, kärjellään oleva, neliö, jonka sisällä oli niitä olkikukkia.;D Olen hieman ihastunut olkikukkiin tuoreina! Ajattelin laittaa niitäkin jonnekin kasvamaan.:)
      Ja kiitos Annukka!<3 Yritin valikoida nuo kuivakukat niin, että kokonaisuus olisi nätti. Mielestäni onnistui yllättävän hyvin.:)
      Kivaa viikkoa!<3

      Poista
  4. Minuakin ovat kuivakukat alkaneet taas kiehtomaan, vaikka luulin, etten enää voisi niihin hurahtaa. Olin valtava kuivakukkafani aikoinaan ja ne tuntuivat nyt uudelleentulemisensa alusssa jotenkin niin tunkkaisilta ja vanhanaikaisilta. Aina, jos on elänyt kerran jonkin ajanjakson, se ei sytytä samalla tavalla enää uudemman kerran.
    Mutta tosiaan, nyt kuivakukkia löytyy valtava valikoima ja kaikki heinät ym. tupsukat viehättävät ihan eri tavalla kuin ruusut ja olkikukat.
    Blogissani on sulle muuten haaste:
    http://versojavaahteramaelta.blogspot.com/2020/11/kuusi-kuvaa-kesasta-haaste.html
    Nappaa se mukaan, jos se tuntuu omalta. Mutta mitään stressiä siitä ei kannata ottaa.

    Mukavaa uutta viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, se on just noin kuin sanoit! Nuoriso on ottanut meillä omakseen monia asioita, jotka oli muotia silloin ennen vanhaan, niin kuin neonvärit ja vyölaukut esimerkiksi.;D En voi ajatellakaan, vaikkei se muoti tismalleen samanlaisena tiada tulla oikeastaan missään asiassa. Sma fiilis kuivakukkien suhteen, hieman varauksellinen, mutta heinistä mä oon kyllä tykännyt jo pitkään. Jouluksikin olisi kiva saada jotain kuivamatskuista!:))) Näin se mieli kuitenkin pehmenee...

      Kiitos ihana haasteesta!<3 Täytyy tulla kurkkaamaan ja katsoa, että ehtisinkö. Mulla on melkoiset koepinot kiusaamassa mielenrauhaa ja jossain kohti on pakko tarttua niihin. Jännä juttu, mutta vasta pakon edessä ne yleensä sitten alkaa korjaantua.:P

      Poista