Oho!

Kiitos paljon kivoista ja runsaista kommenteistanne edelliseen postaukseen!<3 Olin etukäteen tosi innoissani tuosta aiheesta, mutta epäilytti, että se ei ehkä kiinnostakaan muita, koska siinä oli omaa henkilökohtaista historiaani, enkä nyt varsinaisesti ole mikään julkkis.:) Onneksi kiinnosti, sillä olisi kyllä harmittanut ja tuntunut turhalta tehdä postaukselle jatkoa! Yritän saada seuraavan (Elämäni kodit) postauksen ilmoille viikonlopun aikana.

Sitten varsinaiseen aiheeseen. On nimittäin magnolian oksalla hieman kokoa, vaikka taisinkin valita sen kaikkein pienimmän.

Mulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällaista, joten jännä nähdä, onnistunko saamaan nuput auki, ja jos, niin ovatko kukat valkoisia vai vaaleanpunaisia. Toivon jälkimmäisiä.:) Nuput ainakin ovat jättikokoisia! Magnolian oksia vilahtelia vähän siellä sun täällä sosiaalisessa mediassa, joten otin ja soitin Villiviiniin ja kysyin, olisiko noita mahdollista saada tänne meillekin. Seuraavana päivänä sain tekstarin ja kävin kukkaostoksilla. Ihan täydellistä palvelua. Enpä ole ennen älynnyt toivoa haluamaani kukkaa kukkakauppaan, mutta nyt kun älysin, niin varmaan teen niin toistekin.

Toisaalla maljakossa mulla on Prismasta hankitut kirsikan oksat. Nyt on ainakin osa nupuista auennut, mutta epäilen, että mahtavatko kaikki nuput sittenkään aueta. Kamalan hitaasti tuntuu tapahtuvan...

 

Vähän vielä kuvia rupsahtaneista tulppaaneista! Ehkä nämä kuvat ovat tämän talven viimeiset sellaiset.;) Kuivahtaneet tulppaanit tuo minulle mieleen Van Goghin maalauksen ja toisaalta tulppaanit kuivina muistuttavat myös iiriksiä, joka on yksi mun lempikukka.

Aurinko ois muuten kiva yllätys! On taas mennyt viikkoja, ettei sitä ole juuri näkynyt. Vaikka valoisan aika on selvästi lisääntynyt (Oletteko huomanneet?), niin aurinkoa alkaa kyllä olla aikamoinen ikävä. Jos lottovoitto tulisi viikonloppuna lotossa, niin voipa olla, että töiden sijaan suuntaisin maanantaina jonnekin aurinkoon...Onneksi viikonloppu on kuitenkin jälleen ihan tuossa ovella.:)

Taina