Jotta olisin hyvä opettaja

Onpas ollut ihan huippumukava ja rento sunnuntai! Päätin jo eilen, että tänään laataan akkuja kunnolla, koska eilenkin oli työpäivä. Ei käy kateeksi esimerkiksi yrittäjiä, jotka tekevät töitä usein seitsemän päivää viikossa kelloon vilkuilematta. Tänään olen senkin edestä nauttinut olostani, lukenut pari sisustuslehteä kannesta kanteen, juonut kahvit kesähuoneessa ja kävin melkein kanden tunnin lenkillä tyhjentämässä pään ja kuvaamassa syksyisiä kuvia täältä meidän kulmilta.

 

Muistan, kun ajattelin kesäloman loppupuolella, että täytyy otta ilo siitä, kun vähän työtunteja ja pääsen ajoissa töistä kotiin. Mielessäni kävin aina lenkillä heti iltapäivällä töiden jälkee. Yllätys onkin ollut suuri, kun työpäivät koululla ovat venyneet lähemmäs neljää ja olo on ollut kuin puristetulla sitruunalla. Ei puhettakaan, että jaksaisin lähteä lenkille, vaikka juuri silloin pitäisi. Iltasin olen vielä sortunut selaamaan Fb:ssa opettajien sivustoa, joka pursuaa loistoideoita ja mielenkiintoisia keskusteluja...

Nyt tälle hommalle pitää asettaa uudet rajat! Tuolla edellä mainitussa sivustossa oli hyvää juttua opettajien käyttämästä työajasta. Työasioita on toisinaan vaikea sulkea mielestä, ja mitä enemmän teet ja ajattelet työtä, sitä vaikeampi on keskittyä muuhun elämään. Joku mainitsi tuossa keskustelussa, ettei kukaan laske niitä tunteja, jolloin kannat oppilaita sydämelläsi tai kävelet jokaisella lomamatkalla keräten kuvisideoita. Miten musta tuntuu, että mä kävelen ihan joka paikassa keräten niitä kuvisideoita.;)

 

Minusta opettajalla (pätee tietenkin muihinkin ammatteihin) pitää ehdottomasti olla muutakin elämää kuin työ! Perheestä ja harrastuksista ammentaa voimia mm. siihen aikuisen kaipuuseen, joka joillakin lapsilla on armotonta.  Pienten oppilaiden kanssa olo vaatii 100 prosenttista läsnäoloa ja huomiota koko ajan, ja siksi se on paljon rankempaa kuin isompien kanssa oleminen. Senkin vuoksi työn ja vapaa-ajan pitäisi olla tasapainossa. Tämä blogin kirjoittaminen ja valokuvaaminen on muuten erittäin hyvä tapa unohtaa työasiat. Yleensä. :)

Sainpahan kuitenkin tänään lenkillä työasiat mielestä, ja huomasin taas, kuinka mukavaa on, kun ajatusten antaa kulkea vapaasti. Syksyinen luonto on varsinkin auringonpaisteessa uskomattoman kaunis! Piti kuitenkin laittaa nämä ajatukset nyt tänne muistiin, jotta alan tekemään toisin kuin tähän mennessä. Tällaista opettajan elämää.:)

Taina