Paluu arkeen

Niin paljon kun siskoni (ja ehkä muutama
muukin) tykkäsi eilisestä tunteella kirjoitetusta
tekstistä, tässä on kuitenkin paluu arkeen edessä.:)
Omassa blogin parhaita puolia on se, että saan
itse valita, mistä kirjoitan. Toisaalta olen tykännyt
paljon esim. Mintun haasteista, joissa valitaan
aihe valmiista otsikosta (esim. klik, klik ja klik).
Vähän kuin ennen muinoin koulun ainekirjoitustunnilla...
Toisaalta välillä tuollaiset omaa sydäntä
erityisesti koskettavat kirjoitukset pyrkivät
väkisin pintaan, kuten eilen tai vaikka täällä.:)
Niistä mietin usein etukäteen, että uskallanko
tätä nyt jakaa, ja saatan luetuttaa postauksen
ensin miehelläni, joka saa toimia arvioijana.

 
 Noiden henkilökohtaisten, syvällisempien tai
kantaaottavien postausten jälkeen jännittää, että
minkälaista palautetta tulee. Tähän mennessä
palaute on kyllä ollut kaikelta osin positiivista.
Kiitos vain kaikista kommenteistanne täällä
ja Facebookin puolella!:)

 Lupaan kyllä taas jossain vaiheessa kirjoittaa
muustakin kuin uusista sohvatyynyistä tai seinien väristä,
ynnä muusta yhtä tyhjänpäiväisestä, mutta tänään
palataan kuitenkin juuri näihin kepeisiin aiheesiin.:)
 Pitkästä aikaa olen nimittäin ehtinyt käymään
kirpparillakin. Oikeasti, jos haluaisi tehdä
hyviä kirpparilöytöjä, pitäisi ehtiä käymään
useammin! No, aika ei millään riitä kaikkeen...


Ostin taannoin kirppotorilta paketin käyttämättömiä
Pentikin puisia alusia, suunnittelin käyttäväni niitä
lautasten tapaan sekä ehdottomasti
leivonnaisten kuvausaluistana.:) 

 

Kaikki kuusi olivat avaamattomana paketissa...

Meidän laskiaispullat olivat tänä
vuonna kovasti muffinssin näköisiä.;)

 

Nämä ovat niitä Leilan banaanimuffinsseja.

Suosittelen edelleen lämpimästi!:)

 

Puupinta on minusta niin kaunista!

Luultavasti joudutte jatkossa katsomaan

leivonnaisia juuri näiden alustojen päällä.:P

 

Mukavaa maanantaita!:)

Taina