Parin-kolmen viime vuoden aikana meidän kotia on päivitetty tuoreempaan kuosiin. On rakennettu Kesähuone, rempattu teinin huonetta, makkaria, kirjastoa, olohuonetta ja eteistä. Kalusteet on vaihtaneet väriä, osa vanhoista kalusteista taas on päätynyt kiertoon ja tilalle on tullut uutena sekä käytettynä ostettuja kalusteita. Tämän sisustusputken jälkeen alkaa jälleen tuntua siltä, että ihan kauhean polttavaa tarvetta sisusteluun ei täällä tällä hetkellä olekaan. No, kuopuksen huonetta voisi vielä päivittää, mutta muuten olen niin tyytyväinen kotimme pintoihin, ettei niitä ole mitään järkeä, eikä edes halua (;D) lähteä muuttamaan huvin vuoksi. Jos itse olenkin tästä tilanteesta hieman hämmentynyt, niin mies on luultavasti helpottunut. Vaan ainahin sitä jotain pientä kotona kuitenkin tapahtuu, vaikka suuremmat jutut pysyis ennallaan.:)
Viime syksynä aloin oikeasti ensimmäistä kertaa haaveilemaan, että vielä joskus rakentaisimme uuden kodin. Olisi ihanaa asua niin, että olohuoneen ikkunoista avautuisi järvinäköala. Tuossa lähellähän noita tontteja olisi, mutta vaikka mies haaveilee samasta asiasta, ei hän lähde mihinkään juttuun suinpäin, toisin kuin eräs. Toisaalta mä aina mielessäni olen myös pelastamassa autiotaloja tai muuttamassa toisinaan kaupungin keskustan tuntumaan tai milloin mihinkin! Lienee siis pelkästään hyvä, että edes toinen aikuinen tässä taloudessa on jalat enemmän maassa kuin ilmassa..
Mulla on muuten pieni sisutuksellinen pulma, johon ajattelin kysyä, josko teiltä lukijoilta löytyisi kokemusta ja neuvoja. Sukelsin eilen illalla itselleni vieraaseen maailmaan, kun yritin selvittää, kuinka saisin kiinnitettyä Hämeenlinnalaiselta kirpparilta ostamani sarvet seinälle. Valmiita taustalevyjä saa kaupasta, johon kallo kiinnitetään, mutten ihan ymmärrä miten. Onko teillä kokemusta? Olisi kauhean kiva saada upeat sarvet vähitellen ripustettua, mutta vasta nyt mulla oli hieman aikaa selvitellä asiaa, enkä päässyt etsinnöissäni kovin pitkälle.
Postauksen kuvat eivät tälläkään kertaa liity suoranaisesti mitenkään tekstiin, ovatpahan vain räpsyjä Kevätmessuilta ostamistani kukista terassilla (lumikin on melkein hävinnyt noiden kuvien ottamisen jälkeen). Ensi yöksi pitääkin nostaa kukat sisään, sillä pakkasta on sen verran luvassa. Nyt mun on lähdettävä raivaamaan keittiötä. Tiedättehän miten käy, kun keskittyy muuhun elämään eikä kotihommiin! Kaaos. Sitä siis selättämään.
Viime syksynä aloin oikeasti ensimmäistä kertaa haaveilemaan, että vielä joskus rakentaisimme uuden kodin. Olisi ihanaa asua niin, että olohuoneen ikkunoista avautuisi järvinäköala. Tuossa lähellähän noita tontteja olisi, mutta vaikka mies haaveilee samasta asiasta, ei hän lähde mihinkään juttuun suinpäin, toisin kuin eräs. Toisaalta mä aina mielessäni olen myös pelastamassa autiotaloja tai muuttamassa toisinaan kaupungin keskustan tuntumaan tai milloin mihinkin! Lienee siis pelkästään hyvä, että edes toinen aikuinen tässä taloudessa on jalat enemmän maassa kuin ilmassa..
Mulla on muuten pieni sisutuksellinen pulma, johon ajattelin kysyä, josko teiltä lukijoilta löytyisi kokemusta ja neuvoja. Sukelsin eilen illalla itselleni vieraaseen maailmaan, kun yritin selvittää, kuinka saisin kiinnitettyä Hämeenlinnalaiselta kirpparilta ostamani sarvet seinälle. Valmiita taustalevyjä saa kaupasta, johon kallo kiinnitetään, mutten ihan ymmärrä miten. Onko teillä kokemusta? Olisi kauhean kiva saada upeat sarvet vähitellen ripustettua, mutta vasta nyt mulla oli hieman aikaa selvitellä asiaa, enkä päässyt etsinnöissäni kovin pitkälle.
Postauksen kuvat eivät tälläkään kertaa liity suoranaisesti mitenkään tekstiin, ovatpahan vain räpsyjä Kevätmessuilta ostamistani kukista terassilla (lumikin on melkein hävinnyt noiden kuvien ottamisen jälkeen). Ensi yöksi pitääkin nostaa kukat sisään, sillä pakkasta on sen verran luvassa. Nyt mun on lähdettävä raivaamaan keittiötä. Tiedättehän miten käy, kun keskittyy muuhun elämään eikä kotihommiin! Kaaos. Sitä siis selättämään.
Kivaa keskiviikkoa!
Taina
Julistearvontaan aikaa osallistua vielä kaksi päivää!
Miten ihastuttavat pikarililjat ja leinikit!
VastaaPoistaOdottavat selvästi pihalle pääsyä!
Kevät on inspiraation aikaa, anna mielikuvitukselle vapaus lennellä ja suunnitella!
Kiitos Susanna!<3 Tuolla ne terassilla ovat enimmäkseen olleetkin, muutamana yönä on täytynyt nostaa sisään yöpakkasilta. Pikarililja on jo kukintansa ohittaut, joten sen voi kai kohta törkätä maahan...
PoistaHuomasitkos mun ajatukseni kukkakuvien jakamisesta perjantaisin? Ajattelin, että olisit varmaan mukana.;D
Uskomattoman kauniit kukat. Kyllä sisäkukat tähän aikaan vuodesta ovat piristys :)
VastaaPoistaKiitos Satu!:) Pikkuhiljaa tuonne pihallekin voi jo laittaa sipulikukkia, mutta leikkokukat on kyllä mulle henkireikä kaikkina muina vuodenaikona, paitsi kesällä, jolloin kukkia voi kerätä luonnosta.:)
PoistaPiti käydä uudelleen katsomassa niitä sun sarvia :). Muistin kyllä, että isot ovat, mutten ihan tarkkaan sitä, että millaiset.
VastaaPoistaMulla ei ole kokemusta kiinnittämisestä, mutta omalla kohdallani voisin kuvitella, että en haluais laittaa niitä kiinni taustalevyyn. Tai jos laittaisin, niin tekisin siitä levystä suuren. Sellaisen, ettei näyttäis sellaselta peruspakolliselta kiinnitystaustalta, vaan ennemminkin ehkä taululta. Ja siihen voisin kuvitella kiinnittäväni sarvet koukuilla kokolailla sarvien yläpäästä. Niin että koukut pitäis sarvien yläosat kiinni taustassa (olkoot se sit se levy tai suoraan seinä) ja loppuosa sarvista nojaa seinään/taustaan.
Ihan hirrrrveeen vaikee selittää, mitä tarkoitan, mutta mää luotan sun ymmärrykseen :). Jos tää olis vaikka niinkuin mun koevastaus kysymykseen ja haluaisit saada tästä selvää :D.
Voisin myös kuvitella ripustavani sarvet katosta vaikka jollain kivoilla ketjuilla. Niin että taas ottavat tuen seinästä, mutta ovat tavallaan silti "irrallaan". Mutta tää nyt kuulostaa vielä ufommalta näin kirjallisesti selitettynä...
Ihanat kukkakuvat! Mulla on käymässä just päinvastoin, että kun pitkään aikaan en oo mitään sisustusjuttuja kotona tehnyt, nyt tekis vähän mieli. Mutta enää en jaksa mitään sellasta "turhaa", vaan kaikelle pitäis oikeasti olla joku tarkoitus. Ennen sitä tuli tehtyä muutosta ihan vaan muutoksen vuoksi, vaikkei siinä ollu mitään järkeäkään ja yleensä ne ei sit lopulta oikein itseäkään jaksaneet miellyttää kovin pitkään ja sit pitikin seuraavaks jo tehdä niitä muutoksia, joilla paikkaa ne edelliset. Ei vanha jaksa enää semmosta :)
Kiitos Annukka ripustusehdotuksista!<3 Ajattelin, että tilaan sellaisen taustalevyn joka tapauksessa, maalaisin sen seinän väriseksi, joten se tavallaan häviäisi taustaan, mutta katsotaan nyt...Tuo kattoon ripustamminen ei ole minusta hassumpi ajatus!:)
PoistaJoo, en ole koskaan ollut sellainen muutosta muutoksen vuoksi-ihminen. Joku pointti pitää olla, yleensä toimivuuden parantaminen tai sitten viihtyisyyden, tai molempien! Kyllähän sitä kaikenlaista pientä aina kotona joutuu tekemään ihan ylläpidon vuoksi. Omakotitaloasujan työlista on oikeasti loputon, ja ihan kiva ois välillä vaan nauttia kaikesta siitä, mikä on jo valmiina tai hyvin.:)
Sorry, kun vastaaminen kesti, on ollut mukavia kiireitä! Sulla on aina niin ihanat kommentit!<3
Sarvien kiinnityksestä en osaa sanoa mitään, mutta näistä sinun kuvista osaan sanoa WAU! Niin kauniit kuvauskohteet ja kaikki onnistuneesti kuvattu. Ihania ovat myös kukkaset joita kuvaat!
VastaaPoistaKiitos Kristiina!<3 Tulehan sinäkin mukaan kukkakuvien linkkaukseen, kun saan sellaisen pystyyn!:)
PoistaMulle ei kato riitä pelkästään talohaaveet, vaan oon ehdotellu ystävälleni kahvilan perustamista sellaiseen vanhaan rakennukseen, jossa päivä paistaa sisälle jostain mualta kuin ikkunoista.;) Vitsi, siitä saisi varmasti ihanan paikan! Kaiken lisäksi voisin asua vanhassa hirsitalossa, mielellään maalla järven rannalla, paksuseinäisessä kerrostalokodissa keskustassa, uudessa omakotitalossa, jossa pitäisi miettiä kaikki uusiksi...:) Oisko tää siitä seurausta, kun ei ole kotoisin mistään.;)
VastaaPoistaHaaveitahan pitää olla! :) Eihän sitä koskaan tiedä mistä se uusi koti löytyy? ;)
VastaaPoistaIhania kukkaisia!
Se on just niin! Haaveita pitää olla.:)
PoistaVoi kuinka ihana sisustajan olotila: seesteys! Minä en ole siihen vielä koskaan päässyt, koska rahatilanteen takia kaikkea ei olla vielä voitu toteuttaa ja fixata.
VastaaPoistaHahhah, katsotaan nyt, kuinka kauan tää seesteisyys kestää!;D Aika pienellä rahalla mäkin olen tätä laittanut. Ostanut Torista, myynyt vanhoja eteenpäin ja maalannut itse. Ai niin, ja Ikea on tietenkin sopiva paikka pienellekin kukkarolle!:D
Poista