Rupsahda rauhassa

Viime aikoina on ollut niin paljon kaikenlaista muuta kivaa ja tärkeää, että tämä blogi on ollut hieman hunningolla. Yleensä vastaan kommentteihin viimeistään seuraavana päivänä, mutta nyt olen joutunut tinkimään tästä periaatteestani. Pää pursuilee postausideoita, mutta harmikseni en ehdi niitä toteuttamaan heti, kun idea ja ajatus on tuoreena mielessä. Joskus aihetta voi toki pantata pitempäänkin, mutta yleensä mulle käy niin, että ne aiheet muuttuvat toisiksi, jos en heti pääse toteuttamaan postausta. Valitettavasti myös muiden blogien lukeminen, ja varsinkin kommentointi on ollut vähäistä. Ehkä tämä tästä hiljalleen taas rauhoittuu, eikä mielessä ole ne lukemattomat muut asiat, jotka täytyy tehdä, ennen kuin istuu koneen äärelle!

Näköjään siitä on kuukausi aikaa, kun löysin kirpparilta ihanan, rustiikkisen metallikannun. Harmikseni huomasin saumassa olevan pienen reiän vasta kotona (tosin luultavasti olisin ostanut tämän silti), ja ongelmaksi muodostui veden pysyminen ruukussa. 

 

Vaan vastaus pulmaan löytyi ihan omasta takaa. En muistanutkaan, että mulla on kapea lasimaljakko (myös kirppariostos naurettavan halpaan hintaan), joka sopii juuri sopivasti ruukun sisään. Mitään paksua kimppua majakkoon ei mahdu, mutta useampi oksa kuitenkin. Kaiken lisäksi maljakon korkeus käy hyvin yksiin ruukun kanssa. Ongelma ratkaistu!

 

Nämä kuvat on räpsitty hätäisesti tiistaina. Pari viikkoa sitten ostetut pionit pääsivät maljakkoon, joka on ruukun sisällä. Auenneet ja hieman kuivahtaneet pionit ovat minusta vielä todella kauniit. 

Otsikolla tahdon viitata sekä blogini, että näihin ihaniin pioneihin. Ehkä se ei aina ole niin pahasta, vaikka vähän toisinaan rupsahtaakin.:)

Nyt menoksi taas. Mukavaa lauantaita!:)

Taina