lauantai 28. helmikuuta 2015

perjantai 27. helmikuuta 2015

Brookie



Espoon reissullamme poikkesimme hypistelemään ja ihastelemaan Cafe Latten valikoimia, enkä tietenkään ihan tyhjin käsin sieltä pystynyt poistumaan. Tine K:n betonilaatalle arvelin löytyvän käyttöä mm. kattilanalusena tai kivana alustana levonnaisille tms. Se on siis tuo salmiakkikuvioinen noissa kuvissa...







Viikonlopun iloksi ajattelin samalla jakaa reseptin, jota kokeilin aiemmin tällä viikolla, jos vaikka etsit jotain pientä hyvää kahvin kanssa...Valion sivuilla on minusta paljon hyviä reseptejä. Pienen muutoksen jouduin tekemään, koska kaapissa ei ollut suklaapatukkaa. Alkuperäisen ohjeen löydät täältä. Brookie on vähän kuin keksi ja leivonnainen samassa paketissa (cookie+brownie= brookie).

Brownie
2 munaa
1 dl fariinisokeria
1 dl tomusokeria
75 g voita
150 g tummaasuklaata
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa

Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Sulata voi ja suklaa. Lisää ne vaahtoon. Siivilöi jauhot ja suola taikinaan. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Omani oli kokoa 20cm x 20 cm. 

cookie
50 g voita
1 dl fariinisokeria
1 muna
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
pari kourallista pekaanipähkinöitä
tummaasuklaata rouheena


Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna edelleen vatkaten. Lopuksi lisää jauhot, sekä suklaarouhe ja pähkinät murustettuna. Cookietaikina "nakellaan" brownietaikinan päälle ja sitten koko koreus laitetaan uuniin. Paista uunin alaosassa noin 20 minuuttia 200 asteessa. Taikina saa jää hieman kosteammaksi keskeltä mutakakkumaiseen tapaan. Alkuperäisessä ohjeessa cookien sekaan murennettiin Daim-patukka, mutta korvasin tämän suklaarouheella ja pähkinöillä. Oikein hyvä ja helppo ohje, ja vaikkei tuosta isoa pellillistä tulekaa, on tämä sen verran makeaa, että pienikin pala vie mukavasti makeanhimon.;D







Ihanaa viikonloppua!:)
Taina

torstai 26. helmikuuta 2015

Retkellä omassa pihassa



Eilen aamulenkillä sain päähäni, että voisimme aloittaa grillauskauden, kun aurinkokin hieman pilkisteli pilvien raosta. Säästä sen verran, että harmaata tuntuu riittävän! Iltaisin harkkakyydityksiä ajellessa tuntuu aivan samalta kuin loka-marraskuussa...Valon määrä on toki lisääntynyt, mutta aurinko pysyttelee piilossa aina vaan.


 



No, siispä tuumasta toimeen! Eväiksi valmistin voileipiä ja lämmintä kaakaota, lisäksi tietysti makkaraa ja vaahtokarkkeja. Ensin piti vain lapioda paikka grillille tuonne kesähuoneen nurkille, johon toivottavasti saamme jossain vaihessa vanhoista punatiilistä muuratun grillin...Kuten kuvista näkyy, riittää meillä vielä lunta, vaikka vettäkin on sadellut välillä. Sitten vain tulet grilliin ja hiillosta odottamaan!







Grillatut rieskat oli tooosi hyviä! Laitoin väliin pestoa, meetwurstisiivun, tomaattia ja cheddarviipaleesta puolikkaan. Rieskan taitoin kahtia. Osassa kaurapaahtoleivistä oli välissä kinkkua ja juustoa.





 
Kyllähän se aikansa kesti, että puut olivat palaneet hiillokseksi, mutta homma oli ehdottomasti odottamisen arvoista. Taisi olla muuten ensimmäinen kerta, kun meidän jäppiset grillasi vaahtokarkkeja. Suutarin lapsella ei ole kenkiä! Tulee retkeiltyä enemmän oppilaiden, kuin omien lasten kanssa.:/ Retkeilyksi eilistä grillausta omalla takapihalla ei kai ihan tosissaan voi kutsua, mutta ulkoiluksi ainakin. Miten voikaan muuten ruoka ulkona maistua niin hyvälle!:)

Mukavaa torstaita!:)
Taina

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Täydellisen lomapäivän resepti









Ainekset:

2 ystävystä
1 auto
reilusti aikaa (hiljainen haudutus paras)
mielenkiintoisia ruoka-, kahvi-, ja ostospaikkoja










Sitten vain ajellaan kauniita maalaismaisemia, 
kaupunkien katuja, mitä milloinkin. 
Käydään ihastelemassa kauniita tavaroita kivoissa kaupoissa
tai etsimässä löytöjä kirppareilta.
Jutellaan samalla ummet ja lammet.






Lopputulos ei voi epäonnistua. Kokeilkaa vaikka!:)
Kiitos huippukivasta päivästä ystäväni!<3

Taina



tiistai 24. helmikuuta 2015

Mustaa kiemuraa



Viikon MakroTex-haaste tuotti tällä kertaa tavallista enemmän päänvaivaa, ja meinasi jäädä koko haaste väliin, aiheen ollessa musta. Mustan kuvaaminen on minusta vaikeaa, tarvitaan (tai ainakin minä tarvitsen) myös muita värejä ja valoa ympärille, jotta saisin mustasta kunnon kuvia.

Jostain nousi mieleeni vanha koru, jota olen muostaakseni pitänyt viimeksi joskus 18 vuotta sitten, kummipoikani ristiäisissä olen ainakin korua käyttänyt. Koru löytyi kuitenkin helposti sieltä, missä muistelin sen olevan...Sitä valokuvatessani sain päähäni ottaa korun uudelleen käyttöön. Napsaisin kaulanauhasta pätkän pois, ja solmin korun tyynyn kulmaan. Tyynyyn myytiin aikoinaan ihania nahkatupsuja, mutten tullut sellaista ostaneeksi. Menköön tyyny ainakin toistaiseksi korun kera!










Tuosta nojatuolilta silmäni osuivat appiukkoni käsityönäytteeseen. Taottu malja on toiminut kastemaljana mieheni ristiäisissä. Tähän ei paljon sanoja tarvita.<3 







Ei taida yllättää ketään, että olen täyttänyt kastemaljan kävyillä.:P
 



 




Viimeiset mustat kiemurat kuvissa ovat peräsin olohuoneen seinällä olevasta seinäkoristeesta. Aika kivat tuli kuvista, joissa on noita lintusia lähempää, vaikka itse sanonkin!;D

Taina

Kukkia ja lisähaasteita



Jos jotain kuvia omissa kuvakansioissani riittää, niin kukkakuvia! Kukat on niin kiitollisia kuvattavia, kun ne eivät liiku ja niitä voi helposti liikuttaa paikasta toiseen. Kukat ovat mielenkiintoisia seurattavia ja kuvattavia eri vaiheissaan nupusta jopa siihen kuivahtamiseen ja kuolemaan saakka. Viime keskiviikkona  ostamani sekalainen kimppu näyttää nyt suurinpiirtein tältä. Vaihdoin maljakkoa viikonloppuna korkeampaan, kun anemonet meinasivat nuokahtaa.







Lauantaina kävin hakemassa ystävälleni  Ute Liaalle ilahdutusviemiseksi Lahdesta, Lanunaukiolta, Kukka ja Sisustus Neilikasta pikarililjan. Aivan ihana paikka lahtelaisille! Joskus olen haaveillut kaupasta, jossa yhdistyisi sisustaminen ja kukat. Tuo Neilikka on aika tavalla kuin tästä haaveestani.;D Koska kukkia ei kai voi olla liikaa, koristaa kotiamme nyt samasta paikasta ostettu pikarililja ja yksi syreeninoksa.










Viime viikkoina mua on kukkien lisäksi ilahduttanut kovasti Ilahduta bloggaajakaveria -haaste. Sain haasteen aiemmin jo Anulta Arjen Timantteja -blogista ja Heidiltä Ruusumäki -blogista, viime viikolla vielä Krisseltä Arjen Helmiä -blogista. Otin haasteen uudelleen vastaan, sillä jo aiemmin haastamieni lisäksi tuli mieleeni mukavia bloggaajia, joita olisi kiva ilahduttaa jollain pienellä...Alunperin haaste on lähtöisin Tipulassa -blogista. Siispä, laitan haasteen eteenpäin:


Suville Omppulaan
Rillalle Rillan kotiin sekä
Ellenille Milli´s little home -blogiin


Laitatteko mulle sähköpostiin yhteystietonne, niin pääsen postittamaan jotain, mikä tuo kevään hitusen lähemmäs.;D

Iloista tiistaita!:)
 Taina


maanantai 23. helmikuuta 2015

Jakkara dippijaloilla



Meidän pikkujakkarat, joita on neljä kappaletta, ja jotka on hankittu niin kauan sitten, etten edes muista milloin, ovat palvelleet uskollisesti lisäistuimina sekä laskutasona, vaikkapa sohvalla istuskellessa. Viime aikoina mua on hieman häirinnyt, että samassa paikassa voi levätä niin pehva, kuin herkullinen välipalakin, ja keksin, että tarvitsen jakkaran tai kaksi ihan vain laskutilaksi, pikkupöydäksi. Jotexilta löysinkin sitten sopivat jakkarat, niin muodikkailla dippijaloilla.




 


Eilisessä kirjasto-postauksessa jo vilahtikin tämä valkoisen ja puun yhdistelmä. Toiseksi jakkaraksi valitsin jostain mielenhäiriöstä vaaleanpunainen-puunväri yhdistelmän, ja sen paikaksi kuvittelin olohuoneen sohvan vieruksen SITTEN, kun seinä on vaihtanut väriä harmaaseen. Toistaiseksi vaaleanpunainen jakkara saa piilotella kodinhoitohuoneessa...Yritän totutella vaaleanpunaiseen jossain muussakin kuin kukissa. Vaikeaa on.;D





Tuo kirjaston laavanvärinen seinä ja uusi jakkara tarjoaa mulle nyt ihan mahtavan kuvaustaustan ja -alustan! Hyasintit ja magnolianoksat, joihin puhkesi lehdet kukkien kuoltua, ovat oikeasti keittiönpöydällä, mutta keittiö on meillä puolestaan vähän turhankin haastava kuvauspaikka, sillä kuvia on yleensä pakko ottaa ainakin osittain vastavaloon. Sitä hommaa mä en osaa oikeastaan yhtään!

Jotexilta en ollut tilannut mitään varmaan 20 vuoteen, mutta olin iloisesti yllättynyt, että maanantaina tilaamani jakkarat olivat postissa torstaina ilman mitään lisämaksuja. Katselin jakkaroita jo viikonloppuna, jolloin hinta tuolilla olisi ollut vain kahdeksan euroa, mutta ilmeisesti tarjous oli juuri päättynyt maanantaiksi, ja tuoleille tuli hintaa 14 euroa kappale. Sekin on minusta todella edullinen hinta. Jakkarat tuntuvat todella tukevilta ja hintaansa nähden laadukkailta.

Dippijalkaihastukseni tulee saamaan myöhemmin jatkoa, sillä tilauksessa on Living& Roomilta pöytävalaisin samanlaisilla jaloilla, kuin tuossa kirjaston jakkarassa on. Sijoituspaikaksi olen kaavaillut olohuoneen tasoa, joka on alusta alkaen ollut lamppua vailla. Siitäpä sitten myöhemmin, kun pakettini tulee...


Mitäs sanotte näistä dippijaloista?:)

Taina

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Haaveesta totta - Työhuoneesta kirjasto



Lämmin kiitos kaikista hyvän loman toivotuksista!<3 Loma on alkanut suorastaan mahtavasti, sillä eilisen päivän seikkailimme ystäväni kanssa Espoon maisemissa. Kirjoittelen reissusta ehkä myöhemmin, sillä pääsyy reissuumme ei suinkaan ollut tutustuminen Suomen Espooseen, vaan kävimme hakemassa viimeisimmän Tori-hankintani: Boknäsin IDP-nojatuolin, sekä siihen kuluvan rahin. 




 



Huomasin ilmoituksen tuolista heti tammikuussa sen ilmestyttyä. Hintapyyntö oli kuitenkin mielestäni sen verran kova, että tyydyin klikkaamaan tuolin ilmoitusvahtiin. Jonkin ajan kuluttua myyjä laskikin hintaa. Lopulta laitoin oman tarjoukseni ja myyjä hyväksyi sen...Ehkäpä olisin voinut tinkiä vielä hieman hinnasta. Maksoin tuolista ja rahista yhteensä 400 euroa. Minusta se on ihan kohtuullinen hinta.

Kalusteet olivat koiraperheestä, ja ensitöikseni imuroin tuolin ja käsittelin tuolin ja rahin aiemmin ostamallani nahankäsittelyaineella. Nahka suorastaan huusi tätä käsittelyä, ja luultavasti uusin sen vielä lähipäivinä. Joku saattaa kauhistella nahan patinaa, mutta minusta se on aivan ihanaa!

 


Kirjaston muutoksesta kirjoittelin jo aikoja sitten (klik, klik, klik ja viimeisin klik)! Nyt viimein tuntuu, että huone alkaa olla sellainen, josta olen aina haaveillut, eli kirjastohuone.:) Varmaan tämä haave juontaa juurensa jonnekin lapsuus- tai teinivuosiin, kun tuli ahmittua englantilaisia kirjoja...Se vanha haave kartanossa asumisesta.;D









Viime syksystä asti lempipaikkani kotona on ollut olohuoneessa, uudemman Ektorpin nurkassa. Mulla on vahva epäilys, että uusi lempipaikkani on tässä nojatuolissa, jossa juuri nytkin tätä tekstiä kirjoitan. Tuolissa on todella hyvä istua! Rahia olin ajatellut ennemmin meidän makkariin (keittiön varatuolien tilalle), mutta katsotaan nyt. Tuossa rahilla on aika kiva pitää jalkoja tässä istuskellessa.





Yksi nurkka kirjastosta kaipaa vielä laittamista ja muutosta. Televisiolle pitäisi hankkia seinäteline tuonne nurkkaan. Seinäkello television takana ei ole toiminut muutamaan vuoteen, ja valokuvat ajattelin kehystää osittain uudelleen, ja koota niistä kivan ryhmän tuohon harmaa-mustalle seinälle. Työtuoliksi muuten sopisi nyt entistäkin paremmin Arne Jacobsenin Seiska-tuoli pyörillä, ruskealla nahalla verhoiltuna, mutta tuohon työtuoliin mulla ei taida olla mahdollisuutta rahallisesti, eikä sitä mies taitaisi kelpuuttaa ergonomian puolesta (liian vähän säätömahdollisuuksia)...mutta ainahan voi kuitenkin haaveilla!

Taina