Meidän kohdalla tuo kysymys on jo myöhässä, sillä kävi niin, että teini halusi jokin aika sitten sijoittaa rippilahjarahojaan television hankintaan. Siis televisio omaan huoneeseen?! Vain mun kuolleen ruumiini yli! No, telkka on ollut siellä jo viikkoja ja minä edelleen hengissä.;)
Miehen näkökanta oli huomattavasti tekniikkamyönteisempi kuin omani. Poika oli harkinnut asiaa jonkin aikaa ja osasi perustella, miksi hänellä voisi olla televisio...ja yksi pelikonsoleista (joita niitäkin on mun mielestä liikaa). En nyt kyllä muista perusteita, mutta niinpä he kävivät isän kanssa ostoksilla ja palasivat uuden töllöttimen kanssa kotiin.
Alkuun nuori mies avasi telkkarin heti herättyään (Aamu-tv) ja iltapäivällä, koulun jälkeen, telkka meni heti päälle ja varmaan ne ensimmäisten iltojen pelisessiot olivat hieman pitkiä. Täytyy kuitenkin sanoa, että yöksi televisio meni kiltisti kiinni ja viime aikoina se on ollut auki lähinnä joidenkin jalkapallo-otteluiden aikaan. Kai niitä on kivempi katsella omalta sängyltä yhdessä pikkuveljen kanssa.
Muutakin muutosta huoneessa on tapahtunut. Sohvakauppohin kuului Ektorp-rahi, joten yht´äkkiä meillä olikin yllättäin kaksi samanlaista rahia. Se taas olisi ollut liikaa yhteen olohuoneeseen, joten vanha rahi, valkoisella päällisellä, siirtyi pojan huoneeseen. Rahin päältä voi pelata niitä pelejä (jos ne vielä huvittavat ylipäätään) ja sille on hyvä laskea päiväpeite ja tyynyt sängyn päältä yöksi. Hyvin mahtuu edelleen kulkemaankin, mutta enempää tavaraa huone ei kyllä vedä! Äidin on nyt sitten vain sopeuduttava roikkuviin ja lojuviin johtoihin, ja varmaan keksittävä uusi paikka television kulman alle jääneelle taululle.
Mukavaa keskiviikkoa!:)
Taina
p.s: Ensimmäinen, aurinkoinen, kuva on otettu joskus viikkoja sitten. Mun laskelmien mukaan aurinko ei ole pilkahtanutkaan täällä kahteen viikkoon ja neljään päivään...
Tuo on muuten vaikea kysymys. Itsekin olen vastustanut sitä, että muksuilla olisi telkkari omassa huoneessa. No, ehkä sekin keskustelu jossain vaiheessa käydään ja kaipa se täytyy sitten vaan antaa niille ehkä vähän silläkin perusteella, että saavat sitä omaa tilaa. Meidän 12 vee murmutti viime viikonloppuna minulle, että puutun kuulemma liikaa hänen asioihinsa! En kyllä itse asiassa puutu kuin koulu- ja harrastusjuttuihin, joten mielestäni turha murmutus, mutta kaipa tuo kuuluu siihen alkavaan teini-ikään ja täytyy vaan antaa olla......
VastaaPoistaNo, se on kai meidän äitine tehtävä: olla aina vähän huolissaan.:) Aika puskista tuli mulle tää telkkajuttu, mutta vanhempi pojista on suhteellisen vastuuntuntoinen ja luotettava, joten siksikin sai tahtonsa läpi. Nuoremmalle en voi kuvitella samaa edes neljän vuoden päästä...mutta senhän näkee sitten.:)
PoistaKaikkeen aina tulee se hirvittävä alkuinnostus, mutta sitten homma pikkuhiljaa yleensä asettuu järkeviin mittakaavoihin ihan itsestään. Niin telkkarin katselun, pelaamisen kuin nyt vaikkapa blogin kirjoittamisen tai muuten somessa ja koneella roikkumisen suhteen ;).
VastaaPoistaTuntuu, että mitä enemmän vanhemmat rajoittaa esim. sitä peliaikaa, kun niin on käsketty tehdä, sitä enemmän se pelaaminen houkuttaa ja koukuttaa ja tuntuu, että koko aika menee vaan peliajan vinkumiseen, eikä pysty keskittymään mihinkään muuhun. Että en pidä ollenkaan pahana tota telkkariasiaa. Etenkin jos pikkuveli saa olla huoneessa mukana sitä katsomassa. Sehän vaan yhdistää :)
No se on varmaan juuri noin (ainakin suurimmalla osalla ihmisistä).:) Vanhempi on ollut aina kovin vastuuntuntoinen heppu, joten sen puoleen en oikeasti epäillyt, että homma menisi överiksi. Nuoremmalle ei ainakaan vielä voisi antaa lupaa samaan, sillä hänen kanssaan on oltava tarkkana aikojen kanssa. Hän voisi viettää ihan rajattomasti aikaa ruutujen äärellä. Pienempänä pidettiin kesällä pelitön kuukausi, jotta ihan tavalliset leikit jaksaisivat kiinnostaa. Onneksi meidän pojat on olleet kovia leikkimään ja nuorempi edelleen (vaikka on vitosluokkalainen), osaa leikkiä ja leikkii.:)
PoistaNiin ihana toi leikkiasia. Meilläkin pojat on olleet kovia leikkimään, vaikka se on monelta taholta kovin koitettu torpata. Esimerkiksi vanhempi poika sai seiskaluokkalaisena jäki-istuntolapun, jossa luki "fyysinen väkivalta" , josta olin arvatenkin järkyttynyt, mutta kyseessä olikin se, että oli leikkinyt välitunnilla muitten poikien kanssa vuorenvalloitusta.
PoistaMun mielestä leikkivä seiskaluokkalainen pitäis paremminkin palkita :). Kun ei todellakaan ole väkivaltainen tyyppi (vaikka jääkiekkoa pelaakin, joka sekin nykyään yleistetään).
t. Annukka (oon miehen koneella ja unohdin kirjautua, joten tulee poikkeuksellisesti näin :)
Niin pitäiskin palkita!:) Nyt kun esikoinen on ysillä, taitaa yhteiset leikit olla leikitty...Siksi onkin kiva, jos pojat vaikka katselevat telkkaa yhdessä tai pelailevat pelejä toisilleen vinkkejä antaen.:)
PoistaMeillä perheen kuopuksella telkkari omassa huoneessa ja ihan ilman ongelmia. Saapahan jokainen katsoa lempparinsa ilman vääntöä. Loppujen lopuksi katsomme telkkaria aika vähän. Enemmän kannattaa kiinnittää tietokonepeleihin huomiota (ehkä pojilla suurempi ongelma kuin tytöillä) se se vasta koukuttaa ja vie yöunet :( !
VastaaPoistaTaitaa olla monilla niin, että telkkaa tuli ennen katsottua paljon enemmän. Muut viihdykkeet (netti ja pelit) vie osan ajasta, joka ennen käytettiin telkan katseluun. Meillä ainakin pelaamista valvotaan ja rajoitetaan. Pelaamisessa on toki hyviäkin puolia. Vaikuttaa siltä, että pelaamalla saa erittäin hyvän englannin kielen haltuun.:) Tutkitustikin pojat ovat nykyään selvästi tyttöjä parempia englannissa.
PoistaTuo on totta -tuo englanninkielen taito. En ole vielä muita hyviä puolia keksinyt, mutta voi johtua siitä ,että perheen tyttölapsi ei niitä pelaa :) Samaa mieltä myös siitä, että kun rajoitetaan niin homma pysyy hanskassa:) .
PoistaAnne, välillä pelaaminen on myös sosiaalista, riippuu peleistä.:) Joitain pelejä pelataan tuttujen ja tuntemattomien kanssa ja samalla jutellaan. Minusta on myös kiva, kun meillä pojat neuvovat toisiaan peleissä. Mutta joo -rajat täytyy tässäkin asiassa olla!:)
Poista