Tajusin tässä hiljattain, etten ole
kirjoittanut halaistua sanaa asiasta,
jolla on erittäin suuri sija elämässäni,
musiikista nimittäin. No, taisin mainita
jotain joululaulujen kuuntelemisen
riemusta, mutta kyllä musiikkia
tulee paljon kuunneltua ja laulettua
muulloinkin kuin joulun aikaan!:)
Olen melko kaikkiruokainen musiikin
suhteen, silti suomeksi laulettu musiikki
vie kaikista ulkolaisista voiton. Tällä hetkellä
erityisesti Suvi Teräsniska ja Erin pyörivät
soittimisssa. Laulujen sanoilla on minulle
suuri merkitys. Eräänlaista runouttahan
nekin ovat! Englanniksi voi laulella kaikenlaista
liibalaabaa, mutta suomeksi laulettuna
laulujen sanoilla täytyy olla sisältöä.
Englanninkielinen poppi ja rokki sopii minusta
paremmin tanssimiseen ja yleiseen hauskanpitoon.
Laulujen sanat jäävät helposti päähän, ja
niiden mukana sitten lauleskelen esim.
autossa ajellessa. Hmm..Ennätys on kai
joskus vanhempieni mökille ajaessa, jonne
on matkaa sellaiset reilu 500 kilometriä.
Aika monta levyllistä ehtii tuollaisella
matkalla laulaa.;)
Livemusiikin kuuntelu on asia, jota
haluaisin harrastaa nykyistä useammin. Hyvästä
konsertista tulee lähes uudesti syntyneenä.;)
Laulamistakin olisi kiva tehdä
porukalla! Olen joskus ehdotellut
"laulukerhoa" tms. työkavereille, mutta
toistaiseksi vain miehillä on oma bändinsä.
Ehkäpä joskus...
Mukavaa perjantainaattoa!:)
Taina
Laulelu olisi kyllä mukavaa puuhaa, mutta aina kun kuulen omaa laulani vaikkapa äänitettynä, totean, että siinä on sen verran ruostetta joukossa, että ei ole mukavaa laulaa - julkisesti ainakaan. Joukkoveisuut kirkossa ja yhteislauluilloissa vielä menee, kun ei sieltä sitä minun ääntäni erota. Mutta ihailen kyllä suunnattomasti laulutaitoisia ihmisiä. Lauluääni on varmaan herkkä asia, josta pitää huolehtia.
VastaaPoistaPöh! Ihan turhaan arkailet laulamista! Tiedän, että sulla on oikein hyvä lauluääni! Mutta kieltämättä laulamattomuus vaikuttaa äänenkäyttöön. Siksi tuollainen "kerho" olisikin hyvä paikka ja aika pitää ääntä yllä.:)
Poista