Aamulla töihin ajellessa aurinko oli nousemassa.
Ehkä muistatte jutun upeasta työmatkastani...
Olisi tehnyt mieli pysäyttää, ja kuvata
nousevaa aurinkoa ja järven selkää, joka tyynenä
oli NIIN kaunis siinä erikoisessa valossa.
Olisin myöhästynyt töistä, joten jätin kuvaamisen
väliin. Nyyh! Vieläkin kirvelee menetetty tilaisuus!
Iltapäivällä menin töistä vanhempaa poikaa
hakemaan parahiksi auringonlaskun aikaan.
Odotellessa oli pieni hetki aikaa yrittää vangita
ihmeellistä valoa ja kauniita värejä.
Lapseni koulu sijaitsee ison tien varrella, joten
yritin ajoittaa kuvien otot niin, etteivät autoletkat
pilaisi muuten idyllisennäköistä maisemaa.
Tien toisella puolella on pieni vanhojen puutalojen
muodostama alue. Ihania taloja,
mutta luulisi tien läheisyyden ja liikenteen
melun ja saasteiden hiukan häiritsevän...
Kuvien ottamisen jälkeen menin autoon
ja totesin, että aurinko oli laskenut ja
siinähän se päivä oli taas vierähtänyt.
Lyhyt päivä, ja vielä vain lyhynee!
Onneksi ollaan jo keskiviikossa.
Väsymyksestä huomaa, että viime
viikon kuusipäiväinen työviikko
painaa itseä ja lapsia.
Viikonloppu tulee niin tarpeeseen.
Jaksamista sinne ruutujen toiseenkin päähän!:)
Taina
Mahtavia kuvia!
VastaaPoistaKiitos Marjatta!:) Heti töistä lähtiessä taivas oli uskomattoman keltainen. Harmi, kun en siinä kohti pystynyt pysäyttämään. Mun autolla ajosta ei kohta tule mitään, kun mä vaan pysäyttäisin joka kerta, kun jotain kaunista tupsahtaa näkyviin.:P
PoistaIhana iltarusko. Onneksi niitä tulee vielä ja onneksi ne kuvaamatta jääneet voi tallettaa muistoihin.
VastaaPoistaNiinpä! Tosin ilta- tai aamuruskon tallentaminen omaan päähäni tuskin onnistuu.;) Musta on niin ihmeellistä, että se järven kohta näyttää joka kerta erilaiselta. Jos mulla ois oikeasti aikaa, kuvaisin sitä ihan joka ikinine aamu ja ilta. Olisi mielenkiintoista yehdä siitä vaikka kuvakirja!
PoistaIhania kuvia ja tunnelmia :)
VastaaPoistaKiitos Tuisku! Tänään olikin sitten tavanomaisen harmaa marraskuun päivä. Onneksi sain nuo kuvat eilen napsittua!:)
Poista