Vanhat talot ja rakennukset ovat aina kiinnostaneet minua. Niissä näkyy, millaista elämä ennen oli, ja loppu on helppo täydentää omalla mielikuvituksella. Nuorempana ahmin kirjoja, kuten Runotyttö-kirjat, Salainen puutarha jne., jotka kertoivat viime vuosisadan lopusta tai uuden vuosisadan alusta. Onhan niissä tietenkin romantisoitu ihmiskohtaloita, mutta silti! Olisi ollut jännittävää elää jonain toisena aikana, mielummin hyväosaisena tietenkin. Unohdetaan nyt se, että naisen asema ei useinkaan ollut kadehdittava edes rikkailla...
Eipä tarvinnut ystäväni Tiinan kuin kysäistä, lähdenkö
katsomaan Urajärven kartanoa Asikkalassa, vastaus oli ehdoton kyllä.
Tiina oli erityistä seuraa senkin vuoksi, että hän on lapsuutensa ja
osan nuoruuttaan asunut kartanon alueella "linnanneitona". Oi voi,
minkälaisessa ympäristössä hän on saanut kasvaa!
 |
| Kuisti on saanut vanhan värinsä, loppu talosta ensi kesänä. Vasen puoli kuvasta, Hugon huone, on vielä remontissa. Kuvissa se näytti upealta! |
Urajärven kartano on kuulunut lähes 250 vuotta von Heideman-suvulle. Sen viimeisiä omistajia olivat sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman. Molemmat olivat naimattomia ja lapsettomia, joten he lahjoittivat kartanon suomalaisen kulttuurin vaalimiseen, ja kartano onkin Suomen vanhin kartanomuseo. Se on ollut museona vuodesta 1928.
Kartano on nyt auki neljän vuoden restaurointityön jälkeen. Työt ovat edelleen kesken, mutta kunnostettavaa on ollut valtavasti, katoista lattioihin ja kaikkea siltä väliltä! En tiedä, onko puistikkoalueita tarkoitus kunnostaa perinpohjaisemmin. Tuskinpa. Alue on laaja, ja kunnostuksen jälkeen se vaatisi jatkuvaa hoitamista...
 |
| Muistojen hiljaisen talon ikkunasta näkymä kartanon pihalle |
Olisi niin monta juttua, jotka olisi kiva kertoa kartanoon ja sen ihmisiin liittyen, mutta totean vain, että menkää ihmeessä käymään ja osallistukaa ohjatulle kierrokselle! Aikaa kannattaa varata pari-kolme tuntia. Puutarhan kiertäminen on vähintäänkin yhtä mielenkiintoista kuin kartanon sisällä kiertely.
 |
| Herkules sinkoilee kallion päältä kiviä syvyyksiin...muistaakseni heinäkuun 23.päivä.:) |
 |
| Tästä ali kulkiessa saa toivoa, ja toive toteutuu. |
 |
| Osa Tonttulasta, tontut oli viety jonnekin talteen. |
Kartanon puistossa risteilee polkuja ja rantaa pitkin kulkee von Heidemanien polku, jonka varrelta löytyy mm. Muistojen niemi, vanhan suihkulähteen paikka (nykyinen ryteikkö), liljasaari (kasvanut umpeen valitettavasti), Valhalla-näköalapaikka ja vaikka mitä muuta.
 |
| Jos ei sittenkään sitä kesähuonetta, vaan tällainen... |
Aikaa kannattaa varata myös kahvilla käymiseen tunnelmallisessa kahvilassa, ruusukupeista tietenkin!:)
 |
| Ei osattu päättää kumpaa kakkua otettaisiin, otettiin molempia ja laitettiin puoliksi!:) |
|
Tämän ikkunan alla ne paikalliset kollit joskus 70-luvulla viskeli kiviä ikkunoihin...;)
Voi, saisipa joskus asua kartanossa!
Taina
Hyvä Tintsa ja Taitsu! Oli mukava lukea ja aistia tunnelmaa.
VastaaPoistaOi, ihan liikutuin, niin hyvin kerrot! Lähden mielelläni "oppaaksi", jos joku on innokas lähtemään tutustumiskierrokselle Urajärvelle. Ensi viikolla menen kahtena päivänä... :)
VastaaPoistaKiitos, kiitos! On niin hieno paikka, että tulevaisuudessa aion raahata sinne yhden jos toisenkin ihmisen, aluksi vaikkapa oman perheen miesväen.;)Oikeasti niitä ei tarvitse varmaan pakottaa, koska mä olen ehkä se vähiten historiasta kiinnostunut, kaikkein eniten romantiikan perään tosin.:)
VastaaPoistaTiedät varmaan, että Urajärven kartanon elämästä on kirjoitettu pari, kolme kirjaakin. Ne valottavat hyvin sen ajan elämää sekä kartanolaisten ja työläisten elämän erilaisuutta. Kirjat ovat vähän verkkaisesti kerrottu, mutta niihin sisältyy paljon romantiikkaa, elämää ja kuolemaa. Ihmeellistä on se, että miten kaukana kartanolaiset matkustivat yli sata vuotta sitten, jopa Afrikassa asti.
VastaaPoistaOlen käynyt Urajärven kartanossa ennen remonttia, mutta ajattelin juuri, että täytyis käydä uudelleen ennenkuin se elokuun lopulla sulkee ovensa. Maiju
Kävimmepä mekin Urajärvellä vähän etuaikaisen hääpäiväreissun osana heinäkuun viimeisenä päivänä! Kyllä kannatti mennä! Kuvia on osin samoista paikoista kuin sinulla, Taina.
VastaaPoistaOlen lukenut kirjan sisarusparin elämästä ja oppaamme kertoi monia tarinoita heidän vaiheistaan. Heidän aikanaan Egyptin-matka kesti laivalla ja junalla 3 kuukautta. Mielenkiintoista on sekin, että suku sammui sisaruspariin. Hugo kuulemma komeana miehenä liehitteli monia naisia ja ihaili kuuluisuuksia kuten Aino Acktétä, mutta ei sitten omaa perhettä kuitenkaan koskaan perustanut. Hugon isän ensimmäisen vaimon tarina yläkertaan telkeämisineen oli traaginen. Hugon isä ei myös lähettänyt matkarahaa ensimmäisen liiton pojalleen, joka oli tulossa meriltä rahattomana. Poika joutui kävelemään Turusta Urajärvelle!
Kartanon entisöinti on tehty viimeisen päälle tapetitkin varta vasten sinne teettäen ja sohvatyynyt käsin kirjoen. Tiinalla olisi varmaan ollut pikantti lisänsä oppaan kertomaan...
Ympäristö on kaunis kuin mikä :)
Maiju, en tiennyt oikeastaan. Tiina kyllä osti jonkun kirjan, mutta ei ehtinyt tutkia hänen ostostaan, kun piti napsia niin paljon kuvia!:)Voi kun olis aikaa lukea...
VastaaPoistaMarjatta, noita samoja juttuja kuunneltiin, ja varmaan jäi monta mielenkiintoista juttua kuulematta. Vaikutti siltä, että oppaalle oli muodostunut henkilökohtainen suhde näihin ihmisiin, joita hän ei koskaan ole tuntenut. Kieltämättä Tiinan kanssa sain varmasti vierailusta enemmän irti kuin keskivertovierailija. Noin sadunomainen kotimaisema (johon tavallaan liittyy myös siellä aikaisemmin asuneet ihmiset ja heidän tarinansa) on aika ainutlaatuinen kasvuympäristö.:)
Jos Urajärven kartano kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti tutustua Elisabet Ahon romaaneihin, joissa kartanonväen elämästä ja monenmoisista ihmissuhdekoukeroista kerrotaan :)
VastaaPoistaPetra
Kiitos vinkistä Petra!:)
VastaaPoistaKaunis kartano. Vanhasta puutarhasta löytyy varmasti paljon tuollaisia ihania salaisia paikkoja kuten tuo kivinen kaariportti :) Mikä taidonnäyte!
VastaaPoistaNiinpä! Kaipa se oma puutarhahaaveenikin on noihin lukemiini kirjoihin viittaava, romanttinen ja runsas, salaperäinen. Pitäisikin kesällä ajelle Urajärvelle vaikka kahville ja tutkia puutarhaa vielä tarkemmin.:)
PoistaOnpa kyllä kaunis kartano! Ja ihanasti olet ottanut nämä kuvat :) Todella kiva olis joskus päästä tuonne!
VastaaPoistaKiitos Jonna!:) Ihmiskohtalot ja tarinat ovat kiehtovia...:)
PoistaSopii kivasti tuo kuvankäsittely vanhaan tunnelmaan!
VastaaPoistaKiitos Minttu!:) Taisin ottaa nämä kuvat kännykällä, ja siinä oli noita erilaisia kehyksiä enemmän vaihtoehtoina. Ei tule nykyään käytettyä...;D
Poista