Kukkailottelua - Amaryllis, joulukukkien kuningatar?

Nyt on pakko tunnustaa, että olen mennyt sekaisin päivistä moneen otteeseen, ja viikonloppu tulikin heti sen jälkeen, mikä tuntui maanantailta...Kukkailottelulle en ollut ennättänyt suomaan ajatustakaan, vaan siinä se ajatus eilisen päivän aikana syntyi. Mietin, mitä kotoa löytyy, ja inspiksen kimppuun (jälleen kerran) sain Kukkalan Sannalta. Kiitos Sanna!<3 Omani on tietenkin kalpea aavistus ja niukka Sannan ammattitaidolla sidottuun kimppuun verrattuna, mutta ihan kiva tuli mielestäni tästäkin.

Kimppuun leikkasin Nelson Gardenilta saamani itsenäisyyspäivän amarylliksen, joka kukki juuri itsenäisyyspäivänä. Ajattelin, että josko toinenkin vana vielä jaksaisi kasvaa ja avata kukkansa. Miten mahtaa olla? Tunnen amaryllisten sielunelämää todella huonosti. Maljakosta nappasin kimppuun toisen amarylliksen, jonka ostin viime viikonloppuna Villiviinistä. Se on väriltään hennon vaaleanpunainen, ja kooltaa paljon kookkaampi kuin valkoinen amaryllikseni. Tämän amarylliksen seurana oli pari oksaa eukalyptusta, ne ja ulkoa tuomani pienet männynoksat päätyivät kaikki sulassa sovussa Urna-maljakkoon. Männyt ja muut havut sopivat mielestäni loistavasti siihen luonnonläheiseen joulukotiin, jollaisen toivon meidän kodin tänä jouluna olevan.

Joulukortit on toistaiseksi vasta ajatusasteella, ja ne pitäisi kai saada postiin ensi viikolla. Niiden tekeminen on kuitenkin sellaista, mistä tykkään ja jonkinasteinen rentoutumiskeino siinä, missä muukin näpertely. Joululaulut soimaan ja askartelemaan, siinä kai tulevan viikonlopun tärkeimmät.;) Viime vuonna huomasin, etteivät monetkaan enää lähetä joulukortteja. Minusta on ihana saada edes kerran vuodessa vanhanaikaista postia, kuten joulukortteja, joten jatkan tätä korttiperinnettä sinnikkäästi ja toivoisin toisten ilahtuvan joulukorteista samalla tavalla.

Esikoinen sai muuten eilen ajokortin, ja jos jotain toivoisin, niin ihan ensimmäiseksi jotain muuta kuin pääkallokelejä. Toki on hyvä oppia ajamaan liukkaalla, loskassa ja pimeässä! Sitähän nuo kelit on tähän vuodenaikaan. Yksi aikakausi on nyt joka tapauksessa taaksejäänyttä elämää, ja kuskailut ohi tämän lapsen kohdalla. 

 

Kiitos teille viime viikon Kukkailotteluun osallistuneille!<3 Tule sinäkin jakamaan iloa ja osallistu alla olevan linkin kautta! Linkki on auki sunnuntai-iltaan saakka. Liitäthän postaukseen linkin tänne Mansikkatilan maille. Kukkailotteluun voit osallistua myös Instagramissa lisäämällä kuviin tunnisteen #kukkailottelua@mansikkatilanmailla. Käydään kommentoimassa kaikkien osallistujien kuvia! Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!<3

    

Leppoisaa viikonloppua! 

Taina

An InLinkz Link-up