Keskustan väripilkkuja

Tämän viikon MarkoTex -haasteen vuoksi tein kuvausreissun Lahden keskustaan sunnuntai-iltapäivänä, koska haasteen aiheena on tällä viikolla "Kadulla". Nämä meidän hiljaiset kylänraitit olisivat olleet niin luontopainotteisia, ja tällä kertaa halusin vaihtelun vuoksi kuviin enemmän rakennettua ympäristöä.

 

Viime aikoina keskustaa on kunnostettu ja piristetty monin tavoin.

 

 

Alatorikin aukeni pitkän remontin jälkeen juuri viime viikolla, ja toivoa sopii, että entinen "Sippipuisto" pysyy nyt kunnossa, ja perheet viihtyisivät siellä valoista, liikunta- ja leikkipaikoista nauttien. Ainakin sunnuntaina väkeä oli runsaasti, vaikka kuvista heidät jätinkin ulkopuolelle (paitsi mieheni).

Meidän kuopuksen suosikkeja Sibeliustalon parkkipaikan kupeessa ovat aina olleet betoniset pelinappulat, joita ilmeistyi kesällä myös Aleksanterinkadulle, kun se aukesi yksisuuntaisena toriremontin jälkeen liikenteelle. Alkukesästä kadulle "levitettiin" myös räsymatto. Vaikka rahasta on tiukkaa, on minusta tärkeää, että ympäristöstä yritetään tehdä mahdollisimman viihtyisä ja paikoista pidetään huolta!

 

Meidän iltapäiväkierroksemme johti ikkunaostosten jälkeen kahville Oskarin kahvilaan. Tuon ihanan kahvilan lisäksi suosittelen lämpimästi myös kierrosta viikon haastekuvien parissa, jotka löydät tuttuun tapaan Pienen Linnun blogista!

Taina

Sammalta ja metsän eläimiä

Eilen pihahommia tehdessäni muistin aikoinaan Parolan Asema -blogista löytämäni idean, jonka toteutin jo kertalleen pari-kolme vuotta sitten, ja joka oli minusta yksinkertaisuudessaan niin kiva! En jaksa nyt etsiä tuota alkuperäistä ideaa, mutta luulisin, että se edelleen tuolta blogista löytyy. Lasikuvut ovat keränneet pölyä kai pääsiäisen tienoilta asti, joten hienoa saada niitä pitkästä aikaa käyttöön. Sammalen keruuseen tarvitaan lupa maanomistajalta, joten annoin itselleni sellaisen.;D Mansikkalaatikoiden ympäriltä kävin kaapimassa sitten sammalta.

 

 

Valitettavasti meiltä ei aikoinaan löytynyt noin suloisia muovieläimiä, pelkkiä ällöttäviä hämähäkkejä ja liskoja vain. Niinpä jouduin varta vasten ostamaan Schleichin peuroja ja kettuja, ei ihan ilmainen diy sittenkään! Mietin näitä kuvia katsellessani, että ilman kupua saattaisi näyttää vielä paremmalta...Ehkä joku kiva kynttilänalunen tms. voisi olla kiva alusta sammalelle ja eläimille. Jos haluaa pitää sammalen tuoreena, kannattaa silloin tällöin lorauttaa vettä sille.

 

Mä luulen, että kettuemo poikasineen saa jäädä lipaston päälle, ja peurat taidan viedä töihin piristämään mun työpöytää. On tuo sammaleen vihreä joka tapauksessa aika kaunis vihreä!

Touhukasta viikkoa!:)

Taina

Tyylistä ja sisustamisen punaisesta langasta

Jokin aika sitten törmäsin muistaakseni jossain iltapäivälehdessä sisustustyylin määritelmään, joka kuulosti aika tavalla minun tyyliltäni. Muistaakseni se oli nimetty romanttiseksi amish -tyyliksi. Amerikan amisheilta tyyli oli saanut nimensä pelkistämisestä, yksinkertaisuudesta. Toisaalta mukana on romanttisen tyylin piirteitä, itse kutsuisin sitä mielummin kodikkuudeksi tai lämmöksi, sillä vierastan sanaa romanttinen, ainakin omassa kodissani. En löytänyt tuota tyylijuttua enää hakemallakaan, sen sijaan päädyin Maikkarin sivuille tekemään testiä, jossa voi testata, millainen sisustus sopii. Oma tulokseni testistä oli seuraavanlainen:

Käsi sydämelle - rakastat yli kaiken sitä, että kaikki on paikoillaan ja järjestyksessä - eikö vain? Voit jopa tinkiä esteettisyydestä, kunhan tiedät että jokaiselle tavaralle on oma paikkansa. Sinulle koti on saareke, joka henkii rauhaa ja järjestystä, ilman ylimääräisiä asioita. Pidät valkoisesta ja rakastat toimivia säilytysratkaisuja ja siivousvälineitä. Panosta siis ensisijaisesti sisustuksessasi toimivaan kotiin.

Rauhoita kotiasi: järjestä tavarat kaappeihin ja unohda irtotavarat. Suosi vaaleita, pehmeitä värejä.

Olen todella yllättynyt, että testi antoi juuri sellaisen vastauksen, joka on kuin ohjenuorani tätä kotia suunnittelessamme. Suunnittelun lähtökohtana oli nimittäin ennen kaikkea toimivuus, käytännöllisyys, helppohoitosuus ja se, että tavaroille ja toiminnoille on omat paikkansa. Lisäksi rakastan luonnonvaloa ja avaruutta. Tämä kaikki piti tietenkin tehdä rakennusbudjettimme puitteissa, ilman turhia neliöitä.

En todellakaan ole tyylitietoinen sisustaja tai yhden tyylin omaksunut tyylitaituri. Tyyli on muuttunut vuosien saatossa, ja varmasti se elää jatkossakin. Toisinaan sattuu erehdyksiäkin, mutta niitä voi välttää käyttämällä harkintaa sisustushankinnoissa. Tykkään monenlaisista tyyleistä, enkä halua sulkea itseltäni mahdollisuutta sisustaa millä tyylillä kulloinkin huvittaa. En myöskään sisusta kotia muita varten, vaan ihan meidän perheen makua ja tarpeita ajatellen. Niin, yritän muistaa, että tässä talossa asuu kolme miespuolista minun lisäkseni, ja heidänkin olisi kiva viihtyä kotona. Siispä sohvatyynyjen määrä on hyvä pitää jotenkin aisoissa.;D

Sinänsä minusta on aika samantekevää, mitä sisustustyyliä kotimme kulloinkin edustaa. Aika monta tärkeämpää asiaa on maailmassa, mutta on kiva toisinaan pysähtyä miettimään, että onko se sisustamisen punainen lanka vielä pysynyt mielessä ja samana, vai olenko eksynyt sivuraiteille...Miten musta tuntuu, että rönsyjä on tainnut tulla tässä vuosien saatossa!

Nyt kun tuo aurinkokin jälleen niin ihanasti paistaa ja saa pölypallerot näkyviin, niin taitaa olla parasta ryhtyä siivouspuuhiin ja imurointiin. Sitä paitsi minähän rakastan toimivia siivousvälineitä ja järjestystä!;D

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Taina

 

Syksyn sävyjä ulkona ja sisällä

Lämpötila hipoi täällä meillä vielä tänään lähes kahtakymppiä. Ihan mahtavaa, viikon päästä on sentään jo lokakuu! Kiitos viileiden öiden, syksyn kauniit sävyt alkavat nyt näkyä luonnossa.  Niin kaunista!<3

 

Törmäsin jossain ruotsalaisessa sisustuslehdessä kauniiseen kimppuun juuri syksyisissä väreissä, ja tuli pakottava tarve poiketa Villiviiniin hakemaan jotain samantapaista maljakkoon. Tällaisen kimpun kanssa sieltä kotiin tänään ajelin.

Eilen oli syyspäiväntasaus, ja siitä innostuneena kaivelin pallovaloja jo paikoilleen ja kokosin asetelman kynttilöistä ja pihassa kasvavista hortensioista keittiöön.

Syksy ei tunnu lainkaan hullummalta, kun saa sytytellä kynttilöitä ja pallovaloja sekä laittaa kotia syksyisempään asuun!

Tunnelmallisia syyskuun iltoja!

Taina

Vastavärejä

Tämän viikon MakroTex -haaste tarjosi jälleen pientä pähkinää aivoille. Toki punaista ja vihreää samassa paketissa on enemmänkin luonnossa tähän aikaan vuodesta tarjolla, mutta mistä löytää sininen ja oranssi tai lila ja keltainen? Pää löi tyhjää. Lähdin lenkille etsimään väripareja kamerani kanssa ja tässä lopputulos.

 

En tiedä, mitä linja-autopysäkin koppien värisuunnittelijan mielessä lienee liikkunut. Ehkäpä sinistä oli saatavilla paljon ja halvalla.:D Minusta rakennusten olisi hyvä sopia ympäristöön.

Onneksi rappusten vieressä kukkii vieläkin orvokit, jotka ovat viime kesäisten ruukkukukkien jälkeläisiä! Viimeisen väriparin löysin siis kotipihasta. Kai tuo kukan väri on teidänkin mielestä enemmän violetti kuin sininen...?

Tämän viikon teemakuviin pääset tutustumaan Pienen Linnun blogissa.:)

Värikästä viikkoa!

Taina

 

Viherkasvien comeback

Kun aikoinaan muutin omaan kotiin, oli minullakin olohuoneessa mäntypuinen kukkapöytä. Muistan ainakin omistaneeni kiinanruusun, kirjovehkan, kodinonnen, rönsyliljan ja kultaköynnöksen. Sitten kuvioihin astui mies, joka on allergikko, ja samoihin aikoihin viherkasvit alkoivat tuntua vanhanaikaisilta, joten kasvit saivat lähteä. Ainoa viherkasvi meidän taloudessa on ollut jo vuosia rahapuu, jonka hankin tähän kotiin muutettuamme, kai toivoin, että se auttaa meitä selviämään talolainastamme.;D Talvisin olen yleensä vienyt senkin töihin, sillä siellä se on voinut todella hyvin, liekö syynä hiilidioksidipitoinen ilma vai mikä...Tällä hetkellä rahapuu on kuitenkin kotona, ja pakko myöntää, se on aika huonossa kunnossa. Kannoin sen tänään suihkun alle, ja toivon sen vielä toipuvan. Kastelu on ollut huonolla tolalla tämän kesän aikana.

Viimeksi käydessään äitini toi ystävältään tuoksupelargonian, vai kenties palsamipelargonian oksan (?), joka oli tähän mennessä ehtinyt kasvattaa aikamoiset  juuret juomalasiin, johon äitini sen aikaa sitten törkkäsi. Tänään muistin viimein käydä ostamassa pussillisen multaa, jotta sain pelargonian istutettua. Katsotaan nyt, miten se tuosta lähtee. En ehkä löysi rahojani sen juurtumisen puolesta.;D

 

 

Ruukun ostin kesäreissullamme Loviisan aitasta. Tykästyin kovin tuohon mustaan ja tyylikkääseen ulkoasuun, enkä millään voinut jättää ruukkua hyllyyn, vaikka ruukkuja mulla on tietenkin varaston hyllyt pullollaan. Ei kuitenkaan mustaa. Vihreä ja musta on yksi lempiväriyhdistelmistäni.<3

 

Tuossa pelargoniassa on aivan ihana tuoksu, kun sitä hieman hipaisee! Siinä on raikas, ei liian voimakas, tuoksu, joten toivon, että jos saan kukan juurtumaan, se ei aiheuttaisi oireita miehellä tai esikoisella.

 

Viherkasvithan ovat tehneet viime vuosina villiä paluuta, jopa amppelit ovat taas muodissa! Kumma juttu, mutta niin hyvältä naruamppelit vuosien jälkeen näyttävät, että olen sellaista miettinyt tuohon olohuoneen ikkunan eteen. Katsotaan nyt ensin, mahtaako pelargonia juurtua, ja kuinka käy rahapuun!

Joko teillä on viherkasvit tehneet comebackin?

Taina

Syysaamuna / Arvonnan voittaja

Virallinen arvonta on suoritettu ja onnekas voittaja on nyt selvillä. Muutaman kuvan verran vielä pitkitetään tulosten julkistamista. ;D

Kuvat ovat tämän aamun lenkiltä, jonne läksimme yhdessä miehen ja nuorimmaisen kanssa. Otin minijärkkärini mukaan, sillä jo eilen huomasin, että läheisellä pellolla parveili sekä kurkia, että joutsenia, aamulla ja iltapäivällä. Eilen oli kiirusta, enkä ehtinyt pellon reunaan kokeilemaan onneani kuvaamisen suhteen. Instagramin seuraajat ehkä näkivätkin syyn kiireeseen. Vietettiin nimittäin hauskaa iltaa naisporukalla, etkot meidän kesähuoneessa...Kiitos vielä kaikille!<3 No, aamulla siis toiveikkaana marssittiin samaisen pellon reunaan kurkia ja joutsenia bongaamaan. Lintuja oli huomattavasti vähemmän kuin eilen, ja lopputuloksen voitte todeta kuvista.:P

 

 

 

Ei päästy edes lähelle, kun linnut jo lehahtivat lentoon. Pari kierrosta pellon päällä ensin kiersivät. Ehkä linnut toivoivat meidän häipyvän. Lopulta ne hävisivät puiden taakse.

Lopuksi se arvonnan voittaja. Tällä kertaa onni suosi Hämäläisen Teijaa. Paljon onnea Teija! Olen sinuun yhteydessä, jotta saat palkinnon itsellesi! Kiitos kaikille osallistujille!:)

Oikein ihanaa viikonloppua!

Taina

Tänään iloitsen

Viime aikoina joka tuutista on tullut pelkkää synkkyyttä ja murhetta. Tuskin tekee mieli uutisia katsoa, saati lueskella minkäänlaisia keskustelupalstoja. Synkkyys on tarttuvaa. En usko, että murehtimisella ja märehtimisella asioita ratkaistaan. Tarvitaan uskoa hyvään ja parempaan. Elämänilo on kantava voima, joka luo uskoa tulevaisuuteen ja valoa tähän hetkeen, joka meillä on juuri nyt. Myös ilo on tarttuvaa!

Tänään lenkkeillessäni oli jälleen aikaa miettiä näitä asioita, ja syntyi ajatus haastaa muitakin jakamaan elämän pieniä iloja juuri tänään,  juuri nyt. Itse ainakin kaipaan kuulla, että muillekin kuuluu hyviä ja kivoja asioita. Mikään kaikenkattava lista tämä ei edes yritä olla (perheestä esim. iloitsen lähes joka päivä, muuten sitä tähän halunnut listata), vaan muutama arkinen juttu, joista iloitsen tänään.

 

Iloitsen kauniista luonnosta, joka on muuttunut viikossa selvästi syksyisemmäksi. Luonnossa liikkuminen on rentouttavaa ja samalla se tuo energiaa ja voimaa arjen kiireisiin. Neljä vuodenaikaa on kiva lisä luonnosta nauttimiseen!

Olen kuljettanut koulun alkamisesta saakka eväitä töihin. Etukäteen mietin asiaa pitkään ja epäilin, että homma on ihan liian vaivalloista. Olin väärässä. Toistaiseksi eväiden valmistus on ollut ihan mieluisaa ja helppoa puuhaa, ja omat eväät ovat maistuneet. Olen yllättynyt siitä, miten nälkä pysyy hyvin loitolla salaatilla ja kanalla/kalalla. Ihan huippua on, ettei iltapäivisin ole iskenyt väsymys, vaan virtaa riittää.

Aineellistakin ilonaihetta olen tuntenut! Siihen sekoittuu myös onnea omasta kädenjäljestä. Tänään, kun keittiö on taas siisti, olen onnellinen, että juuri tämä on minun keittiöni. Kun ulkona oleva harmaus pyrki tänään sisälle, nostin Blossa-pullot pöydälle ja sytytin kynttilät.

Iloitsen myös siitä, että syksy tuo odottamiani tv-sarjoja televisioon. Listalla on ainakin Vain Elämää, Rouva Ministeri, Silta...

Melkein meinasin unohtaa, mutta iloitsen huomisesta mielenilmaisusta ihan itsekkäistä syistä! Miehen huominen Helsingin työpäivä peruuntui, sillä kulkeminen olisi ollut turhan hankalaa ja hän tulikin nyt illalla kotiin Helsingissä yöpymisen sijaan. <3

Koska elämässä tarvitaan iloa, haluan haastaa muutaman kanssabloggaajan jakamaan omia arki-ilojaan ja kenties laittamaan haasteen eteenpäin! Olkaa hyvät!:)

Emonen / Tipula

Kati / Villa Valko

Heidi / Ruusumäki

Anu / Arjen Timantteja

Minttu / Kivempi blogi

Iloista loppuviikkoa!

Taina