keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Hullu risunainen vauhdissa vol2



Otsikolla viittaan viime keväiseen postaukseen, kun mieheni nimesi minut näinkin kauniisti.:P Tajusin nimittäin eilen, että on jälleen se aika vuodesta, kun mulla alkaa lenkiltä palatessa olla milloin mitäkin oksaa ja risua mukanani. Eiliseltä aamulenkiltä en suinkaan palannut tyhjin käsin! No, on mulla kesälläkin usein kantamuksia lenkiltä, mutta enimmäkseen ne ovat kukkia.

Olin vaihtanut jo pari päivää aikaisemmin lehdestä repäistyn, sumuisen metsämaisemakuvan, tuohon työpöydälleni, ja minusta oikea männynoksa tuo tähän asetelmaan ihan oman 3D-ulottuvuuden.;D Tuoksuukin pihkalta. Iso käpy on siskon tuliainen Etelä-Afrikasta. Ei meillä taida ihan tuon kokoisia tipahdella...Onneksi!

 






Eikä tuo kohtuullisen kookas männynoksa suinkaan ollut ainoa kotiin kantamani risuntapainen eiliseltä. Sain nimittäin vaikutteita Marialta ja noita vuohenputkiahan täällä kasvaa ihan joka puolella. Minusta ne ovat todella kauniit tuolla tavalla kuvahtaneina talventörröttäjinä, ja parhaimmillaan yksinkertaisessa maljakossa tai astiassa. Pölyähän ne tietenkin keräävät, mutta ei hätää! Sitä on nimittäin tuolla takan päällä jo ennestään! Suoraan sanottuna en yllä tuonne piipun viereen ilman tikkaita, ja kun otin kuvia pääni yläpuolelta, tallentui kuviin myös kasa pölypalleroita. Nice.:/ Täytyykin muistaa pyyhkiä ne tänään vielä pois. 

 







Otin vaihteeksi kirpparipöydän, ihan ex tempore tuosta lähikirpparilta, kun sain erityisen hyvän pöydän, ja yksi kirppiskassi on ollut valmiiksi odottamassa uutta innostusta kirppistelyyn. Hieman siitä kieltämättä seurasi kiirettä ja paniikkia, että sain eilen homman käyntiin. Mukavasti on kauppa jo käynyt, mutta tulipahan järjestettyä samalla itselle tekemistä, kun käyn tavarakätköjä läpi. Sitä hommaa lähden nyt jatkamaan. 

Huomenna onkin jo (taas) torstai, ja viime viikon Kukkailottelun satoa luvassa. Huomiseen siis!

Taina

18 kommenttia:

  1. Ihan samanlainen hullu täälläkin ;) Laajentanut risujen ja talventörröttäjien kantamisen työpaikalleenkin. Luonto lähellä olla pittää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa löytää muita samanlaisia!:) Ja kyllä, mäkin vien niitä töihinkin!:D Todella, luonto on suuri ilon ja inspiraation lähde.<3

      Poista
  2. Lisää risuhulluja, ihanaa!
    Suomessa kävelylenkiltä lähti aina joku pajunippu tai mustikkapehko mukaan,
    täällä taas akaasiat ja pistaasit sekä oliivinoksat keinuvat iloisesti lenkkeilijän käsipuolessa!
    Niin ja mieheni toi kerran pyörälenkiltä niin ihanaa heinää vuoristojärven rantavedestä, että vieläkin siitä tehty kranssi vilahtelee kuvissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, sun mieskin kantaa sulle heiniä!<3 Mun mies on kyllä hyväksynyt asian laidan, mutta ei itse osallistu.;) Minkähänlaisia löytöjä mä tekisin, jos asuisin Välimerellä...

      Poista
  3. Kiitos muistutuksesta, pitää tällä viikolla käydä noukkimassa joulun kuvauksiin käpyjä ja risuja. Illat pimenee entisestään joten kiirus tulee kohta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käpyjä on munkin pitänyt kerätä jemmaan, mutta enpä ole sitä vielä tehnyt. Noita isoja minulla on melkoinen kasa, mutta joihinkin paikkoihin ne ovat jo liiankin isoja. Joskus on lumikin ennättänyt maahan, ennen kuin olen keruureissulle ehtinyt. Jospa tänä vuonna niin ei kävisi. Tämä oli siis muistutus myös mulle itselleni!:)

      Poista
  4. Vuohenputkia katselin minäkin yksipäivä silläsilmällä....pitää varmaan tänään tuoda niitä kotiin..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo vuohenputket on melkoisen ehtymätön luonnonvara sekä meidän pihalla, että tässä lähistöllä. On niissä omat hyvätkin puolensa; Toiset tykkää syödä niitä (itse en ole uskaltautunut kokeilemaan) ja näyttävät minusta sekä kukkivina, että kuolleina aikas kivalta.:)

      Poista
  5. Mulla on edelleen tallin nurkalla se kolmemetrinen karahka, jonka mies kiltisti vuosi-pari sitten metsästä olallaan toi, kun oli tarkoitus käydä joku kaunis pikku oksa metsästä hakemassa :).
    Taitaa ehtiä lahota ennenkuin keksin, mihin sen saan mahtumaan. Tarkoitus oli viritellä se autokatoksen kattoon ja laitella siihen jotkut kivat kausivalot, niin olis mukava pimeälläkin mennä sinne katokseen, mutta on vielä samalla asteella kuin mun kuuluisat betonivalut eli ihan just alottamista vaille valmiina :)

    Mutta käpyjä tässä tarttis kyllä kiireen vilkkaa lähteä taas keräilemään. Tuli heitettyä viimevuotiset pois, vaikka olis ihan hyvin voinut jemmatakin, mutta ovat onneksi uusiutuva luonnonvara.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kuules tiedän niin tuon "toteutusta vaille valmista"::D Aika monta kuukautta lojui mun viime syksyinen oksalöytöni...Välillä meidän makkarin nurkassa, sitten vaatehuoneessa ja lopulta terassilla, kunnes sen kesällä sain ripustettua Kesähuoneeseen. Siellä se saa nyt roikkua maailman tappiin saakka.;) Ostin muuten viime viikonloppuna betonia (kai), ja koko alkuviikon on ollut tarkoitus mennä varastoon askarteleen. IHAN vielä ei ole tullut sitä joutilasta hetkeä. Ihan tässä alkaa muistuttaa oma elämä Napapiirin sankareiden kohellusta, ja aina on pari muuttajaa...Nyt esimerkiksi poikien vaatehuoneen läpikäyminen ja tavaroiden kiikuttaminen kirpparille, mikä ei alunperin kuulunut ollenkaan mun lomaviikonsuunnitelmiin. No, koska usko hieman Feng Shuihin ja Kon Marin oppeihin, niin ehkäpä mulla on arjen koittaessa parempi olo, kun tiedän, että tuo vaatehuoneeksi kutsuttu kaatopaikka on selätetty.:)

      Pidän kuitenkin tuota sun karahkaa ehdottomasti enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Joku päivä sulla on autokatoksessa ihana koristus!<3

      Poista
  6. Heh, vai hullu risunainen :D Kivaa kun löydät kaunista kotiin myös kuihtuneesta luonnosta! Minustakin on mukava kuvata kukkien kaikki vaiheet nupusta kuivuneeseen kukkaan saakka, se vaan on niin upea luonnon kiertokulku jota on kiva seurata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mulle ei oo oikein koskaan keksitty mitään lempinimeä, ainakaan sellaista, joka olisi jatkuvassa käytössä, joten pitää kai iloita tuosta vähäisestä. Mies varmaan vaan rakkaudesta sen keksi.;D
      On noi vuohenputket kyllä kauniit kuihtuneenakin. En oo lomaviikosta huolimatta ehtinyt kameralenkille. Siellä ois ollu vaikka mitä kuvattavaa.:/
      Voitko muuten lähettää meille vähän auringonpaistetta?;D

      Poista
  7. Viehättävää ja taiteellista. Sinulla on silmää sisustamiseen.
    Ihanat kuuset kuvassa, suosikkipuuni, ja suloiset männynkävyt ❤️
    Vautsi tuota etelä-afrikkalaista käpyä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita!<3 Jotenkin tuollainen metsänäkymä viehättää tällä hetkellä vaikkapa kukkia enemmän. Siinä on jotain erityisen rauhallista ja kaunista.<3

      Poista
  8. Meillä risujen kantelun hoitaa koirat ja pojat. Nytkin terassinpöydällä on oikeesti tosi kiva 'oksa' jonka Juniori oli eilen löytänyt....tou kuulema mulle jos vaikka jotain siitä tuunaisin...* Äiti sinä tulit heti siitä mieleen kun sen näin*.....hmmm.. mitenkähän sen nyt ottais ;b

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ota ilolla vastaan lapsen rakkauden osoitukset!<3 Lapsi tuntee äitinsä.:D Kyllä sä siitä jotain hienoa vielä kehittelet!

      Poista
  9. Kyllä sitä nyt aina vähän pitää risuja kantaa mukanaan😉. Viimeksi kun käytiin koirien kanssa metsässä muka suppiksia katsomassa niin tuliaisina oli käpyjä, sammalta ja muutama oksa😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan loistavaa!:) Eihän se ole lenkki eikä mikään, jos ei ole tuliaisia. Vähintään kiva kuva kännykässä.;D

      Poista