torstai 18. joulukuuta 2014

Joulu sydämessä?



En oikein meinaa käsittää, että jouluun on alle viikko aikaa. Tämä joulukuu on ollut omalla kohdallani ihan toisenlainen kuin kaikki muistamani joulukuut. Normaalisti olen nautiskellut joulun odotuksesta, tehnyt ja ostanut lahjoja  jo syksyn aikana, koristellut kotia. Nyt huomaan, että aika on mennyt kuin varkain, enkä ole tehnyt yhtään lahjaa omin käsin, osa on mietinnässä niistä ostettavistakin, joulutortut ja -piparit loistavat poissaolollaan, joulumenut ja -kattaukset on miettimättä, näin muutamia juttuja mainitakseni.






Eikä mulla muuten ole ollenkaan jouluisia kuviakaan tänne blogiin, kun oma rima on noussut kai liian korkealle omiin taitoihin nähden, ja pimeällä kuvaaminen ei enää kerrassaan käy. :P Oikeastaan ainoat jouluiset asiat, joita olen tänä vuonna tehnyt, ovat olleet joulukorttien askartelu, joululaulujen kuuntelu ja kynttilänvalossa fiilistely ja niiden kuvaaminen on ollut mahdotonta tai tuntunut toissijaiselta.






Siis eihän tässä mitään pahaa ole, tuleehan se joulu joka tapauksessa. Ehkä mua vaivannut tavaraähky (sattumoisin tuon postauksen kuvat ovat samasta paikasta pari kuukautta aiemmin) vaan nousee pintaan esim. tuossa koristeluasiassa. Tosin välillä muistan, että on siellä joulukoristeiden joukossa sellaisia oikeita aarteitakin, kuten poikien askartelemat tontut ja heidän ensimmäisinä jouluinaan lahjaksi ostetut kuusenkellot...ja sitten tunnen syyllisyyttä ja "huonoäitioloa", vaikkei kukaan sitä syyllisyyttä minulle ole vierittämässäkään. Mistä ihmeestä me äidit näitä toiveita ja vaatimuksia itsellemme keksimme?!

Pienten lasten joulu on aito ja ihana! Etukäteen kuvittelin, että tänä vuonna tempaudun väkisin joulun vietäväksi, koska pienet oppilaat koulussa ovat niin täpinöissään joulusta. Niin ei kuitenkaan käynyt,  ennen kuin vasta tänään vihdoin alkoi jouluttaa, kun sain lapsilta hyvän joulun toivotuksia ja lauloimme yhdessä joululauluja. Taisin antaa itselleni luvan nauttia tästä tulevasta joulusta vasta tänään...Ihan hölmöä tuollainen panttaaminen omalta kannaltani. Aamulla päätin, että nyt alkaa tapahtua täällä kotonakin jouluisia asioita, muutakin kuin lauluja ja kynttilöitä! Onneksi vieläkään ei ole liian myöhäistä nauttia joulunodotuksesta ja löytää sitä aitoa jouluniloa.:)

Taina 

 
 p.s. Kuvat eivät tosiaan kovin jouluisia ole. Eilen töistä kotiin ajellessa oli pakko pysähtyä kuvaamaan auringonvaloa ja peilikirkasta jäänpintaan. Niin kaunista!

 

6 kommenttia:

  1. Mä mietin, että onkohan tää joku ruuhkavuosi-äitien juttu kans, muistelenko vaan, mutta kolahtikohan joulunodotus paremmin kun lapset oli pienempiä...kuten vaikka päiväkodissa.
    Mä oon paljon kotona ja oon fiilistellyt kynttilöitä ja kuunnellut jouluradiota, mutta... Vähän sama kuin sulla, paljon on vielä tekemättä. Oon ajatellut, etten stressais ;)
    Kiitos, kun jaoit tuntemuksiasi ja kyllä se fiilis vielä kohdalle saadaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna itsellesi! <3 Kummasti helpottaa, kun saa purkaa tuntojaan ja sitten vielä vastakaikua. Yritetään olla stressaamatta omista odotuksista huolimatta!:)

      Poista
  2. No kuule ihan on sama juttu täällä, mutta toisaalta on ollut jo muutamana aiempanakin vuonna. Nyt vaan sillä erotuksella, että en enää jaksa tuntea huonoa omaatuntoa tai ottaa stressiä mistään. Vaikkakin siinä samalla toivoisin niin kovasti, että se joulufillis jostain mieleen hiipisi ja innostuisin vaikkapa nyt vaan laittelemaan kotia edes vähän jouluisampaan asuun. Mutta kyllä se niin vaan on, että kun ikkunan takana loistaa nurmikko vihreänä, ei siitä vaan millään saa taiottua samanlaista joulun tunnelmaa kuin valkoisen lumen avulla. (Eilen jo olin toiveikas, kun lunta satoi illalla oikein kunnolla, mutta niin vaan taas yön aikana oli vesisade vienyt kaiken).

    Ihanaa kuitenkin kun on muutama päivä vapaata ja voi kaikessa rauhassa olla kotona ja tehdä mitä huvittaa. Tai olla tekemättä, jos ei huvita.

    Leppoisia lomapäiviä Mansikkatilan maille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä synkkyys ja lumettomuus saavat omankin mielen synkäksi. Meillä täällä on vielä lunta maassa, mutta lisää mahtuiski kyllä. Ei siis niin paljoa, että sillä olisi valaisevaa vaikutusta. Näiden teideän tsemppiviestien jälkeen mulla on ollut huomattavasti jouluisempi mieli...ja tänään alkoi loma!:)
      Jokos sä olet aloittanut loma? Joulumieltä Annukka!<3

      Poista
  3. Minulla joulufiilis oli täydellisen kateissa viime vuonna. Olo oli silloin tosi omituinen, sillä olen kuitenkin aikamoinen jouluhullu. Joulu tuli kuitekin silloinkin ja tuntui lopulta hyvältä. Tänä vuonna jouluun laskeutuminen on ollut erilaista kuin aikaisemmin. Koristeita on vähemmän, jouluherkkuja on tehty vähemmän, mutta toisaalta olen nauttinut tästä riisutummasta versiosta. Maku muuttuu, asiat jotka joulussa ovat tärkeitä elävät, elämäntilanne muuttuu ja joulu sen mukana. Ja huijaisin jos väittäisin, ettei tämä lumettomuus vaikuttaisi. Ajattele, meillä on vielä takakatoksessa kesäkukat ruukussa ja voivat hyvin ;) Nautitaan joulusta sellaisena kun se tuntuu kunakin vuonna hyvältä - ilman paineita siitä, minkälainen sen kuuluisi olla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! Kesä kukat on muuten mullakin yhdessä astiassa vielä, mutta ne eivät kyllä ole olleet hengissä enää viikkoihin. En vaan ole jaksanut tyhjentää kuolleita pois...Sun tekstissä on viisautta! Ihan turha ottaa paineita!:)
      Kiitos Anu tästä tsemppaavasta kommentista!:)

      Poista