maanantai 18. elokuuta 2014

Rippijuhlat


Juhlat ovat nyt onnellisesti ohi ja arki, se on taas täällä. Ihanaa! Kuten arvata saattaa, eivät asiat mene aina suunnitelmien mukaan, mutta eipä tuo ole niin vakavaa, kun juhlissa on muuten mukavaa.:) Jäi nimittäin ne koristelut, joita suunnittelin ennen juhlia (klik ja klik) tekemättä. Ilmapallot ehdin puhaltaa, mutta lopulta keräsin ne kiireessä pojan huoneeseen...



Ruusujen ripustamisen kanssa kävi niin, että jostain syystä ruusut eivät suostuneet pysymään nauhan päässä (joka oli tällä kertaa mustaa). Olisiko syy ollut nauhoissa vai ruusujen varsien liukkaissa pinnoissa...Eipä tuolla ollut sitten väliä ollenkaan!
 
 



Tigerin ulkolyhtyjen lisäksi koristuksena oli oikeastaan vain tuosta meidän läheltä, kukkakauppa Villiviinistä, tilaamani kukkalaite. Vein torstaina mukanani tuon coolerin kukkia varten, ja silloin sovittiin yhdessä paikan omistajan, Eijan kanssa, mitä kukkia asetelmaan laitetaan. Voi, kun olisikin aina kotona näin upeita kukka-asetelmia! Olen sen ennenkin sanonut, mutta jos voittaisin lotossa jättipotin, niin silloin mulla todellakin olisi.;) Coolerin olen hankkinut muistaakseni pari-kolme vuotta sitten Perfekt Home-myyjän kautta. Siitä on muutamia kuvia ainakin täällä


Feta-pestopiirakan ohje Hellapoliisilta
mutakakun ohje Valiolta
Omenapiirakan ohje lasten keittokirjasta "Kokkaan itse", teinin suosikki!


Kuvien ottamisen kanssakin kävi niin, etten montaa kuvaa ehtinyt nappaamaan. Söimme rippilapsen lempiruokaa, eli makaronilaatikkoa. Aikuisempaan makuun olin varannut kanasalaattia mansikoilla ja savulohta. Suolaista oli lisäksi pesto-fetapiirakan, että voileipäkakun muodoissa. Makeita leivoonaisia oli kolmea sorttia: mutakakkua, omenapiirakkaa sekä sitrunaista pavlovaa. Oli muuten hyvä ratkaisu tehdä marenkitaikinasta neljä pohjaa ja laittaa niitä aina vain kaksi kerrallaan päällekkäin! Onnekseni kaksi ystävääni oli koko pitkän päivän keittiössä hääräämässä, joten sain rauhassa seurustella vieraiden kanssa ja nauttia itse juhlista, ja se on pääasia. Liian usein isäntäväen, ja varsinkin naisten, juhlinta menee keittiöhommiksi! Olen ihan valtavan kiitollinen näille ystävilleni avusta, jota sain.<3


Mun miehet<3

En oikein ehtinyt henkisesti valmistautua kirkko-osuuteen, ja siellä istuessani pelkäsin hieman, että alan vetistelemään ihan mahdottomasti. Onneksi olin kuitenkin ihan sopivasti liikuttunut.;) Rippikoululaiset lauloivat minusta uskomattoman kauniisti ja poikani hieman yllätti olemalla mukana sekä lukemassa esirukousta, että laulamassa pienemmässä porukassa ehtoollisen aikana. Olin siitä hirveän iloinen ja ylpeä!

Sellaiset rippijuhlat. Tänään on vaan kerätty voimia ja nautittu kiireettömyydestä. Juhlien jälkeinen arki maistuu hyvälle.:)

Taina


12 kommenttia:

  1. Kuulostaa, että teillä on ollut ihanat juhlat: komea nuorimies juhlan sankarina, herkulliset ja kauniit tarjoilut ja nuo apukädet keittiössä ovat tosiaan aivan kullan arvoisia! Kiiretöntä ja leppoisaa illan jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu kauniista sanoistasi<3 Tänään ajoissa nukkumaan, kerrakin...?;)

      Poista
  2. Minä olen aina saanut kurkkuni liikutuksesta kuristumaan kaikissa näissä "virstanpylväsjuhlissa" aina eskarin kevätjuhlista saakka. Aina lipuu mieleen ne ohi kulkeneet vuodet ja miten ylpeä ja iloinen on lapsestaan. Ja sitten ne "kelmit" opettajat ja papit aina valitsevat niin liikuttavan itkettäviä lauluja laulettavaksi, ettei pysty laulamaan, ei vaikka kuinka tahtoisi. :D Mutta mielessä olen laulanut niistä sanoista jokaisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, tiedäthän, millainen itkupilli mä olen! Suorastaan yllätin itsenikin tirauttamalla vain alun ristisaattueessa ja nuorten laulaessa suoraan sydämeen.<3

      Poista
  3. Komeat miehet teillä! Mä kanssa yllätin itseni enkä itkenyt kirkossa kertaakaan. No vähän meinas irrota, kun nuoret tulivat alttarille kirkon perältä. Ja tuo kuvien ottaminen, se unohtui minultakin.

    Juhlien jälkeinen arki on ollut aika odotettua, jonkinlainen rippijuhlien jälkikooma on täällä päällä. Jospa huomenna olisi jo oma normaali itsensä eikä mikään zombie :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea Katja! Kävin ihailemassa juhlakuviasi, mutta kommentteja en kerta kaikkiaan jaksanut jättää, joten olet selvästi minua reippaampi!;) Kuulostaapa olo just samalta!

      Poista
  4. Rippilapset on vaan jotenkin niin kertakaikkisen suloisia <3. (Etenkin pojat, joita mullakin on kaksi ;). Tosin jo rippi-iän ohittaneita). Jotenkin muka jo isoja puvuissansa, mutta kuitenkin vielä niin pieniä. Eihän sitä itkeä tirauttamatta voi millään kirkonpenkissä istua :). (En tosin voinut ikinä edes päiväkodin, saati koulun joulu- tai kevätjuhlissaskaan.. Ja siitä johtuen pojilta tuli porttikielto kaikkiin jo melko aikaisessa vaiheessa :D))

    Ja ihana on tuo sun mieskolmikon kuva myös. Isän silmistä näkee, kuinka lempeästi ja ylpeänä katsoo jälkikasvuaan. (Mun on niin helppo samaistua tähän, kun on ne kolme miestä kotona itselläkin. Tai siis enää kaksi, koska vanhempi poika jo asuu tyttöystävänsä kanssa, mutta onneksi ei kaukana kumminkaan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kuinka ihana kommentti! On tosiaan oma juttunsa elää ainoana naispuolisena miesten keskellä. Oma mies tietenkin antaa esimerkin naisten kohtelusta, ja mulla on ollut hyvä onni sen suhteen, että saan elää herrasmiesten kanssa.;) Ja voi, kun nuo vuodet vierii niin vinhaan, että eipä meilläkään montaa vuotta enää mene, kun esikoinen varmaan lentää pesästä...Kova paikka äidille!

      Tervetuloa Annukka lukijaksi! Luottamuksen osoitus, joka lämmittää sydäntä, ja kirkastaa tän sadepäivän.:)

      Poista
    2. No sitten meillä on molemmilla käynyt hyvä tuuri, kun saadaan elää herrasmiesten keskellä :).
      Oli niin osuvasti sanottu tuo, että pojat saa esimerkin naisten kohtelusta omalta isältään. Se on just niin <3

      Ja kiitosta vaan, täällä oli heti niin mukava tunnelma, että vähän kuin olis kotiin tullut :). Ja kivaa oli huomata sinut oman pilipaliblogini lukijalistalla myös.

      Poista
    3. Sulla on erittäin hyvä ja hauska tyyli kirjottaa, joten pakkohan mun oli jäädä odottamaan lisää juttuja!:) Pilipali, pyh!:)

      Poista
  5. Nyt vasta huomasin tuon sinun postauksen rippijuhlista, vaikka olin sitä jo vähän odotellutkin. Ihania kuvia ja onnea myös äidille. Komeat pojat sinulla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati<3 Juhlat oli ihanat, mutta on se rankkaa. Nyt tavallinen arki tuntuu helpolta ja hyvältä.:)

      Poista