maanantai 2. syyskuuta 2013

Kesähuoneen ikkunat


Jee! Viimein ikkanoiden kunnostukselle on löytynyt aikaa ja intoa. Ehkä mä vielä saan sen kesähuoneen ensi kesäksi, niin kuin haaveilin! Kyllä noissa ikkunoissa puuhaa riittää, vaikka tarkoitus ei ole tehdä kuin välttämätön paha, koska jopa Museovirasto niin suosittelee. Tässäpä pieni selostus työvaiheista tähän mennessä.

Välttämätön paha tarkoittaa tässä tapauksessa rikkinäisten ruutujen vaihtamista ehjiin, ikkunoiden kittaamista ja niiden maalaamista. Ensimmäisen 16-ruutuisen ikkunan lasit ovat nyt kaikki ehjiä. Tästä ikkunasta jouduin vaihtamaan peräti puolet (Kiitos Tina vielä avusta!). Lopuissa kolmessa ikkunassa taitaa olla yhteensäkin vähemmän rikkinäisiä ruutuja, kuin mitä tässä oli yksistään.

Vanhat kitit poistelen kuumailmapuhaltimen avulla. Sitten nypin tiftilangat, ja otan rikkinäisen ruudun irti. Onneksi en ole kunnostamassa ikkunoita vanhaan taloon! Vanhan lasin irroitaminen ehjänä on varmasti supervaikeaa! Minä irrottelenkin vain valmiiksi rikkinäisiä ruutuja. Valitettavasti ihan jokaisesta työvaiheesta ei ainakaan vielä ole kuvaa.

 Sitten poistetaan lisää vanhaa kittiä. Uran saisi nykyohjeiden mukaan maalata, mutta kun ne kerta ovat olleet käsittelemättömät 100 vuotta, niin en minäkään ala niitä maalaamaan. Ikkunanpokia olen kevyesti hionut, jotta hilseilevä irtomaali lähtisi pois. Ruosteisiin metalliosiin en ole koskenut. Ne kuuluvat minusta tämän tulevan rakennuksen henkeen.:)
Pahvi on hyvä suoja lasin päälle nauloja vasaroidessa.

Seuraavaksi laitan uran pohjalle kittiä ja asetetan lasin (vanhaa lasia mittoihin leikattuna) uraan. Kun aluskitti on kuivanut, naputtelen pienet naulat varovasti reunoihin (voi käyttää tiftilankaa, niin kuin ennen vanhaan käytettiin...mulle liian monimutkainen toimenpide:P), minkä tarkoituksena on pitää lasia paikoillaan. Naulasta leikkaan turhat pois ja taivutan, jos mahdollista, lähemmäs lasin pintaa.

Aluksi käytin kittaamisessa pistoolia(?), mutta se oli aivan älyttömän raskasta, joten ostin ekan tuubin jälkeen kittiä toisenlaisessa muodossa. Tätä kittiä on kai tarkoitus vetää suoraan veitsellä, mutta tällainen vanha askartelija muovailee kittiä ensin käsin ja vasta sitten käyttää veistä.;)

 Käsin muotoilen pötköt lasin reunaan, ja kittiveitsellä vedän turhat pois. 

Päivänasu! Crocsit ja mustat sukat;) Just tän vuoksi tää EI ole tyyliblogi!

Kitattu ikkuna näyttää tältä.

Jos ette hoksanneet, niin lasit ovat todella likaiset!
 Nyt täytyy vain odotella kitin kuivumista, jotta pääsisi maalaanmaan tätä tyon alla olevaa ikkunaa... 

Uusi, aurinkoinen viikko aluillaan.
Touhukasta viikkoa itse kullekin!:)

Taina

p.s.: Jos kuvat sattuvat jonkun silmiin, niin ne on napsittu kesän aikana hätäisesti, enkä jaksanut niitä nyt käsitellä yhtenäisen ilmeen saamiseksi. :)

5 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää Taina! Vedän itse vielä sormella viimeistelyn kitin päälle. Ei jää ilma-aukkoja. Ihana kesähuone teille tulossa!
    -Mari-

    VastaaPoista
  2. Kyllä olisit voinut ihan opetuskuvien takia tehdä yhdet lasit tiftilangoilla. ;) Mä en pääse vanhojen ikkunoiden remonttihommiin ikuna, sillä meidän talossa oli jo sitä ostaessamme kamalat kasari-ikkunat (jotka oli pakko vaihtaa, koska tekninen ikä tuli vastaan). Viiskytluvusta ei ole talossamme tietoakaan :(

    VastaaPoista
  3. Kiitos Mari!:) Täytyypä vielä kokeilla sitä sormiviimeistelyä.;)

    Ute Lias, kyllä sä pääset! Täällähän nää sua odottaa.:)

    VastaaPoista
  4. Täytyiskin tulla lunastamaan lupauksensa, ennen kuin talvi yllättää.

    VastaaPoista
  5. Vielä on kesää (ainakin sään puolesta) jäljellä...:)

    VastaaPoista